torstai 23. syyskuuta 2010

Laatua, laatua!

Kristiina Abdallah kirjoittaa hyvin käännösalan tuotantoverkostoista uusimassa KAJ:n lehdessä Kajawassa. Artikkeli löytyy av-kääntäjien sivuilta, ja suosittelen sitä luettavaksi "maallikoillekin".

Abdallah kuvailee hyvin ymmärrettävästi, millaiseen tilanteeseen allalla on ajauduttu: monikansallisten käännöstoimistojen myötä on siirrytty kahdenvälisestä verkostomaiseen toimintamalliin. Tästä kärsivät lukuisat kääntäjät, joiden palkkiot ovat laskeneet mutta työmäärät kasvaneet ja työ mekanisoitunut. Abdallah muistaa mainita kärsijöiksi myös alalle valmistuvat opiskelijat, jotka joutuvat ryhtymään pakkoyrittäjiksi päästäkseen leivänsyrjään kiinni.

Alihankkijana toimiva kääntäjä on Abdallahin mukaan verkoston laitamilla heikossa asemassa sekä rajoittuneen toimijuutensa että jähmeän informaatiokulun vuoksi. Valta on selkeästi käännöstoimistoilla. Vaikka verkoston ydinosaaminen on alihankkijana toimivan kääntäjän varassa, ovat opportunistisesti toimivat käännöstoimistot silti onnistuneet ulkoistamaan osan riskistä tälle kääntäjälle.

Moraalikato on yksi Abdallahin käyttämistä avainsanoista: "Kun kaiken lisäksi pelisääntöjen puute aiheuttaa verkostossa helposti opportunistista käyttäytymistä, seurauksena saattaa olla moraalikato. Moraalikatohan syntyy silloin, kun joku verkoston toimija ottaa riskejä toisten toimijoiden kustannuksella niin, että tuo riskinottaja hyötyy riskinotostaan, kun taas muut toimijat maksavat suurimman osan epäonnistuneen riskinoton seurauksista."



Tästä seuraa luonnollisesti se, että tuotettujen käännösten laatu laskee, kun kääntäjän on taloudellisen pakon vuoksi lisättävä tuottavuuttaan. Moni kääntäjä kärsii eettisestä stressistä ja kompensoi verkoston huonoja työoloja repimällä laadun selkänahastaan. Abdallah esittääkin kysymyksen, "edesauttaako tällainen hyvää tarkoittava, laadun selkänahastaan repivä kääntäjä riskinottajan opportunistista käyttäytymistä suostuessaan kantamaan riskinoton seuraukset lisääntyneenä työtaakkana ja alenevana palkkiona."

Osaksi ratkaisua Abdallah esittää laatuluokitusjärjestelmää: "Tällaisen järjestelmän avulla voitaisiin sovittaa eri toimijoiden laatukäsitykset yhteen ja samalla rakentaa luottamusta ja kestävään kehitykseen perustuvaa toimintakulttuuria käännösalalle sekä kitkeä alaa vaivaava opportunismi ja moraalikato." JOS siis tahdomme yhä pitäytyä tässä tuotantoverkostomallissa.

Herättääkö tämä meissä ajatuksia? 

Kirjoittanut nimim. Alalle valmistuva pakkoyrittäjä

tiistai 14. syyskuuta 2010

Suosikkisarjan anatomiaa

Kirjoittanut Anna-Maija Ihander

Greyn anatomian kääntäminen on ollut yksi tähänastisen urani mukavimmista töistä. Olin seurannut Nelosen esittämää sarjaa jo aiemmin ja tykästynyt siihen kovasti, ja perin sen käännettäväkseni kanssani samassa Pre-Text-käännösfirmassa työskentelevältä kollegalta 4. tuotantokauden alussa. Sarja yhdistelee herkullisessa suhteessa draamaa ja komediaa, ja se on hyvin käsikirjoitettu, joten tuntui suorastaan lottovoitolta päästä kääntämään sitä kaikenlaisten nikkarointi- ja sisustustäyteohjelmien jälkeen.

