Matka 30 Rock(efeller)iin - oppaina toimivat Sari ja Aija

"Ai niin, Aija. Jäätelö oli ihan hauska, mutta söisikö Liz oikeasti laventelia? Sehän on rehu!"

"No sitä minäkin mietin siitä jäätelöstä, että kuulostaa ihan liian terveelliseltä! Lizhän söisi paljon mieluummin jotain cheesecake-fudge-brownie-juustonaksu-kinuskijäätelöä!" 

Näin viestittelivät toisilleen MTV Median entiset työntekijät, av-kääntäjä Sari Luhtanen ja filmitoimittaja Aija Ronkainen. He puhuivat uudesta Ben & Jerry's -jäätelömausta, Liz Lemonista. Jäätelö sai nimensä 30 Rock -komediasarjan päähenkilöltä, jota esittää komedienne Tina Fey. Luhtanen ja Ronkainen tekivät komediasarjan tiimoilta yhteistyötä viisi vuotta, siihen asti kunnes Luhtanen irtisanoutui BTI Internationalista viime syksynä. Kaksikon virallinen yhteistyö saattaa olla menneen talven lumia, mutta he tapasivat lähetellä toisilleen viestejä yhdessä työstämiensä sarjojen maailmasta, eikä toisen irtisanoutuminen ole katkaissut yhteydenpitoa.

Maistuisiko Lizille sitruuna-mustikka-laventeli-jogurttijäätelö?

Hinnalla millä hyvänsä 30 Rockiin käsiksi

Luhtanen on av-alan rautainen ammattilainen. Hänen liki 30-vuotista uraansa ovat pitkälti hallinneet Kova laki -sarjat, mutta moni meistä tuntee hänet Simpsons-animaatiosarjan kääntäjänä. Muita Luhtasen kääntämiä sarjoja ovat Frasier, Oikeus ja kohtuus, Ratkaisija ja EastEnders.

Ronkainen on työskennellyt filmitoimittajana kuusi vuotta. Hän on toimittanut kaikkia genrejä tositelevisiosta komediaan, draamasarjasta makasiiniohjelmaan ja dokumentista elokuvaan. Eniten hän nauttii komedioiden, tositelevisiosarjojen ja animaatioiden toimittamisesta, sillä niiden jaksonimissä ja jaksoselosteissa saa irrotella surutta.

Vaikka kumpikaan heistä ei suinkaan ole untuvikko, he anelivat itsensä 30 Rockin pariin: komediasarja oli näet Saturday Night Live -sarjasta tutun Tina Feyn hengentuotos. Luhtanen oli erityisen vaikuttunut Sarah Palin -imitaatioista, joita Fey esitti sketsisarjassa.

- Tina Fey oli entuudestaan tuttavuus SNL:n kautta, ja 30 Rockia olin nähnyt maksutv:n puolelta. Siksipä oikein ruinaamalla ruinasin sarjan itselleni, vaikka tiesin sen olevan ihan saakelin isotöinen, paljastaa Luhtanen.

- Tiesin Tina Feyn olevan mainio komedienne, olin fanittanut Saturday Night Livea jo pitkään. Tinan perusteella päätin anella sarjaa itselleni toimitettavaksi. Esimies suostui ruikutukseeni, naurahtaa Ronkainen.

Ronkainen (vasemmalla) saa Luhtaselta Feyn Bossypants-kirjan lainaan.

 Hupihella vai rattoliesi?

Filmitoimittajat muun muassa katkottavat ohjelmiin mainostauot sekä kirjoittavat viikko- ja epg-tekstit eli jaksoselostukset suuren yleisön iloksi. Tekstien takaraja on yleensä viidestä kuuteen viikkoa ennen televisioesitystä. Näin ollen Ronkainen ehti useimmiten katsoa jaksot ennen Luhtasta.

- Aija otti koko kauden aina hyvissä ajoin haltuun ja muodosti selvästi kokonaiskuvan. Se helpottaa suomentajaakin etenkin tällaisessa sarjassa, koska myöhemmin ei sitten tule yllätyksiä, kiittelee Luhtanen 30 Rockin filmitoimittajaa.

