Boikottigalleria

Erikoisen yhteensattuman kautta tänään, kansainvälisenä kääntäjienpäivänä 27.9.2013 tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun MTV Median kääntäjille ilmoitettiin ulkoistamisesta. Vuosipäivän "kunniaksi" av-kaantajat.fi-sivustolle perustettiin uusi osio, Boikottigalleria, jossa epäreiluja eri av-kääntäjät kertovat omat syynsä boikotoida epäreiluja työehtoja.

Nostan tässä esiin pari esimerkkiä.

Jani Tikkanen
FM, englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus
Mukana boikotissa marraskuusta 2012 lähtien (kun sai viimeiset sovitut työt tehtyä).
Ottaa vastaan töitä vain reiluilta toimijoilta.

"Tein televisio- ja dvd-käännöksiä Broadcast Text Internationalille freelancerina vuosina 2005–2012. Lakkasin ottamasta vastaan uusia töitä BTI:ltä lokakuun 2012 lopulla. Viimeiset aiemmin sovituista töistä tein marraskuussa.

12.12.2012 ilmoitin monen muun tavoin kieltäytyväni työtarjouksista, kunnes TES-neuvotteluissa tapahtuisi edistystä. Vastauksena vaadittiin palauttamaan tekstitysohjelman dongle kuukauden sisällä. Lopullisesti purin yhteistyösopimukseni 2.4.2013 firman perseilyyn kyllästyttyäni.

Viime vuoden lopulta asti olen siis ollut täysin työttömänä paria lyhyttä av-käännöstä lukuun ottamatta ja etsinyt töitä lähinnä muilta aloilta. Av-käännösalan parilta reilulta toimijalta en ole töitä saanut enkä muille aio työskennellä.

Lähdin mukaan Lokakuun liikkeeseen, koska näin sen joukkovoimassa ensimmäistä kertaa todellisen mahdollisuuden vaikuttaa alan surkeisiin palkkioihin ja muihin epäkohtiin."

Boikotoijia

Laura Paavilainen
FM, englantilainen filologia
Mukana boikotissa 1.12.2012 lähtien (kun sai viimeiset jaetut työt tehtyä).
Boikotoi töitä, joista ei makseta TESin mukaista palkkiota.

"Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut alan vaihtoa, koska en tullut käännöspalkkioilla toimeen varsinkaan yrittäjänä. Rintamaan liittyminen oli siis itsestäänselvyys. Jos kaikkia ei saada mukaan ja tavoitteemme ei onnistu, alalla ei nähdäkseni ole kunnon tulevaisuutta.

Ennen boikottia toimin BTI:n freelancerina. Aloitin opintojen ohella vuonna 2009 verokortillisena, ja yliopistosta valmistuttuani vuonna 2011 perustin toiminimen, koska muuten töitä ei enää olisi jaettu. Toiminimen perustamisesta on koitunut BTI:n palkkioilla pelkkää harmia.

Boikotin alettua palasin pitkin hampain vanhaan opiskeluaikaiseen työhöni osa-aikaisena kassanhoitajana Prismassa. Työskentelen henkilöstövuokrausfirman kautta ja teen muutaman vuoron viikossa. Teen silloin tällöin myös sijaisuuksia päiväkodeissa ja kouluissa.

Vapaa-ajallani käyn paljon kuntosalilla, ja liikunta onkin minulle tärkeää paitsi fyysisen myös henkisen hyvinvointini kannalta.

Tällä hetkellä suunnittelen aineenopettajaksi opiskelua, vaikka opettaminen ei ole koskaan aiemmin kiinnostanut.

En pidä boikottia haastavana, koska tulotasoni on suunnilleen sama nyt kuin ennen boikottia. Se tuntuu älyttömältä, kun ottaa huomioon, että vapaa-aikaa oli ennen paljon vähemmän ja stressiä enemmän.

Toivoa antavat pienet edistysaskeleet ja tieto siitä, että liitot ja Tykki tekevät parhaansa alamme pelastamiseksi. Myös vahva yhteisöllisyys ja samanhenkiset kollegat antavat voimaa."

Lisää boikotoijien muotokuvia

Ristiriitaisia näkemyksiä laadusta ja laadunvalvonnasta

Katsaus Tiina Kurvin tuoreeseen graduun av-käännösten laadusta.

Käännösopintojeni edetessä kiinnostuin yhä enemmän av-kääntämisestä, mutta samaan aikaan tulin yhä tietoisemmaksi alan kehnosta tilasta. Ahkerana tekstitysten lukijana aloin myös huolestua koko käännöslajin tulevaisuudesta ja laadusta. Mutta minkälaisia konkreettisia vaikutuksia kehnoilla työoloilla oikeastaan on tekstityksiin? Tätä kysymystä lähdin selvittämään gradussani Käännöslaatu av-käännösalan kuohunnan jaloissa. Kyselytutkimus av-kääntäjien työoloista.

Eri tekstityskäännösten vertailu vaikutti hankalalta lähtökohdalta, koska kaikilla kääntäjillä on kuitenkin erilaiset tavat työskennellä ja jokainen käännöstilanne on aina erilainen. Tästä johtuen päätin perustaa tutkimukseni puhtaasti av-kääntäjien omiin näkemyksiin ja mielipiteisiin, ja teetin keväällä 2012 kyselyn, jossa av-kääntäjät arvioivat omia työolojaan, -tapojaan ja työnjälkeään. Etsin vastaajia kertomalla kyselystäni av-kääntäjien foorumilla ja esim. kielten opiskelijoiden sähköpostilistoilla. Kysely tehtiin monta kuukautta ennen kuin MTV ilmoitti ulkoistavansa käännöstoimintansa BTI:lle, mikä tulee ottaa huomioon tuloksia ruodittaessa.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan  42 av-kääntäjää. Työnantajan mukaan jaoteltuina suurimmat vastaajaryhmät olivat Ylelle (11), MTV:lle (18) ja BTI:lle (12) käännöksiä tekevät vastaajat. Vastaukset odotetusti tukivat sellaisia seikkoja, kuten että kehnojen palkkioiden kanssa toimeentulevien av-kääntäjien omat asenteet ja elämäntilanteet vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi. Toiset kääntäjät tekevät hyvää ja huolellista jälkeä omalla kustannuksellaan, kun taas toiset ovat päättäneet olla tuhlaamatta töihin yhtään ylimääräistä minuuttia, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Osalla vastaajista puolestaan ei ollut varaa valita, vaan toimeen tullakseen töitä oli tehtävä niin paljon ja nopeasti kuin vain mahdollista. Vastauksista käy selkeästi myös ilmi, etteivät av-kääntäjät juurikaan koe työtään arvostettavan, mistä johtuen av-kääntäjältä vaaditaan usein vahvaa uskoa oman työn tärkeyteen.

Tutkimukseni merkittävimpiä ja yllättävimpiä tuloksia oli kuitenkin se, miten erilaisia näkemyksiä eri av-kääntäjillä on saman työnantajan laatukriteereistä ja laatukontrollista. Työnantajan laatukriteereitä kommentoitaessa hajontaa oli myös näkemyksissä hyvämaineisimpien Ylen ja MTV:n käytännöistä. Kun kysyttiin, onko työnantajasi määritellyt laatutavoitteita mitenkään, moni yleläinen esimerkiksi raportoi tarkoista, paperilla ylhäällä olevista ohjeista, mutta erään yleläisen mielestä ei kuitenkaan ole mitään ”kiveen kirjoitettuja laatukriteerejä”.