Sarjan kääntäjäksi oli siinä mielessä helppo loikata, että tiesin jo ennestään, millainen sarja on sävyltään ja tunsin henkilöhahmot hyvin. Minulla ei ollut vaikeuksia kuvitella mielessäni, miten esimerkiksi Bailey puhuisi, jos hän puhuisikin suomea. Sujuvaa dialogia on muutenkin aina mukava kääntää, ja Greyn anatomian humoristinen taustavire on tarjonnut välillä tilaisuuksia jopa pienimuotoiseen revittelyyn. Toisaalta ajoittain konekiväärimäisen nopea dialogitykitys on saanut minut kiskomaan hiuksia päästäni, kun olen yrittänyt saada tekstiä sullottua ruudulle siten, että katsojalla jäisi vielä aikaa seurata kuvaakin.

Nautin kaikenlaisten populaarikulttuuriviitteiden bongailusta ja ilahduin kovasti, kun Bailey 4. kaudella paljastui Tähtien sota -friikiksi. Populaarikulttuurin kategoriaan menee myös Greyn jaksojen nimien suomentaminen. Yleensä jakson nimet keksii toimittaja, ei kääntäjä, mutta käytäntö vaihtelee eri kanavien ja ohjelmien välillä, ja Greyn anatomian jaksonnimet ja juonikuvausten kirjoittaminen oli annettu kääntäjän tehtäväksi. Sarjan jokaisen jakson nimi on lainaus jonkin laulun nimestä, joka samalla liittyy usein varsin ovelasti kyseiseen jaksoon. Esimerkiksi erään 6. tuotantokauden jakson nimi Time Warp on peräisin Rocky Horror Picture Show -musikaalin ehkä kuuluisimmasta kappaleesta ja viittaa samalla jaksossa nähtäviin takaumiin. Kappale on käännetty suomeksikin nimellä Aikahyppy, ja tässä tapauksessa se sopi hyvin jakson nimeksi. Usein kuitenkin nimi on täytynyt kääntää kuvaamaan jaksoa ja viittaus lauluun on ollut pakko jättää sivuun. Joskus on kyllä käynyt tuurikin ja mieleen on tullut jokin korvaava suomenkielinen kappale – esimerkiksi jakson In The Midnight Hour (es. Wilson Pickett) suomenkieliseksi nimeksi tuli Keskiyön aikaan (tuttu suomennos Smokien kappaleesta I’ll Meet You At Midnight).



Eniten minua jännitti etukäteen, miten selviäisin lääketieteellisistä termeistä. Olin onneksi opiskeluaikana seurannut vierestä usean ystäväni lääketieteen opintoja, joten tiesin vähän, miltä lääkäriksi opiskelu saattaisi suomeksi kuulostaa, ja vaikka kukaan näistä ystävistäni ei erikoistunut kirurgiksi (ainakaan vielä!), heistä on ollut työssäni korvaamaton apu. Nykyään yleislääkärin töitä tekevä Kaisa on ollut luottokonsulttini ja vastaillut kärsivällisesti milloin minkäkinlaisiin kysymyksiin.

Lääkäreiden puheen kääntäminen on jatkuvaa tasapainoilua lääkärijargonin ja ymmärrettävyyden välillä. Jokaisessa kohtauksessa pitääkin ensin analysoida, paljonko katsojan kulloinkin kuuluu vaikkapa lääkärin diagnoosista ymmärtää. Esimerkiksi neuvo ”sew the esophageal anastomosis” olisi todennäköisesti suomalaislääkärin ilmaisemana ”ompele esofagiaalinen anastamoosi”. Vaikka tämä olisi siis tavallaan ”aito” käännös, katsoja pysyy huomattavasti paremmin kärryillä, jos ruudussa lukee ”ompele ruokatorven liitos”. Ja onhan se parempaa suomeakin.

Hieman yllättäen eniten päänvaivaa tuottivatkin arkiset toimenpiteet, ompeleet ja leikkausvälineet. Ihmisen fysiologiasta ja erilaisista sairauksista löytyy hyvin tietoa suomeksi ihan vain netistä etsimälläkin, mutta ei siitä, mitä eroa on kanyylillä ja katetrilla, miten ilmaistaan injektioneulan koko, mitä sanotaan leikkaussalissa kun potilasta valmistellaan leikkaukseen tai – ikuinen murheenkryyni – miten kääntää joka toisessa jaksossa esiintyvän ”he’s crashing!” Siihen tökkää joka kerta, ja käännöskin on yleensä aina erilainen: hengitys pysähtyi, sydän pysähtyi, komplikaatio, pulssi hiipuu, hän meni elottomaksi jne.