Sarjassa vilisi jaksosta toiseen ja kaudesta toiseen samoja intertekstuaalisia viittauksia ja käännettäviä erisnimiä ja termejä. Ronkainen yritti ennakoida näitä kiperiä pähkinöitä, jotta hänen viikkotekstinsä menisivät yksi yhteen Luhtasen käännösten kanssa. Niinpä filmitoimittaja lähetti alvariinsa kääntäjälle viestejä, joissa hän selosti kontekstin ja kyseli vaikkapa, mikä FunCooker-minimikroaaltouuni voisi olla suomeksi. Ronkainen ja Luhtanen sopivat käännöksestä yhdessä ja pitivät tahoillaan listaa sovituista ratkaisuista.

- 30 Rockissa ei pääse pakoon juuri mitään. Se on tilannekomedioiden tapaan erittäin elliptinen ja lisäksi siinä oppi aika nopeasti, että kaikki pikku omituisuudetkin putkahtelevat esiin kautta sarjan, Luhtanen lisää.

FunCookerin kanssa kävikin niin, että sarjan hahmo Tracy Jordan sosialisoi sanan myöhemmin tarkoittamaan takalistoaan. Ennättikö kaksikko ennakoida sen, vai tuliko se puskista?

- Yritin tehdä mahdollisimman käyttökelpoisia ratkaisuja jo alun perin, vastaa Luhtanen.

Luhtanen ei turvautunut sarjan fanisivustoihin, mutta hän pysyi kärryillä amerikkalaisista ilmiöistä Huffington Post -lehden sivuston avulla. Ronkainen luki netistä pitkiä jaksoselostuksia uunituoreista jaksoista sekä vieraili sarjan fanien pitämillä sivustoilla.

Ostaisitko sinä Hupihellan?

Hedelmällisen yhteistyön perustat

Kaksikko sukelsi yksin tuumin syvälle yhteisten sarjojensa maailmaan. Siksipä Ronkainen ymmärsi nauraa heti, kun kuuli Luhtasen ostaneen ananastossut NBC-kanavan kaupasta New Yorkissa. He nimittäin työstivät yhdessä myös Vihjeet hukassa -sarjaa, jonka liki jokaisessa jaksossa näkyy ananas tavalla tai toisella.

He muistelevat yhteistyötään lämmöllä:

- Yhteistyö Aijan kanssa oli varmasti sujuvaa myös siksi, että kummallakin on taipumus sukeltaa niin syvälle juttuun. On kiva työskennellä toimittajan kanssa, joka on jo ehtinyt miettiä asiaa monelta kantilta ja kirjoittaa viikkotekstin, josta saa tukea suomennokseenkin. Huomasin nopeasti, ettei Aija katso tv-sarjasta pelkkää pintaa, vaan oikeasti tutustuu hahmoihin ja maailmaan. Eikä pidä unohtaa Alkusointu-Aijaa!

- Kääntäjän ja toimittajan huolellinen ja motivoitunut yhteistyö on omiaan luomaan kanavalle ammattimaista imagoa ja palvelemaan katsojaa, jonka kai pitäisi olla alamme suurimpia tavoitteita, miettii Ronkainen.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

30 Rock loppui taannoin Yhdysvalloissa. Sarja porskutti seitsemän kauden verran. Ottavatko Ronkainen ja Luhtanen Lizistä mallia ja etsivät lohdutusta juustonaksupussien syövereistä?

- Lohduttaudun sillä, että Tina Feyn pieni tytär on ilmiselvä äitinsä kaksoisolento ja jossain kasvaa ihan uudenlainen Liz Lemon, kertoo Luhtanen.

Ronkainen aikoo turvautua juustonaksuihin ja hakea lohtua sarjan tekijöiden loistavasta tulevaisuudesta:

- 30 Rock -sarjan tekijöiden kaltaiset lahjakkaat ja intohimoiset ihmiset tuskin jäävät laakereilleen lepäämään vaan tekevät jotain viihdettä myös tulevaisuudessa. Odotan innolla esimerkiksi Tina Feyn seuraavia tuotoksia!