Kärjistetyimpiä näkemyserot olivat kuitenkin BTI:n kohdalla. Yhden vastaajan mielestä BTI ei ole määritellyt minkäänlaisia laatutavoitteita ja kolmen mielestä jonkinlaisia suuntaviivoja on vedetty, kun taas viisi vastaajaa mainitsee pitkät ja tarkat kirjalliset ohjeet. Eräässä vastauksessa tämän manuaalin todettiin olevan 80 sivua pitkä. Yksi vastaaja myös koki, että BTI:n teettämät käännökset ovat muiden kanavien ja toimistojen käännöksiä paljon huolellisemmin tehtyjä.

Mitä tulee laatukontrolliin, kaikki Ylen ja MTV:n kääntäjät mainitsevat kollauskäytännön, jossa kollegat oikolukevat käännöksiä läpi. BTI:n kääntäjistä kuitenkin yhden mielestä käännöksiä ei tarkasteta vaikka sitä erikseen pyytäisi, ja viiden mielestä tarkastukset ja palautteen anto keskittyvät ensimmäisiin kuukausiin talossa. Kolmessa vastauksessa todetaan, että palautetta saa vain virheistä ja niin ikään kolmessa vastauksessa palaute koetaan yleensä positiiviseksi ja kehujakin kuulemma saa. BTI:n kääntäjien vastauksista ei yksiselitteisesti käynyt ilmi, kuka vastaa käännösten tarkastuksista ja palautteen annosta.

Vaikuttaisi siis siltä, että eri kääntäjiä on BTI:llä kohdeltu ja perehdytetty eri tavoin. Palautteenantojärjestelmä ei voi olla kovin järjestelmällinen, jos toiset saavat sekä positiivista palautetta että kritiikkiä, toiset pelkästään huomautuksia virheistä ja jotkut eivät saa minkäänlaista palautetta. Jonkinlainen ohjekirja on vastausten perusteella niin Ylellä, MTV:llä kuin BTI:lläkin selkeästi olemassa, mutta onko ne jaettu vain osalle kääntäjistä, vai onko kyse siitä, että osa vastaajista kokee tämän manuaalin vain suuntaa antavaksi tai täysin mitättömäksi?

Ainakin laatutavoitteiden kohdalla BTI:n kääntäjien näkemyserojen osasyynä saattaa olla se, etteivät hajallaan olevat kääntäjät ole kosketuksissa muiden firman kääntäjien näkemyksiin, eivätkä voi omaksua tietoa kollegoiltaan. Kääntäjä on täysin sen varassa, mitä hänelle toimeksiantajan taholta kerrotaan, ja jos esimerkiksi rekrytointirupeaman keskellä jonkin kääntäjän perehdytys jää epähuomiossa puolitiehen tai jos järjestelmällistä perehdytyskaavaa ei edes ole, yksittäisten kääntäjien näkemykset voivat vapaasti kasvaa ihan eri suuntiin. Av-kääntäminen on tietysti itsessään hyvin itsenäistä työtä, mutta esimerkiksi MTV:n ja Ylen harjoittama kollauskäytäntö ylläpitää säännöllisiä yhteyksiä kollegoihin ja heidän näkemyksiinsä laatukriteereistä.

MTV:n ulkoistettua käännöstoimintansa moni asia on tietenkin muuttunut, mutta BTI:llä tuskin on ainakaan kääntäjien irtisanoutumisten ja kaiken muun myllerryksen keskellä sen enempää ehtinyt paneutua kääntäjiensä perehdytykseen tai käännösten laadunvalvontaan kuin aikaisemminkaan. Jonkinlainen edistysaskel on kuitenkin otettu siinä mielessä, että BTI on syksyllä julkaistulla laatulupauksellaan nyt ainakin eksplisiittisesti linjannut kaikille osapuolille kuinka asioiden yhtiössä tulisi olla. Laatulupauksessa lueteltujen kohtien toteutuminen lienee sitten ihan oma lukunsa.

Käännösalalla perinteisesti vallitseva laatukäsitys korostaa lähinnä kääntäjän taitoja, mutta tutkimukseni perusteella olisi siis syytä ottaa huomioon myös työnantajan rooli laadukkaan av-käännöksen tuotannossa - ei pelkästään kunnollisten palkkioiden maksajana, vaan myös laatukriteereiden ja systemaattisen laatukontrollijärjestelmän ylläpitäjänä.

Kirjoittanut Tiina Kurvi

Ulkoistetut uusinnat

Lähipäivinä Maikkarin kanavilla on odotettavissa muutoksia, jotka kuulostavat loistavilta: vähemmän uusintoja, lisää kotimaista sisältöä. Mikä sai tämän ihmeen aikaan? Käytännön pakko ja ”hankalat kääntäjät”.

2000-luvun alussa av-kääntäjien nk. Yhtyneet-työehtosopimukseen neuvoteltiin Maikkarin aloitteesta liite, jonka mukaan käännöspalkkioon sisältyy valmiiksi tietty määrä uusintoja. Käytännössä ilmaisten uusintojen määrä on niin suuri, että vain huippusuosittujen ja jatkuvasti uusittavien sarjojen kuten Simpsoneiden ja Frendien kääntäjille tuli joskus maksettavaksi erillisiä uusintakorvauksia.

Helmikuun lopussa tämä erillissopimus menee kuitenkin umpeen, eikä sitä olla uusimassa. Tällöin voimaan astuu aiempi Yhtyneet-sopimuksen pykälä, jonka mukaan jokaisesta uusintakerrasta tulee maksaa kääntäjälle 50 % alkuperäisestä käännöspalkkiosta. Kun ajattelee, millainen määrä uusintoja Maikkarin kanavilla pyörii, voi hyvin arvata, että tällaisten palkkioiden maksaminen ei ole yhtiön agendalla.

Helmikuun alkupuolella Maikkari lähestyi entisiä kääntäjiään ”tarjouksella”: ”Myykää meille loputtomat oikeudet käännöksiinne halvemmalla kuin 50 % per esityskerta, niin meidän ei tarvitse hankkia niitä muualta.” Kääntäjät reagoivat tähän ”avokätiseen” tarjoukseen ehdottamalla diiliä, jossa uusinnat myytäisiin halvalla vastineeksi siitä, että Maikkari siirtäisi käännöstyönsä av-käännöstoimistojen työehtosopimusta noudattavaan käännöstoimistoon. Tällä hetkellä tällaisia toimistoja on vain yksi, Pre-Text, ja se tekikin Maikkarille käännöstöistä tarjouksen, jossa kääntäjät sitoutuisivat noin 20 % aiempaa matalampiin palkkioihin, ja jossa uusintaoikeudet siirtyisivät kanavalle lopullisesti huokealla kertahinnalla.

Diili olisi siinäkin mielessä ollut Maikkarille otollinen, että tämänhetkisen käännösten toimittajan Broadcast Textin kanssa on ollut huimia toimitusvaikeuksia ja laatuongelmia. Kun ennen ulkoistamista käännökset valmistuivat kaksi viikkoa ennen esitystä, nyt osa teksteistä toimitetaan jopa vasta tunteja ennen lähetystä. Laadun heittelehtiminen puolestaan on ollut nähtävissä erityisesti päivittäissarjojen kuten Emmerdale, EastEnders ja Lemmen viemää käännöksissä. Käännösten siirtäminen toiseen toimistoon olisi siis ollut tässä vaiheessa Maikkarilta fiksu veto.

Vastaanotto oli kuitenkin tyly ja neuvottelutaktiikka selkeä: ”Maksamme ilmoittamamme määrän, ottakaa tai jättäkää.” Maikkarin tarjoamalla hinnalla kääntäjien palkkiot olisivat laskeneet aiemmasta lähes 50 %, minkä LISÄKSI uusinnat olisi pitänyt myydä halvalla ja lopullisesti. Uusintaoikeudet jäivät siis myymättä.

Nyt Maikkarille jäi pääasiassa kolme vaihtoehtoa: hankkia valmiit käännökset muualta, käännättää uusittavat ohjelmat uudelleen tai muuttaa ohjelmakarttoja. Ai niin, tai maksaa entisille kääntäjilleen 50 % per esityskerta.

