maanantai 14. marraskuuta 2011

Av-kääntäjät ja lain koura

Av-käännösalan myllerrys sekä työehtosopimusta vailla olevien kääntäjien epävarmat ja kohtuuttomat työolot ovat aiheuttaneet alalla paljon huolta. On mietitty keinoja, joilla vaikuttaa toimeksiantajien neuvotteluhalukkuuteen, ja on yritetty valistaa alalle tulijoita sen sudenkuopista. Mutta miten ne sudenkuopat ovat päässeet syntymään, ja miksi ne ovat yhä olemassa? Mikä merkitys lainsäädännöllä on freelancer-kääntäjän asemalle?

Oikeustieteen maisteri Ilkka Salama teki opinnäytetyönsä freelancereiden oikeudellisesta asemasta. Pro graduaan ”Freelancer – vapaa taiteilija vai nykyajan torppari?” varten hän keräsi lähes kahdeltasadalta freelancer-kääntäjältä ja -toimittajalta tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä freelancerin asemasta työelämässä. Työn varsinainen sisältö ovat kuitenkin Salaman selvitykset siitä, millä tavoin lainsäädännön heikkoudet edesauttavat freelancerien aseman polkemista. Niitä ovat muun muassa mahdollisuus yrittäjäksi pakottamiseen, epäselvät ja kehäpäätelmän kaltaiset työntekijän ja yrittäjän määritelmät sekä heikomman suojelun kehno toteutuminen elinkeinotoiminnassa. Johtopäätöksissään Salama esittää myös säädösehdotuksia, joilla ongelmat olisivat hänen mukaansa ratkaistavissa.

 
Ilkka Salama, mikä sai sinut tarttumaan opinnäytetyössäsi freelancerien asemaan?

- Toimin 1990-luvulla useita vuosia freelancekääntäjänä ja 2000-luvun alussa osa-aikaisesti myös freelancetoimittajana ja sain omakohtaisesti kokea freelancerin tulojen epävarmuuden, heikon neuvotteluaseman ja olemattoman irtisanomissuojan sekä työntekijän ja yrittäjän välisen hetteikön toimeentuloturvassa.

Millaista henkilökohtaista kokemusta sinulla on käännösalalta? Oletko itse tehnyt av-käännöstöitä?

- Olen suomentanut Aku Ankka -sarjakuvia ja lastenkirjoja sekä aikuisten ja nuorten tietokirjoja. Av-käännöksiä en ole ikinä itse tehnyt, mutta (nyttemmin ex-)vaimoni kokeili niitä ja sai huomata kantapään kautta, kuinka huonosti niistä maksetaan.

Mikä vei sinut lukemaan oikeustiedettä?

- En halunnut jäädä freelancekääntäjäksi, koska kaipasin sosiaalisempaa työympäristöä. Eksyin 1990-luvun lopulla mainosalalle, mutta siellä minulle selvisi hyvin pian, että ko. alalla taloustaantumia käytetään häikäilemättä henkilöstön nuorennusleikkausten tekemiseen. Aloin miettiä, kuinka voisin työllistää itseni kannattavasti niin pitkään kuin haluaisin. Sekä minä että vaimoni päätimme pyrkiä oikikseen, ja myös molemmat pääsimme sinne.

Miltä tuntui vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella asiaa oikeustieteen näkökulmasta?

- En vaihtanut näkökulmaa. Tajusin alusta alkaen, että ongelma on lainsäädännöllinen. Lähdin takavuosina mukaan politiikkaan tehdäkseni asian hyväksi jotakin, mutta freelancerkysymys ei kiinnostanut ketään tapaamaani ns. silmäätekevää.

Miten tiivistäisit freelancerien heikon aseman ydinongelman?

- Toimittajien ja kääntäjien aloille kouluttautuu ja koulutetaan liikaa väkeä, eivätkä ko. ammatit ole suljettuja, ts. kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa tai kääntää, voi sitä tehdä, eivätkä työn teettäjät kysele tutkintojen perään, jos homma jotenkuten sujuu. Toisin on nykyisellä alallani: jollei ole OTK tai OTM, ei voi astua oikeussaliin avustajana tai asiamiehenä eikä saa valtion virkaa. Kun työvoiman tarjonta ylittää kysynnän, hintoja poljetaan. Tällaisessa tilanteessa työn suorittajia tulisi suojella lainsäädännöllisin keinoin, mutta näin ei tapahdu.

Miten luonnehtisit yleisesti ottaen freelancereille lähettämäsi kyselytutkimuksen tuloksia? Oliko seassa yllätyksiä?

- Yllättävintä ja hämmentävintä kyselyn vastauksissa oli niiden ristiriitaisuus: hirveän monilla oli ikävää sanottavaa ja jopa raivoisia kommentteja freelancereiden olosuhteista, mutta suurin osa kuitenkin halusi pysyä freelancereina. Minä en ikinä halunnut; päädyin freelanceriksi, koska työsuhteisia paikkoja ei ollut tarjolla.

Onko lopputyölläsi ollut jo joitakin konkreettisia seurauksia? Onko esim. jokin poliittinen taho tai median edustaja innostunut asiasta?

- En ole ainakaan itse tehnyt mitään tällaista havaintoa.

Mitä av-kääntäjät voisivat oikeustieteen näkökulmasta itse tehdä tilanteen parantamiseksi?

- Av-kääntäjien työoikeudellinen status pitäisi saada selkiytettyä. SJL:hän vei Broadcast Text -casen viime keväänä työneuvostoon. Mitähän sille asialle kuuluu? En ole tullut seuranneeksi tilannetta.

Millaista tulevaisuutta ennustat freelancereille?

- Pelkäänpä, että tulevaisuus ei näytä kovinkaan hyvältä, paitsi jos kansanedustajat heräävät toden teolla nykyaikaan ja tajuavat, ettei itsensä työllistäjien ongelmia voi enää lakaista maton alle.


Teksti: Laura Vierimaa

Lisää: 
Ilkka Salaman pro gradu (pdf)
Lakiasiaintoimisto Salama