Varoitus! Voi aiheuttaa virheellisesti positiivisen tuloksen raskaustestissä.

Kässärikukkasia, osa 4: Liikaa vai liian vähän?

Kesäperjantaita on vielä muutama jäljellä, mutta kässärikukkassarja on tullut toistaiseksi tiensä päähän.

Hyvä käsikirjoitus on kääntäjän paras kaveri. Parhaimmillaan siitä löytyvät paitsi repliikit ja oikein kirjoitetut nimet, myös apua kinkkisimpien kulttuurisidonnaisuuksien tulkintaan. Tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Useammin törmää tilanteisiin, joissa käsiksessä on puutteita juuri olennaisessa kohdassa. Muutamia otteita kääntäjien tuskasta:

Dokkarissa puhuttiin juustoista. Yhden juuston nimestä en saanut selvää ja ajattelin, että jes, kässäri tietää! No joo, kässärin tekijä oli sitten kirjoittanut just sen sanan kohdalle, että UNCLEAR. Kivakiittimoi.

"That’s just kind of how it is up in FIND OUT."
Kiitos. Minäpä otan sitten ihan itse selvää tästä paikannimestä.

Ohjelmassa puhutaan kylppäristä:
"You remember it used to be black. - Yeah"
Kässärissä lukee vain "General murmuring about bathroom."

Dokkarissa kerrotaan Pattin miehestä:
"Patti's husband is a blah blah blah."

Naureskelin tässä [erään tiedekanavan ohjelman käsiksen] tutkimustyölle:
”Biami:
http://www.answersingenesis.org/articles/cm/v7/n2/noah”
Heimon nimi on kyllä oikein, mutta lähteenä on käytetty kreationistien webbisivua. Näin tieteen ja sivistyksen kanavalla!

Vinkkejä tynnyrissä kasvaneille

Toisessa ääripäässä ovat käsikset, joissa on selitetty ihan kaikki. Tai ainakin kaikki käsikirjoituksen tekijän vaikeina pitämät slangi-ilmaisut kuten ”okay”.

"Okay: Colloquial term of acquiescence or approval also used as a prefacing term or to mean 'well' or 'unhurt'."
Vau. Jos lukija/katsoja tarvitsee sanan "okay" selittämistä, hän tuskin ymmärtää tuota selitystä. Ihan vieressä esimerkiksi brittiuudisasukkaisiin viittaava "pilgrims" on jätetty selittämättä, vaikka se nyt vasta onkin sudenkuoppa kulttuuria tuntemattomalle kääntäjälle.

Olen törmännyt käsiksiin, joissa selitettiin esimerkiksi, että "ain't" tarkoittaa samaa kuin "is not". Niissä jopa huomautettiin, kuinka jokin kohtaus parodioi tiettyä televisio-ohjelmatyyppiä tai että repliikkiin X on liitetty kaikua, koska se on peräisin henkilön lapsuusmuistoista. Tästä sinänäsä hyödyllisestä perinpohjaisuudesta huolimatta monet käsikirjoituksiin kirjatut repliikit olivat kuitenkin jotain muuta kuin mitä itse ohjelmassa puhuttiin.

Lisää kässäreistä löytyneitä vinkkejä:
Lennon and McCartney (John Lennon and Paul MacCartney, songwriting duo of the Beatles)
Blues (Music that originated amongst black Americans in early 20th century)
Pub (public house, bar)
Cops (police)
Asshole (despicable person)
Cadillac (luxury American car)
Knock, knock. (onomatopoeia for the sound of knocking on the door)
What? ("Excuse me?")
You're fired! (fired: employment has been terminated)
You're the best. (Note compliment)
You have my word. Hey. I know. How 'bout dinner? (You...word: "I promise") (I know: "I have an idea") ('bout: "about") (dinner: "we have dinner together?")