Valmiita käännöksiä Maikkari voi yrittää haalia mm. käännöstoimistojen arkistoista sekä elokuvien ja dvd:iden maahantuojilta. Joillakin toimistoilla voi olla laajojakin käännösarkistoja, mutta on eri asia, saako niitä myydä edelleen. Maahantuojilla voi olla laajemmat oikeudet käännöksiin. Näissä kaikissa on kuitenkin yksi perustavanlaatuinen ongelma: laatu ei ole sitä, mitä Maikkarilta on totuttu odottamaan. Tämän todetakseen voi vilkaista vaikkapa Netflixin käännöksiä. Sama enimmäkseen halvalla ja hutiloiden teetetty laatu on siis tulossa nyt valtakunnalliselle kanavalle. Laatu ei toisaalta tunnu olevan Maikkarin prioriteettilistalla nykyään, mutta ongelmaksi voivat myös muodostua käännösten formaattierot – dvd:llä riville mahtuu yleensä enemmän merkkejä kuin televisiossa. Jonkun on siis muokattava jokainen käännös lähetyskuntoon.

Käännöksen teettäminen uudelleen käännöstoimistossa tulee halvemmaksi kuin uusintakorvauksen maksaminen jokaisesta uusintakerrasta. Toimistolta Maikkari myös saa suoraan loputtoman käyttöoikeuden käännökseen. Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu taitavien kääntäjien puute. Suurin osa ammattikuntaa boikotoi tällä hetkellä joko Broadcast Textiä tai Maikkaria tai molempia, eikä Broadcast Text siten ole pystynyt toimittamaan Maikkarille tarpeeksi käännöksiä tähänkään asti, saati sitten jos päälle tulevat vielä uusinnatkin. SDI Median kääntäjät ovat myös ilmoittaneet boikotoivansa Maikkarin käännöksiä, mikäli niitä yritetään siirtää sinne, ja sama pätee moneen ulkomaiseen toimistoon. Av-käännöksiä kyselevät tällä hetkellä sellaisetkin toimistot, joilla niistä ei aiempaa kokemusta ole, ja asiakkaan ja kääntäjän hintakäsitysten ero tulee monille yllätyksenä.

Toisaalta ohjelmistokarttaa voi aina muuttaa ja uusintojen määrää vähentää. Tilalle ei kannata laittaa uusia ulkomaisia ohjelmia, koska nekin pitää jossakin käännättää, joten mitä todennäköisimmin kanavalla aletaan maaliskuusta alkaen nähdä yhä enemmän kotimaisten ohjelmien uusintoja. Vaan mitä sanovat katsojat, ja Mainostelevision kannalta olennaisemmin mainostajat, kun amerikkalaisen suosikkisarjan tilalla näytetäänkin odottamatta Puhtaita valkoisia lakanoita tai Speden spelejä vuodelta 1994?

Kääntäjien ulkoistaminen on osoittautunut Maikkarille moninkertaiseksi katastrofiksi. Yhteistyö Broadcast Textin kanssa ei ole sujunut toivotulla tavalla, ja kanavayhtiön maine on kärsinyt niin katsojien kuin mainostajienkin silmissä. Maikkari on hukannut ehkä ainoan valttinsa muihin mainoskanaviin nähden: laadun. Sillä on ollut pitkän historiansa ansiosta arvostettu, lähes Ylen kaltainen asema suomalaisena laatukanavana, mutta nyt se on vajonnut muiden mainoskanavien tasolle halpiskäännöksillään ja ohjelmakarttapuljailuillaan. Maikkarin johdon pitäisi nyt herätä ja pelastaa se, mitä pelastettavissa vielä on.

Kuvakaappaukset ovat peräisin Netflixistä, Bones-sarjan jaksosta, jonka kääntämisestä Maikkarille Anna-Maija Ihander kirjoitti tässä blogissa viime vuonna.

Miehet Num3roiden takana

Yksi sarja.
Kuusi tuotantokautta.
Satakuusitoista jaksoa.
Kaksi miestä.

Mikäli olet seurannut Subilla näytettävää Num3rot-sarjaa, tunnistit arvatenkin yllä sarjan tavan aloittaa jaksot neljällä lukufaktalla. Kuusi tuotantokautta nähnyt Num3rot päättyy tänä iltana. Sarjassa seurattiin Eppesin veljesten, Donin ja Charlien, edesottamuksia. Don on FBI-agentti ja Charlie matematiikkanero, joka auttaa veljeään jahtaamaan rikollisia matematiikan avulla, kuinkas muutenkaan.

Jo alusta lähtien sarjan kimpussa on ollut kaksi miestä: Markku Kenttä ja Juha Oikkonen. Kenttä ehti kääntää MTV Mediassa 16 vuoden aikana muun muassa lukemattomia elokuvia, hajakausia Salaisista kansioista, NYPD Bluesta ja CSI:stä sekä liki kaikki Diilin kaudet. Oikkonen on ollut Kentän matemaattinen neuvonantaja ensimmäisestä jaksosta alkaen. Hän toimii matematiikan professorina ja matematiikan aineenopettajan koulutuksen vastuuopettajana Helsingin yliopistolla.

Kenttä ja "neuvoa-antava", ei neuvonantaja.

Termeistä tunneiksi tuskaa

Draamasarjojen kohdalla on erittäin harvinaista, että käännöstyöhön tarvitaan ulkopuolista asiantuntija-apua kaudesta toiseen. Num3rot vaati näin, sillä sarjan joka jaksossa puhutaan matemaattisista teorioista, joihin tukeudutaan rikollisten kiinnisaamisessa. Korkealentoisia teorioita satelee henkilöhahmojen vuorosanoissa tuon tuosta, puhumattakaan viittauksia muiden erikoisalojen kuten hakkeroinnin, kosmologian, lainvalvonnan ja teoreettisen fysiikan sanastoon.

Kun sarjaa tarjottiin Kentälle käännettäväksi, hän ei tiennyt siitä käytännössä mitään. Hän kertoo vilkaisseensa netistä hieman tietoa. Samaan hengenvetoon hän toteaa: "Jos olisin tiennyt, mihin pääni pistän, niin olisin ehkä miettinyt kahdesti." Kenttä käyttikin monesti kokonaisen työpäivän siihen, että penkoi netistä tietoa yhden jakson takia. Hän yritti aina selvittää termit itse mahdollisimman pitkälle:

"Olisi jotenkin noloa ulkoistaa koko ajatteluprosessi toiselle. Eikä siitä kyllä mitään tulisikaan, koska suomenkieliset termit täytyy kuitenkin sovittaa tekstiin, eikä se onnistuisi, jos ei ymmärrä itse asiasta mitään. Usein ongelma ei ole vain itse termi, vaan sen yhteydessä käytettävä sanasto täytyy pohtia myös. Välillä käsiteltävä asia on niin uudenkarheaa, ettei sille olekaan vielä suomalaista termistöä. Silloin keksitään jotain kiertoilmaisuja, jotka kertovat mistä on kyse. Monesti kaivan termit itse esiin ja tarkistutan ne vain Juhalla, ettei tule tehtyä typeryyksiä."

Vasta oman urakointinsa jälkeen Kenttä tapasi ottaa yhteyttä neuvonantajaansa. Kun Num3rot teki tuloaan Suomeen, City-lehdessä julkaistiin pieni juttu sarjasta. Artikkelissa oli haastateltu Oikkosta, johon Kenttä otti yhteyttä ennen kääntämisurakkansa alkua. Oikkonen muisteli päätyneensä Cityn haastateltavaksi, koska muiden muassa hänelle ohjataan laitoksen kansliaan tulevia kyselyjä milloin mistäkin matemaattisesta pulmasta.