Termien metsästys on välillä painajaismaista ja välillä huippuhauskaa. Hauskinta se on silloin, kun löydän jostakin (usein asiantuntijalähteeni suotuisalla avustuksella) jonkin knoppitermin. Esimerkiksi eräässä jaksossa Cristina sanoo, että kun kaikki keinot on kokeiltu, pitää alkaa ”looking for zebras, uncommon diseases”.  Termi tulee sanonnasta ”when you hear hoofbeats in Central Park, don't go looking for zebras”, toisin sanoen diagnoosia tehdessä kannattaa ensin epäillä jotakin tavallista sairautta ennen kuin lähtee hakemaan selityksiä kauempaa. Lääkäri-Kaisa osasi kertoa, että suomeksi harvinaisista sairauksista käytetään tässä yhteydessä termiä ”postimerkki”. Olin riemuissani: laittaisin jaksoon todellista lääketiedejargonia, jonka katsoja silti ymmärtäisi, koska selitys seuraa heti perässä. Pettymys oli melkoinen, kun lopulta dialogi oli niin nopeaa, ettei postimerkki mahtunut repliikkiin millään ja piti puhua pelkästään harvinaisista sairauksista.

Vajaan kolmen tuotantokauden aikana sanastoa on kertynyt talteen 15-sivuisen Word-dokumentin verran 007:stä zebraan. Joukkoon mahtuu paitsi lääketieteen termejä, myös lempinimiä kuten McDreamy tai Nosedive, Meredithin lapsena keksimiä anatomianuken elinten nimiä, sekä usein toistuvia lausahduksia kuten ”you’re off this case” ja ”dark and twisties”.

Kirjoitin tämän tekstin hiukan haikeissa dark and twisties -tunnelmissa itsekin, sillä tämän viikon jaksosta alkaen Greyn anatomian kääntäjä Nelosella vaihtuu (syystä voi lukea lisää täältä). Suosikkisarjaa ja varsinkin läheisiksi muodostuneita henkilöhahmoja on ikävä hyvästellä, etenkin kun sarja kuitenkin vielä jatkuu, mutta onneksi aina tulee uusia suosikkisarjoja. Sellainen on tainnut jo löytyäkin.

Kommentoi kirjoitusta av-kääntäjien julkisella foorumilla

perjantai 10. syyskuuta 2010

”Oletteko jo pieraissut?”

Kaikenlaisia ongelmia sitä tuleekin vastaan. Käänsin lääkärisarjaa, ja eräässä jaksossa iäkkäälle potilaalle on tehty suolistoleikkaus. Leikkauksen jälkeen lääkäri tulee tutkimaan, onko leikkaus onnistunut, siis toimiiko suolisto jälleen. Hän kysyy potilaalta kohteliaasti: ”Have you passed gas yet?” Siis käytännössä: ”Oletteko jo pieraissut?”

Kauhea ongelma! Miten tämän voi sanoa kohteliaasti suomeksi ilman, että se aiheuttaa hysteerisiä naurunpyrskähdyksiä?

Ensimmäinen reaktioni oli yrittää etsiä sanalle ”pieru” vähemmän huvittava synonyymi. Se osoittautuikin yllättävän vaikeaksi. Kuten kunnon tiedonhakija, syötin Googleen sanan ”pieru” ja seurasin ensimmäistä linkkiä Wikipedian Pieru-artikkeliin. Artikkeli osasi kertoa mm. seuraavaa: ”Pieru (lat. flatus) on nisäkkäiden ruoansulatuselimistössä elävien symbioottisten bakteerien ja hiivojen tuottamaa suolikaasua. Nimitystä pieru käytetään myös fysiologisesta tapahtumasta, pieraisusta, jossa kyseinen kaasu purkautuu peräaukon kautta ulos.” Suupieli alkoi jo nykiä, mutta lopullisesti repesin luettuani artikkelin väliotsikot: ”Koostumus ja aiheuttajat”, ”Suolikaasusta pieruksi” ja ”Historiallisia pieruja”.

Loput perjantai-iltapäivästä menikin sitten harakoille. Katselin mm. tällaista ”viihdettä”:



Selvittyäni puuppahuumorin aiheuttamasta hysteriasta kysyin maanantai-aamuna tutuilta lääkäreiltä, miten he asian työssään ilmaisisivat. Asiallisin ehdotus oli: ”Onko suolesta jo tullut ilmaa?” Ihanan yksinkertainen ratkaisu, joskaan ei yhtä värikäs (pun intended) kuin ”Joko tuhnu on turahtanut?”