Ohjelmien käsiksissä on usein hyvinkin tarkkoja vuorosanojen ulkopuolisia selostuksia tapahtumista. Nyt jäi huvittamaan tällainen, jossa kerrotaan jo sekin, miten me katsojat tilanteeseen reagoimme:
(TWO PLAINCLOTHES OFFICERS ARE IN THE FRONT SEAT, OBLIVIOUS, AS WE REVEAL XXX HAS YYY’S PEN IN HIS HANDCUFFED HANDS. AS HE WORKS THE LOCK, WE SHUDDER IN ANTICIPATORY FEAR.)

Käännän erästä BBC:n dokumenttisarjaa ja näissä on yleensä hyvät käsikirjoitukset. Muun muassa eläinlajien latinankieliset nimet annetaan tekstin lomassa, mikä tietenkin helpottaa omaa tiedonhakua. Tämä nyt ei ole kässärikukkanen, mutta hauska kässäribongaus muuten vain.
Selostaja sanoo: "Then stark reminders that human beings once inhabited this ship."
Käsikirjoituksessa näin: "Then stark reminders that human beings (Homo Sapiens) once inhabited this ship."

“Tell him what you want for Christmas.”
(for Christmas : i.e., ´for Christmas presents´)
(Note that in Christmas mythology, Santa Claus brings presents to children all over the world on Chrismas Eve)

Come on, you mother...
(mother : vulgar slang, short for 'motherfucker' – note that 'fucker' is vulgar slang for 'fornicator')

“Your voice is like a combination of Fergie and Jesus.”
Kässärin ohjeistus:
(Your...Jesus : Humorously referring to American pop/R&B singer Stacy Ann Ferguson, better known by her stage name Fergie, and Jesus Christ - Note humor, as Brennan's singing voice sounds nothing like Fergie's and, obviously, no recordings were ever made of Christ's voice)

Kässärikukkasia, osa 2: Ulkomaankieli on vaikeaa

Av-kääntäjien käsiin päätyvät käsikirjoitukset tehdään yleensä kuvanauhan perusteella. Jonkun työtä on siis katsoa läpi ohjelmia ja kirjoittaa ylös niiden dialogi. Ymmärrettävästi kiireessä syntyy virheitä, ja nekös meitä kääntäjiä hämäävät/huvittavat.

Oletusarvo on, että kässärinpoimijoiden äidinkieli on englanti. Ainakin se vaikuttaa olevan ainoa kieli, joka edes yleensä on kässäreissä kirjoitettu oikein. Tämänkertainen kässärikukkasjaksomme keskittyykin poimijoiden luoviin keinoihin selvitä heille tuntemattomista kielistä.

Helpoin selviytymiskeino on luonnollisesti jättää ulkomaankielinen kohta tyhjäksi. Siihen voi sitten kirjoittaa ”unclear” tai ”foreign language”. Selvitä itse, kääntäjä! Aina ei kääntäjäkään viitsi selvittää: Eräässä science fiction tv-sarjassa puhutaan vähän väliä kiinaa. Näissä kohdissa DVD:llä ruutuun rävähtää teksti [speaks intergalactic language].

Viihdyttävin lopputulos kuitenkin saavutetaan, kun yritetään vääntää muu kieli englanninkieliseen muotoon.

Kässärin mukaan opettaja sanoo balettitunnilla:

"When you're toned, you have a gorgeous foot being presented."
Minusta ope sanoo selvästi: 
"When you're tendu devant, you have..."
Mitähän kieltä tämä on: "When you go a lasa gone ladies..."
Ehkä kuitenkin: "When you go à la seconde ladies..."

Kässärissä lukee: “Ei di peyaf”. “Jen ne pah va da yeh”.

Jälkimmäisen "lauseen" kohdalla on sentään maininta "excuse French spelling"...
Tietenkin kyseessä on Edith Piaf ja laulunsa "Je ne veux pas travailler".

Why, God, why??

Juoma kuin juoma: ”Un vin rouge” -> ”A Red Bull”

Ruudussa lukee "white chocolate mouse", kun ihan selvästi ruokaohjelmassa tehdään moussea.