Oikkonen kiittelee Kentän omaa selvitystyötä ihailtavan hyväksi: "Hän hankki monin tavoin tietoa käännöstyönsä pohjaksi". Neuvonantajana toimiminen on muuttanut Oikkosen suhtautumista ruututeksteihin: "Osaan nyt kuvitella käännösten takana olevaa taustatyötä. Käännöstyön yhteydessä eniten apua on ollut vuosien mittaan tulleesta matemaattisesta vainusta ja kollegojen kuuntelemisesta."

Juha Oikkonen.

Todenmukaisuutta ja jumalhiukkasta etsimässä

Sarjan käsikirjoittajiin kuului matematiikan asiantuntijoita. Millaisen arvosanan Oikkonen antaisi Num3roiden todenmukaisuudelle?

"Minusta sarja maistuu todelta monessa mielessä. Sarjan päähenkilönä oleva hassu matemaatikko muistuttaa monessa mielessä joitakin tuntemiani matemaatikkoja. Lisäksi sarjan matemaattiset ja tilastotieteelliset teemat liittyvät todellisiin tutkimusaiheisiin. Toki realismi on unohdettu matemaattisten sankareiden suoritusten määrässä. Mutta samaan olemme tottuneet kaikissa tv-sarjojen tappeluissa."

Kenttä ponnisti sarjan pariin matematiikan, kemian ja fysiikan lukiotiedoin. Jonkin verran hän lukee vapaa-aikanaan yleistajuisia tiedelehtiä. "Eiköhän sarjasta jotain ole tarttunut mukaankin. Higgsin bosonista esimerkiksi puhuttiin sarjassa paljon, joten sen löytymistä oli ihan hauska seurata."

Kuten yllä todettiin, välillä jaksoissa käsiteltiin muitakin erikoisaloja kuin matematiikkaa. Toisinaan Kenttä lähetti kysymyksiä Oikkosen välityksellä tämän kollegoille, mutta usein hän itse tarttui puhelimeen ja soitti asiantuntevalle taholle: "Kerran ainakin puhuin tunnin verran johonkin palo- ja pelastusalan kouluun ja selvittelin tuhopolttojen ja metsäpalojen termistöä ja saloja." Kenttä sai kääntämisestä vaikeuslisää, jonka hän sanoo totisesti ansainneensa.

Quid pro quo kuuluu kuolematon latinankielinen viisaus. Oikkosen erikoisalalla englanninkielisten teosten määrä on suuri. Onko hän koskaan pyytänyt Kentältä käännösapuja? "Harvemmin tulee vastaan sanakirjaa järeämpää asetta kaipaavia kysymyksiä. Suurimmat ongelmat ovat tavallaan 'kielitaidon tuolla puolen'. Kannatan sinänsä lämpimästi eri alojen edustajien välistä vuorovaikutusta. Tällaiset kohtaamiset ovat erittäin rikastuttavia, ja vuorovaikutus Markun kanssa on ollut suuri ilo."

Turhautumista ja helpotusta

Harva audiovisuaalinen kääntäjä lienee välttynyt käännöstöiltä, jotka vaativat erikoisalan sanaston setvimistä ja siihen perehtymistä. Miltähän tuntuisi työstää moista sarjaa vuodesta toiseen? Kenttä vastaa kokemuksen syvällä rintaäänellä:

"Kyllä ne tunteet yleensä liittyvät tuskastumiseen ja turhautumiseen. Ja helpotukseen, kun saa jonkin erityisen vaikean jakson valmiiksi. Jonkin todella tuskaisen jakson katsoin myöhemmin telkkarista ja tunsin lievää ylpeyttä siitä, kuinka sujuvasti replat napsahtelivat ruutuun ja kuinka olin saanut yksinkertaistettua vaikeita asioita. Mietinpähän silloin, ettei tavallinen katsoja kyllä tiedä, kuinka paljon hikeä sen sujuvuuden eteen on vuodatettu."

Kenttä arvelee onnistuneensa tuottamaan näkymättömän hyvää käännöstä, sillä katsojilta ei ole tullut sen liiemmin kiitosta eikä haukkuja. Allekirjoittanut lähettääkin oitis kiitokset Kentälle ja Oikkoselle erinomaisesta ja viihdyttävästä työnjäljestään.

Num3roita tuotettiin kuuden vuoden aikana 118 jakson verran. Kenttä ja Oikkonen ehtivät tehdä yhteistyötä 116 jakson tiimoilta: Kenttä on yksi kääntäjistä, jotka ulkoistettiin MTV Mediasta ja irtisanoutuivat BTI Internationalista. Sarjan kaksi viimeistä jaksoa jäi BTI:n in-house-kääntäjien kontolle.
"Hieman harmittaa, että kaksi viimeistä jaksoa jäi itseltä kääntämättä, enkä saanut saattaa monen vuoden projektia loppuun. Jäi kokematta se hieno 'se oli sitten siinä'-tunne. Toisaalta taas en kokenut, että minulla oli vaihtoehtoja," Kenttä lataa tiskiin.

Mikäli alan alasajokurimusta ei saada korjattua, Num3roiden kaltaisen vaativan sarjan kääntäminen kunnolla on Kentän mielestä mahdotonta. "Enkä tarkoita nyt matemaattisia termejä vaan yleistä informaation määrää henkilöhahmojen  repliikeissä. Ajastuksen ja ruutuun tulevien repliikkien hiominen saattoi välillä viedä kolmasosankin koko jaksoon käyttämästäni ajasta. Parin jakson kääntämättä jättäminen oli pieni uhraus sen rinnalla, että joskus taas ehkä saa hioa käännöksiään ilman, että koko talous menee kuralle."

Num3rot-sarjan viimeinen jakso esitetään Subilla tänään kello 23.00.

Lisää aiheesta: Kääntäjän pitkä päivä - Bonesin kääntämisen haasteista

Työ ei ole harrastus

Maassamme on pieni, mutta kaikille suomalaisille tärkeä ammattikunta, jota ollaan käytännössä ajamassa hyvää vauhtia alas ja korvaamassa halpatyövoimalla ja harrastajilla.

Av-kääntäjät eli tv-ohjelmien ja dvd-elokuvien tekstityksistä vastaavat korkeakoulutetut ammattilaiset ovat jo vuosia olleet kahtiajakautunutta työvoimaa, kun MTV3:n ja Yleisradion kääntäjille on maksettu työstä työehtosopimuksessa määritelty kohtuullinen korvaus (kausiluonteisessa työssä pääsee parhaimmillaan n. 3 500 euron kuukausituloihin freelancerina, joka maksaa mm. lomat ja sairausajan kulut itse) ja sopimusten ulkopuolisten käännöstoimistojen palveluksessa oleville parhaimmillaankin vain 30 prosenttia siitä.

MTV3:n myytyä käännöstoimintansa yritykselle, jonka emoyhtiö maksaa kohtuuttoman pieniä palkkioita ja pakottaa kääntäjät yrittäjiksi, enää Yleisradio noudattaa alan työehtosopimusta. Toistaiseksi työehtosopimus koskee myös MTV3:n entisiä kääntäjiä, mutta ensi vuonna sopimus on jo katkolla, eikä uusi työnantaja ole pyynnöistä huolimatta ollut halukas puhumaan tulevaisuudesta.

Yhteensä 98 eli lähes kaikki MTV3:n entistä kääntäjää tulikin siihen lopputulokseen, että on parempi irtisanoutua kuin osallistua alati kiihtyvään av-käännösalaa kurjistavaan muutokseen.