Volkswagen onkin näköjään Vaulxwagon. Ehkä tämä on kansanauton ranskalainen versio.

"Monarchy in Cambodia has lasted more than a thousand years. It has survived against the greatest of odds, from foreign invasions to colonialism, hooded hearts to communist revolution."
Puhe oli vähän ehkä epäselvää siinä kohtaa, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen syttyi lamppu päässä: "Eiku... coup d'état."

Muotisuunnittelija Isaac Mizrahi ihastelee koiran halloweenasua kässärin mukaan:

"THOSE COSTUMES ARE SO FABULOUS AND SO COUTURE, SO FRENCH CUISINE OR SOMETHING."
Mizrahi oikeasti sanoo: "-- so couture, it's very French couture, it's very Alexander McQueen or something".

"Paesschendaele" on ymmärrettävästi vaikea vetäistä kylmiltään paperille oikeassa muodossa, mutta eräässä dokumentissa sille oli annettu runollinen nimi "Passion Bell". Sopi oikein hyvin, kun puhuttiin yhdestä ensimmäisen maailmansodan verisimmistä taisteluista.

Japanilainen Arisaka-kivääri voi olla ilmavan urheilullinen "aero soccer".

Joskus omakin kieli voi olla vaikeaa: ”Ten-hut!” -> ”Barack tio!”

Nauhalla sanotaan "arrivederci", kässärissä lukee luonnollisestikin "A River Derchi".

"In Spain they call my next guest El Diablo. In Germany they call him Der Toyful."

Tyyppi lopetti puhelun ja sanoi: "Ciao!"
Mitä luki kässärissä? No tietty: "Chow!"

Ruokamessuilla Espanjan kojussa täti hämmentää isoa riisi-, vihannes- ja äyriäiskasaa nimeltään paiea.

Voitte huvittaa itseänne miettimällä, mitä mahtavat olla kässärin sunbal ja cockamamie. Tietty sambal ja coq au vin.

Ja jos ruoka tarttuu kurkkuun, kannattaa toivoa, että kaveri osaa käyttää "hind lick maneuveria". Vai kannattaako?

Kässärikukkasia, osa 1

Av-kääntäjä saa yleensä työmateriaaleikseen ohjelman kuvanauhan lisäksi käsikirjoituksen, joiden taso heittelee välillä rajusti. Välillä kässäri on kätevä olemassa, ja parhaissa kässyissä on jopa selostettu kinkkisimpiä kulttuurisidonnaisuuksia. Välillä taas tuntuu, että käsiksestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä väärin kuullut kohdat ja pieleen kirjoitetut nimet voivat johdattaa kääntäjäparan harhateille kohti käännöskukkasniittyjä.

Yleensä käsikirjoitukset on tehty transkriptiona valmiista ohjelmasta, ja  ymmärettävästi mokia kiireessä syntyy. Joskus tosin väkisinkin miettii, onko kässärinkirjoittajilta oman järjen käyttö kielletty.

Av-kääntäjien foorumilla on jo jonkin aikaa keräilty mojovimpia käsikirjoitusmokia. Tässä tulee iloksenne lähes suorina lainauksina foorumilta ensimmäinen satsi, jonka teemana ovat älyttömimmät kuulovirheet.

Korva ja järki käteen

"I'll sweep you off your feet"
on kässärissä muuttunut muotoon "I'll take you out to tea".

Kässärissä lukee "goddamn seafood cocktail", kun voisin vannoa,
että setä viittaa kupissaan olevaan laihaan kahviin sanomalla "see-through coffee".

Kuva zoomaa miehen rikkinäisiin housunpolviin, ja ääni sanoo: "Look at his trousers!"
Kässärissä lukee: "Everybody's shouting."

50 Cent mumisi kässärin mukaan nuorelle asianajajalle:
"Good afternoon, yo man."
Minun korvani sanoivat kyllä: "Good afternoon, your honor."

Kumpikohan on todennäköisempi vaihtoehto, kun puhutaan asioiden järjestymisestä yleisellä tasolla:
"We need to wash it in Ganges"
vai "We need to watch how it goes"?