Ruututekstien laadulla on väliä

Ruututeksteillä on tutkitustikin huomattava vaikutus suomalaisten kielitaitoon niin äidinkielen kuin vieraiden kieltenkin osalta. Vuoden aikana moni lukee televisiosta usean kirjan, jopa kymmenien kirjojen verran tekstiä. Nyt ollaan romuttamassa 50 vuotta sitten tehtyä ratkaisua, joka on taannut suomalaisille ammattitaitoiset ja lukutaidon kehittymistä edistävät laadukkaat tekstitykset. Jos alan rakennemuutos jatkuu sellaisenaan, pian työtä tekevät pelkästään opiskelijat ja kielenharrastajat, jotka hekään eivät pitkään viihdy palkkakuopassa ja järjettömän työtahdin kurimuksessa. On sanomattakin selvää, että tekstitysten laatu kärsii huomattavasti, jos niiden tekemiseen ei ole riittävästi aikaa, ja jos tekijällä ei ole tarvittavaa koulutusta ja kokemusta.

Harva tuntuu ymmärtävän, että pelkkä sanojen kääntäminen on aivan eri asia kuin tekstin sisällön ja merkitysten kääntäminen. Kaikilta kääntäjiltä edellytetään ennen kaikkea loistavaa äidinkielentaitoa ja kielitajua, joiden avulla lähtötekstistä luodaan toisella kielellä uusi, eheä ja kohdekielen normien mukainen kokonaisuus. Ruututeksti vaatii lisäksi paljon tiivistämistä, sillä läheskään kaikki puhuttu ei mahdu televisiossa muutaman sekunnin ajan näkyvään repliikkiin. Kääntäjä ei suolla tekstiä liukuhihnalta sanakirjan avulla, vaan tekee aikaa vievää luovaa työtä, selvittää lukemattomien erikoisalojen kummallisuuksia ja vaalii kieltä.

Jos kääntämisestä ei makseta kohtuullista korvausta, ammatistaan ja koulutuksestaan ylpeät ihmiset eivät sitä jää tekemään. Vaikka työ olisi kuinka monipuolista ja antoisaa, niin kuin tämä työ parhaimmillaan ja hyvin usein on, ei sitä voi tehdä pelkästään omaksi iloksi ja harrastuspohjalta. Vaativasta työstä on maksettava asiallinen korvaus. Harrastustoiminnasta maksaa harrastaja itse kiinnostuksensa, kykyjensä ja varojensa mukaan.

Teksti: Lauri Mäkelä, entinen MTV Median freelancer

Ulkoistetuilla on syytä huoleen

Helsingin Sanomissa ilmestyi 9.10. lyhyt juttu MTV Median ulkoistetuista kääntäjistä. Siinä MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivula totesi, että kääntäminen ei kuulu yrityksen ydintoimintaan, vaikka sen ohjelmistosta valtaosa koostuu vieraskielisistä ohjelmista. Ydinliiketoimintaa kääntäminen ei ehkä sanan kapeimmassa merkityksessä ole, mutta silti hyvin olennaista suomalaiselle tv-kanavalle.

MTV Median entiset ja BTI International Oy:n nykyiset kääntäjät korostavat, että ero näiden kahden yrityksen käännöspalkkioiden välillä on niin suuri, että heikompaa jo hirvittää. MTV:n noudattama Yhtyneet-työehtosopimus, joka koskee sekä MTV:n että Yleisradion freelancereita, on luotu jo  1970-luvulla, ja siinä on määritelty tarkkaan ja asianmukaisesti kääntämisen vaativuus ja työn ehdot. Freelancetyön luonteen takia palkkaan kuuluu myös lomakorvaus, koska freelancerille ei kerry tavallista vuosilomaa toisin kuin vakinaisessa työsuhteessa.

Liikkeenluovutuksessa MTV Median käännöstoiminnan ostanut BTI International Oy:n emoyhtiö Broadcast Text International Oy maksaa täysin vastaavista käännöstöistä palkkiota PARHAIMMILLAANKIN alle kolmanneksen Yhtyneet-työehtosopimukseen verrattuna, eikä yritys maksa kääntäjilleen minkäänlaista lomakorvausta. Parhain ja nopeinkaan ammattitaitoinen kääntäjä ei pysty sellaista korvausta vastaan tekemään töitä huolellisesti eikä normaalin työajan puitteissa, joten Koivulan peräänkuuluttama laatu ei voi kuin kärsiä, jos palkkiot putoavat näin paljon.

Kaiken lisäksi käännöstoimistoille neuvoteltiin kaksi vuotta sitten oma työehtosopimus, jonka allekirjoitti kuitenkin vain yksi yritys, Pre-Text Oy, jolta MTV3 ei edes pyytänyt tarjousta käännöstoiminnan ostamisesta. Neuvotteluihin lähti kaksi muutakin yritystä, Broadcast Text International Oy ja SDI Media Finland Oy, joka kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta neuvottelujen loppumetreillä. Broadcast Text jättäytyi neuvotteluista heti alkuvaiheessa ja ilmoitti, että neuvottelujen lähtökohtana pidetty Yhtyneet-palkkiotaso on sille täysin utopistinen. Mielipide on ilmaistu myös yrityksen verkkosivuilla, ja samalla yritys toteaa kääntäjien olevan yrittäjiä. Yrittäjinä kääntäjät joutuvat siis pienestä palkkiostaan maksamaan yrittäjän eläkevakutuusmaksun, yrittäjävakuutuksen ja muut yrittäjän sivukulut.

Myös tekijänoikeuksien kohtalo huolettaa kääntäjiä. Yhtyneet-sopimuksen puitteissa oikeudet käännöksiin ovat pysyneet kääntäjillä, ja kanava on ostanut vain niiden käyttö-ja esitysoikeuden. Broadcast Text vaatii kuitenkin kääntäjiltään kaikkien luovutettavissa olevien tekijänoikeuksien luovuttamista, jolloin kääntäjälle ei jää minkäänlaista hallinta- ja jälleenmyyntioikeutta omaan työhönsä, ja tuotot käännösten edelleenmyynnistä kilahtavat pelkästään firman kassaan.

MTV Median entiset kääntäjät ovat ymmärrettävästi erittäin huolissaan oman ja koko ammattikunnan tulevaisuuden puolesta, kun kanavan käännöstoiminta on myyty yritykselle, joka on ilmaissut neuvotteluhaluttomuutensa harvinaisen suorasukaisesti. Heti liikkeenluovutuksen jälkeenkin on ehdotettu neuvotteluja tulevaisuudesta, mutta niihin ei kuulemma ole toistaiseksi tarvetta, vaikka työehtosopimus umpeutuu jo ensi vuonna. Kanavan vähän yli sadalla entisellä kääntäjäfreelancerilla on yhteensä reilusti yli 1 500 työvuoden kokemus alasta, mutta jos palkkiot alenevat uuden työnantajamme tähän asti ylläpitämälle tasolle, kovin moni tuskin näihin hommiin jää, kun paremmin palkattuja töitä löytyy vaikkapa kaupan kassalta.

AV-alan musta torstai

Järkyttynyt.

Typertynyt.

Näin kuvailisin viime päivien tunnemyllerrystäni.

Torstaina 27.9. kello 13.46 MTV Median freelance av-kääntäjille saapui sähköposti, jossa ilmoitettiin koko yrityksen käännöstoiminnan ulkoistamisesta. Broadcast Text Internationalin alaiselle tytäryhtiölle.

"Käännöstoiminta ei ole MTV:n ydinaluetta," toimitusjohtaja Heikki Rotko perusteli mediassa. Eikö? Valtaosa MTV:n sarjoista on ulkomaisia. Eikö niiden kääntäminen takaa sen, että katsojat katsovat kanavaa ja tuovat näin mainostuloja?

Myös ulkomaisen materiaalin käsittelyn yksikkö ulkoistettiin. Filmitoimittajat, tekstipalvelu. Eli Rotkon mielestä esimerkiksi mainoskatkotuskaan ei ole MTV:n ydinaluetta.

Kanava, jolla ei pyöri ruututekstejä eikä mainoksia näy.

Ydinaluettako?

Pettynyt.

Minä olin sitoutunut MTV Mediaan. Olisin riemumielin työskennellyt siellä eläkeikääni asti. Unelma-ammatissani.

Petetty.

Aino Pellonperä, MTV Median freelance av-kääntäjä syyskuun loppuun asti.

Muutakin kuin murhia

Henkilökuvassa Petri Griinari

YLElle mm. Midsomerin murhia, komediasarja Free Radiota, draamasarja Pirunpeliä sekä Avaraa luontoa kääntävä Petri Griinari on kotoisin Kotkan Karhulasta, jossa asui 20-vuotiaaksi asti. Lukioaikana hän harrasti englantia lähinnä punkin ja uuden aallon sanoitusten kautta. Lukion jälkeen hän piti välivuoden ja oli töissä Sunilan sellutehtaalla uittomiehenä ja kaupungin puutarhaosastolla ruohonleikkaajana. Tätä nykyä Petri asuu Helsingissä ja perheeseen kuuluvat vaimo, teini-ikäiset poika ja tyttö, parivuotias poika sekä Tarja-kissa.

Petri päätyi Helsinkiin aloittaessaan englantilaisen filologian sekä filosofian ja sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1982. Opiskelujen ohessa hän oli mukana yliopiston rauhanjärjestö Rauhanpiipussa ja oli mm. valtaamassa yliopiston hallintorakennusta vuonna 1990. Valtaajien tavoitteena oli lisätä demokratiaa yliopistolla, ja tässä onnistuttiinkin. Lisäksi Petri teki lähes koko opiskeluajan töitä esimerkiksi yövartijana ja opiskelijakirjaston lukusalivalvojana.

Yleisradioon Petri haki kesätöihin suomentajaksi vuonna 1989. Kesätöitä ei herunut, mutta syksyllä hän sai tehdä pari koekäännöstä ja pääsi Kirsti Luovan oppiin. ”Kirsti opetti minulle tv-tekstityksen alkeet, ja siitä alkoi näihin päiviin asti jatkunut yhtäjaksoinen työsuhde YLEn friikkuna. Jonkin verran olen tehnyt töitä myös MTV3:lle, mutta valtaosin YLElle.”

Käännettävänä Petrillä on ollut paljon rikossarjoja, mutta myös komediaa, dokumentteja vaihtelevilta aloilta ja elokuvia. ”Yksi mieleen jäänyt hauska työ oli YLElle 90-luvun lopulla kääntämäni katukorisleffa Mustat donkkaa tykimmin. Siinä sai revitellä kunnolla katu- ja koripalloslangilla, ja taisin onnistua aika hyvin. Toisaalta jos näkisin elokuvan nyt, voisin olla toista mieltä. Niinhän se menee, että vanhoja töitä ei välttämättä enää arvosta, koska käännöstyyli ja -tekniikkakin muuttuvat, toivon mukaan myös kehittyvät. Myönteisinä mieleen jäävät yleensä ne työt, joista kollegat antavat hyvää palautetta. Jonkinlaisina kisällitöinäni olen pitänyt Jimmy McGovernin rikossarjaa Fitz ratkaisee ja saman tekijän draamasarjaa Järvet.” Petrin pitkäaikaisin sarja on ollut perienglantilainen ja konservatiivinen dekkari Midsomerin murhat, jota hän on kääntänyt alusta asti, eli tähän mennessä jo yli 140 jaksoa. Sarjaa on esitetty TV1:llä vuodesta 1999 alkaen. 

Petrin mielestä on selvä etu, jos sarjalla on koko ajan sama kääntäjä. Jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi aikataulusyistä, hänestä on tärkeää, että sarjan eri kääntäjät tekevät yhteistyötä: ”Termistö ja tyyli pysyvät paremmin yhtenäisenä, jos sarjalla on yksi kääntäjä tuotantokaudesta toiseen. Minusta ei kuitenkaan ole ongelma jakaa sarjaa toisen kääntäjän kanssa. Silloin täytyy vain kummankin sopia huolellisesti titteleistä, teitittelystä yms. käännösratkaisuista. Käänsin rikossarja Hiljaista todistajaa hiljattain Kuittisen Vesan kanssa, ja hyvinpä homma luisti. Yhteydenpito kääntäjien välillä on näissä tilanteissa tietenkin ehdoton edellytys hyvälle ja tyylillisesti yhtenäiselle käännökselle, ja aina hankalampaa työ olisi, jos kääntäjiä olisi useita. Näkemyserojakin tulisi väistämättä enemmän. Kääntäjien yhteistyön kieltäminen tai rajoittaminen tuntuu järjettömältä, mutta kuulemani mukaan sellaista tapahtuu usein DVD:lle käännettäessä.”

Jatkuvajuonisissa sarjoissa on ongelmansa silloinkin, kun kääntäjiä on yksi: ”Olen viime vuosina kääntänyt enimmäkseen dekkarisarjoja, ja niissä tarinat ovat yhden tai kahden jakson mittaisia. Kahden jakson tarinoissa on tavallista, että jokin asia, johon viitataan ensimmäisessä jaksossa, saa selityksensä vasta toisen jakson lopussa. Esimerkiksi se, sinutteliko vai teitittelikö joku jotakuta tarinan alussa, voi paljastua vasta loppuratkaisun takaumassa. Joskus käy niin, että jokin merkitys avautuu vasta muutamaa jaksoa myöhemmin, ja silloin pitää vain toivoa, ettei virhekäännösjaksoa ole jo ehditty esittää. Asiaa helpottaa se, että ainakin YLEllä töihin pääsee nykyään usein niin hyvissä ajoin käsiksi, että näitä jälkikorjauksia ehtii tehdä vielä hyvin ennen lähetystä.”

Työoloja YLEllä ja MTV3:lla Petri pitää muutenkin hyvinä, vaikka nämäkin toimeksiantajat ovat, monien käännöstoimistojen tavoin, välillä yrittäneet ajaa kääntäjiä perustamaan omia yrityksiä ja kilpailemaan keskenään. ”Ehkä Ruotsin yleisradioyhtiön ja toisaalta kaupunkien ja kuntien kokemukset ovat osoittaneet, että ulkoistaminen ei aina tuo säästöjä, vaan välillä jopa lisämenoja. Toivoa antaa myös etenkin nuorempien kääntäjien järjestäytymisinto ja aktiivisuus, mikä taitaa olla paras tapa ajaa kaikkien av-kääntäjien etua.”

teksti: Mia Store

Poimintoja av-kääntäjien paneelikeskustelusta

Huhtikuun toisena päivänä liki 90 audiovisuaalista kääntäjää pakkaantui Ylen RTI-talon auditorioon kuulemaan RTTL:n järjestämää paneelikeskustelua alansa tulevaisuuden näkymistä. Valtaosa kuuntelijoista teki töitä Yhtyneet-sopimuksen alaisena joko Yleisradiolle tai MTV Medialle.

Paneelikeskusteluun ottivat osaa Christoffer Forssell (YLE Kääntämisen ja versioinnin osastopäällikkö), Maria Stenbäck (MTV Oy:n ulkomaisen materiaalin käsittelyn toimitusesimies), Petri Savolainen (Journalistiliiton edunvalvontajohtaja), Maria Kynsijärvi (MTV Oy:n ja YLEn freelance av-kääntäjä ja ammattiyhdistysliikkeen konkari) ja Anna-Maija Ihander (MTV Oy:n freelance av-kääntäjä). Panelistien keskustelua johti Tytti Heikkilä.

Vasemmalta oikealle Forssell, Stenbäck, Savolainen, Kynsijärvi, Ihander

Puhuri piiskaa alaa

Ei liene salaisuus, että audiovisuaalisen kääntämisen alalla on tuullut viime vuosina melko lailla. Tilanne on siltä osin parantunut, että alalla on nykyään myös toimistojen työehtosopimus, jonka Pre-Text Oy on allekirjoittanut - tosin eipä sitten kukaan muu. Toisaalta ala sai takapakkia työneuvoston joulukuisesta päätöksestä, joka määritteli Broadcast Text Internationalin freelancerit yrittäjiksi. Päätös on täysin päinvastainen kuin työneuvoston vuonna 2006 antama päätös, joka totesi MTV:n freelancerit työsuhteisiksi. Tosin työneuvosto on luokitellut ulkomaalaiset marjanpoimijatkin yrittäjiksi.

Liittojen tavoitteena onkin nyt muuttaa itse lainsäädäntöä. Hallituksen ohjelmassa on kirjaus tarpeesta selvittää työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muotoja. Selvitystyötä tekee niin sanottu trendiryhmä, joka perustettiin vuonna 2011 ja jonka toimikautta on juuri jatkettu kevääseen 2015. Työministeri Lauri Ihalainen toimeenpani trendiryhmän heti toisena tekonaan ministerinä.

Tässä vaiheessa lienee tarpeellista jälleen kerran korostaa, että yrittäjä, oikea yrittäjä, on oma herransa. Hän sanelee itse mitä, miten ja milloin tekee sekä kuinka paljon laskuttaa. Yrittäkääpä sanella vaikkapa putkimiehelle, milloin hän ilmaantuu teille, mitä hän oikeastaan tekee, millä työkaluilla hän sen tekee, kauanko hänellä on aikaa tehdä työnsä ja paljonko hän saa vaivastaan palkkaa. Ei kyllä onnistuisi. Voiko toimistokääntäjä siis todella olla yrittäjä, jos toimeksiantaja määrittää, mitä töitä hän tekee, milloin, miten ja millä palkalla?

Joukkovoimaa, joukkovoimaa

Moneen otteeseen paneelissa tähdennettiin joukkovoiman tärkeyttä. Nykyinen Yhtyneet-työehtosopimus on saavutettu joukkovoiman avulla, eikä näin pienellä alalla ole yksinkertaisesti varaa olla järjestäytymättä. Ammattiliittoja tarvitaan tänäkin päivänä. Muilla aloilla on luonnollista, että kuulutaan ammattiliittoihin, jopa jo opiskeluaikana. Ammattiliiton avulla voi alkaa kasvattaa ammatti-identiteettiään, mikä usein jää taka-alalle ja nousee esiin vasta opintojen loppuvaiheessa, kun opiskelija ryhtyy pohtimaan työllistymistään.

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:ssä opiskelijajäsenyys maksaa vain, mikäli työssäoloehto täyttyy, kun taas Suomen Journalistiliitto veloittaa opiskelijajäseniltään 54 euroa vuodessa. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opiskelijajäsenyys kustantaa vuodessa 40 euroa. SKTL tosin ei ole ammattiliitto vaan aatteellinen järjestö. Se ei siis aja jäsentensä asiaa ammattiyhdistyspiireissä. Liittoihin on hyvä järjestäytyä, sillä ne voivat ajaa vain jäsentensä etuja.

Järjestäytyminen on ensiarvoisen tärkeää myös monikansallisten käännöstoimistojen freelancereille. Kyseiset toimistot johtavat kääntäjiään ”hajoita ja hallitse”-periaatteella, mikä on johtanut siihen, että kääntäjät eivät tiedä toisistaan juuri mitään, silllä kääntäjillä ei ole yhteistä sähköpostituslistaa. Kynsijärvi totesi: ”Kolkko totuus on, että joukkovoimaa ei voi tuoda ulkupuolelta. Mitä tiiviimmät rivit ovat, sitä enemmän pystyy vaikuttamaan. Työpaikan rivien tiivistäminen voi lähteä pienestäkin, mutta se lähtee työpaikan sisältä. Aletaan keskustella ja otetaan edes yksi asia, johon yritetään saada parannus. Siitä se lähtee.”

Paneelikeskustelu veti auditorion miltei täyteen.

Uudet, uljaat sukupolvet

Minkälaisessa tilanteessa alan koulutus ja opiskelijat ovat? Savolaisen mielestä kulttuurialojen koulutusta olisi syytä karsia, sillä ei ole mielekästä kouluttaa ihmisiä alalle, jolla ei ole tarjota työpaikkoja valmistuneille. Tiina Holopainen, Yleisradion freelancer ja Turun yliopiston opettaja, sen sijaan pohti, että kanavatarjonta vain kasvaa nykyisestä. Näin ollen av-kääntämisen koulutustarjontaa tulisi lisätä, koska etenkin jos ihmiskääntäjiä ei löydy tuottamaan ruututekstejä, konekääntäminen pääsee valtaamaan alaa. Näin on jo käymässä Skandinavian sukulaiskielten tapauksessa.

Tällä hetkellä Yleisradiossa on kysyntää pohjoismaisten kielten kääntäjille. On toki huomattava, että eri kielten kysyntä vaihtelee aallottain: esimerkkinä tästä on viime vuosikymmenen puolivälin latinosaippuoiden buumi Sub-kanavalla. Tällä hetkellä espanjankielisiä saippuaoopperoita ei ole kanavan ohjelmistossa. Tästä huolimatta varsinkin eksoottisia kieliä on aina viisasta opiskella.

Takavuosina tietyt yliopistot ovat tarjonneet opiskelijoilleen av-kääntämisen kursseja, joilla työstettiin ihka oikea tekstitys televisiossa näytettävään ohjelmaan. Kokemus oli Ihanderin mielestä hyvin antoisa. Menneinä vuosina on myös vedetty työharjoittelua Maikkarilla, mutta resurssipulan vuoksi hanketta ei sittemmin ole järjestetty. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alalle pyrkiville pitäisi voida tarjota sellainen koulutus, joka todella valmistaisi työhön, vaikkapa sitten työssäoppimisen avulla, jotta kokemusta ei tarvitsisi hakea kokemattomiakin kääntäjiä työllistävistä käännöstoimistoista samalla alan palkkoja polkien. Työnantajien resurssit eivät riitä koulutuksen järjestämiseen ainakaan yksin, joten palloa heiteltiin myös niin yliopistoille kuin SKTL:n kolmosjaostollekin. Puhuttiin myös mentoritoiminnasta, josta Turun yliopistossa on jo hyviä kokemuksia.

Edistysaskeleita on viime aikoina tehty opiskelijoiden tiedottamisessa ja työelämän realiteettien valaisemisessa. Aktiivit ja ammattiliitot ovat erikseen ja yhdessä alkaneet vierailla yliopistoissa ja kertoa tuleville kääntäjille alan palkkauksesta ja työehdoista. Kaikkien yliopistojen opiskelijajärjestöt puuhaavat parhaillaan ”Opiskelijan selviytymisopasta”, joka jaetaan tulevana syksynä kaikille yliopisto-opintonsa aloittaville opiskelijoille. Toivon mukaan selviytymisopas nostattaa nöyrien humanistiopiskelijoiden sisua vaatia asianmukaista palkkaa alalla kuin alalla.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Ensi vuoden alusta Yleisradion toimintaa aletaan rahoittaa Yle-veron kautta. Yleisradion hartioille rojahtaa silloin entistä painavampi tilaajavastuu alihankkijatoimistojensa menettelytavoista. Ylessä on keskusteltu toimistofreelancerien työolosuhteista ylintä johtoa myöten, mutta vaikutuksesta ei ole tietoa eikä (vielä) etenkään näyttöä. Totta on sekin, ettei Yleisradio voi sanella alihankkijalleen, miten sen tulisi omia alihankkijoitaan kohdella. Ikävä kyllä raha ratkaisee, kunnes ruohonjuuritasolla sisuunnutaan kunnolla.

Euroopan laajuisestikin pohditaan alan tilannetta ja välitetään tietoa. Eurooppalaisille av-kääntäjille ollaan perustamassa Audiovisual Translators of Europe -yhtymää, joka aikoo edesauttaa eri maissa asuvien av-kääntäjien yhteydenpitoa ja ajaa näiden asiaa.

Mikäli jonkun rintaa kaihertaa toiminnan palo ja tietämättömyys siitä, miten voisi auttaa alaa tervehtymään, tässä pari vihjettä: Levitä tietoa alan tilanteesta. Osallistu liiton toimintaan. Käy av-foorumilla ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi, vaikkapa bongaamaan ulkomaisten toimistojen freelancerien nimiä teksityksistä, kääntämään jokin sivuston artikkeli tai rustaamaan blogikirjoitus. Joukossa on voimaa!

Kiitos tapahtuman järjestäjille!

Komedioita ja edunvalvontaa

Henkilökuvassa Maria Kynsijärvi

Blogin ensimmäisessä henkilökuvassa on esittelyssä Maria ”Kynde” Kynsijärvi, joka on kääntänyt mm. komediasarjoja Moderni perhe ja Will & Grace MTV3:lle sekä Aamusta iltaan –ohjelmaa FST:lle.

Maria on kotoisin Ruotsin rajalta Torniosta, jossa naapurimaan läheisyys toi oman värinsä pienen paikkakunnan elämään: ”Haaparannalta käytiin ostamassa pehmistä ja vaahtokarkkeja jo kauan ennen kuin niitä sai Suomesta. Myös haaparantalaiset poikaystävät olivat 1970-luvun torniolaistyttöjen suosiossa.”

Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Maria lähti Tampereelle ja pyrki opiskelemaan Kieli-instituuttiin (joka sittemmin liitettiin Tampereen yliopistoon). Pääkielenä hän opiskeli saksaa ja sivukielenä englantia. ”Tuohon aikaan opintokokonaisuus oli tiivis kolmivuotinen paketti, jonka myös kärsimätön ja toisaalta mukavuudenhaluinen opiskelijatar sai suoritettua annetussa ajassa.”

Diplomikielenkääntäjäksi valmistuessaan vuonna 1980 Maria oli 21-vuotias. Seuraavaksi hän suuntasi matkansa Tukholmaan, jossa hänen oli tarkoitus viettää neljä kuukautta. Lopulta hän viihtyikin Ruotsissa 17 vuotta. Noina vuosina Maria opiskeli sosiaaliantropologiaa Tukholman yliopistossa, työskenteli useita vuosia Viking Linen organisaatiossa, joista puolitoista vuotta Lyypekissä, ja teki vientisihteerin töitä teknologian alan yrityksessä.

Marian paluu kääntämisen juurille tapahtui vuonna 1996, kun hän aloitti kakkoskääntäjänä tuolloisella FilmNetillä, jonka pohjoismaista käännöstoimintaa hallinnoitiin Tukholmasta käsin. ”Meidän freelancerien työehdot olivat nykypäivän av-käännöstoimistojen työehtoihin verrattuna varsin kohtuulliset: työnantaja maksoi sosiaali- ja eläkevakuutuksen, ja repliikistä sai vuonna 1996 4,05 Ruotsin kruunua. Ei minuuttihinnoittelua, ei pakotettua yrittäjyyttä. Iloa tosin ei omalla kohdallani kestänyt kauan, sillä jo vuonna 1997 FilmNet päätti ulkoistaa käännöstoimintansa ja meidät freelancerit ’sanottiin irti’.” FilmNetin käännöstoiminta siirtyi tässä vaiheessa kokonaisuudessaan Movision Oy:lle, nykyiselle Broadcast Textille.

Seuraavaksi Maria sai töitä MTV3:lta ja alkoi kääntää komediasarjaa nimeltä Perhepotretti (alkuperäiseltä nimeltään Something So Right). Syksyllä 1997 hän muutti Suomeen ja haki myös entisiä FilmNetin töitään, nyt Movisionin kautta. ”Palkkio oli tyrmistys: korvaus samasta työstä, jota olin muutama kuukausi aiemmin tehnyt suoraan FilmNetille, putosi Movisionissa puoleen! Movision sai jäädä, ja alkuvuosina tein Maikkarin av-käännösten ohella ruotsinopettajan töitä yksityisessä kielikoulussa.”

Hiukan myöhemmin Maria alkoi tehdä töitä myös Ylelle, ja sittemmin hän on tehnyt myös ooppera- ja teatteritekstityksiä.

Puutarhassa viihtyvä av-kääntäjä sekä hänen ylpeyden aiheensa jaloritarinkannus.

Suosikeikseen omista käännöksistään Maria mainitsee ne, joista on tullut hyvää palautetta, etenkin kollegoilta. ”Työssämme saa niin äärettömän harvoin tuntea onnistumisen tyydytystä. Aina tuntuu, että oma tekele on vähän äläskelpoinen. Virheitä tietysti sattuu, ja läheltä piti -tilanteita tapahtuu itselläni etenkin numeroiden kanssa. Ne kun ovat niin ’helppoja’. Aivot askaroivat vimmatusti jonkin käännösongelman kanssa, ja tekstissä oleva luku tai numero saattaakin ’itsestäänselvyytenä’ mennä vikaan.”

Av-käännöstöiden ohella Maria on ollut aktiivinen edunvalvonta-asioissa: ”Ay-hommiin päädyin vahingossa vuonna 1999: SKTL:n kolmosjaoston tuolloinen puheenjohtaja Maria Stenbäck taivutteli minut ryhtymään jaoston puhikseksi - pystymetsästä - ja sillä tiellä ollaan. Suomen Journalistiliiton tuolloin tuore lakimies, nykyinen edunvalvontajohtaja Petri Savolainen tuli pian tutuksi, kun av-käännösmaailmassa alkoivat puhaltaa yhä kolkommiksi käyvät tuulet. Kättä on menneinä vuosina väännetty olan takaa toimeksiantajien kanssa, ja varmasti väännetään vastakin. Liioittelematta voi sanoa, että työrauha on näiden reilun kymmenen vuoden aikana ollut melko etäinen olotila av-kääntäjälle, huoli tulevaisuudesta sitäkin tutumpi.” Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: ”Av-kääntäjät ovat onnistuneet monet kerrat tiivistämään rivinsä ja reippaasti torjumaan uhkatekijät, jotka toteutuessaan olisivat voineet johtaa ammattikuntamme ja koko ammattimme rapautumiseen. Sarkaa riittää yhä edelleen, ja koska ammattikuntamme on pieni, jokaisen olisi kannettava kortensa yhteiseen kekoon.”

Tällä hetkellä Marian käännöksistä pyörii tv:ssä jo aiemmin mainitut Moderni perhe, Will & Grace ja Aamusta iltaan. ”Moderni perhe on ihan loistava. Sitä on toisaalta tosi hauska kääntää, koska se on niin älykäs ja hyvin tehty, mutta toisaalta työ on välillä aivan sietämättömän vaikeaa.” Aamusta iltaan –ohjelman kääntämisessä suuri haaste on tiukka aikataulu: ”Se on ns. pikaohjelma. Aamun suorasta lähetyksestä tehdään aamupäivällä puolen tunnin kooste, joka käännetään päivän aikana. Kooste tulee ulos klo 19.00. Meitä on isohko tiimi, josta kukin kääntää ohjelmaa vuorollaan. Kovin usein moista rutistusta ei jaksaisi!” Taakkaa jakamalla selvitään siis näistäkin urakoista.

Teksti: Mia Store