“I hope I win because $20,000 will not only help me pay off my student loans, but I could also get a ninja pony.”

Valitettavasti puheen perusteella henkilön haaveissa on tylsästi “miniature pony”.

”I basically learned this extreme process in school.”
Oikeasti  kyseessä on “silk-screening process”.

Dokkarissa on muka "10 million-year-old mirror",
mutta ehkä se on kuitenkin "10 million euro mirror".

Maailman isoin sarvikuono? "And this is when you are sitting holding, touching, handling a 500,000-pound animal and he's still alive."

Luku 116 488 kirjoitetaan tässä hieman hankalasti hahmotettavasti : "10016 thousand 488".

Tässä puhutaan lentopalloverkkojen valmistuksesta. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että verkkoa voitaisiin jo ruveta pykäämään pystyyn eli "secure the net to the poles on the side of the court". Käsiksessä sanotaan,
että "secure the net to the pulls on the side of the cord". Vaikeaa!

Lisää hankalia ohjeita.
"We're a making a standard, two-egg buttercake. The next step is to mix the dry ingredients."
Käsis: "We're making our ancient eggs benedict, now the next step is you need to sift the drying ring."

Sukellusaiheisessa ohjelmassa mainittiin, että sukeltajan tulee koko ajan tiedostaa syvyys (depth), mutta ruotsintajan mielestä täytyi koko ajan muistaa kuolevansa (death). Mitäpä tähän muuta kommentoimaan, kuin että life is hard and then you dive!

 

Tahaton sensuuri iski?

Kässäri kertoo, että ”I'm sweating under my madeline dress”, vaikka suhteellisen selvästi ongelmana ovat ”massive breasts”.  Sievistelyäkö?

Kasariteinileffassa nuori poika on huorissa ja tämä pro sitten toteaa (hyvin selvästi):
”What's the matter? You ain't still a virgin, are you?”
Kässärissä tietenkin:
“Whatsa matter, you on a health food diet.”

"I've got pum-dons and fammy-dons."
Saffron sanoo kyllä vallan selvästi, että "condoms and femidoms".
No sex please, we're British?

Aina ei tarvitse sievistellä. Kokkiohjelmassa nuori nainen ehdottaa kässärin mukaan maljoja seuraaville asioille:
"To the Universe. To boobs."
Itse kuulen kyllä jälkimmäisen selvästi "To food."

Yleissivistyksestä päivää

 “That's got to be the eight wonder of the world.
- Right after the hanging guards of Babylon.”
Babylonin riippuvista puutarhoista olen kyllä kuullut. Kai siellä vartijoitakin tarvitaan.

Just some guards hanging.

Tiesittekö muuten, että munuaisissa voi olla useita keuhkoja? Tainnut olla kässärin laatijalta ihmisen anatomia vähän hukassa, kun potilaalta leikataan munuaisesta kuitenkin kasvaimia, jotka ovat tässä tapauksessa lump eikä suinkaan lung.

Kässärissä lukee "she’s still a little more dynomorphopuculis".
Pystyin suhteellisen vähällä vaivannäöllä selvittämään, että kyseiset sanat olivat diurnal ja crepuscular.

Käsikirjoituksessa lekuri sanoo: "This is humorous."
En tiedä, miten synkkä on huumorintaju herr aussidoktorilla, mutta veikkaisin sen silti sanovan: "This is the humerus".

Dokumentissa koululaiset lausuvat Shakespearen ehkä kuuluisinta pätkää:
"To be or not to be
That is the question
Whether 'tis nobler in the mind to suffer
The slings and arrows of outrageous mind"

Lapsilta sanat menivät ihan oikein, mutta kässärissä luki:
"To be or not to be...
That is the question
Though no friend of mine suffers things...
Outrageous mind"

Vain muutaman kirjaimen tähden

Jos olet laihisohjelman kässärinpoimija, ja alilaiha nainen puristaa uppopaistettua kananpalaa ja valittelee, että hän ei kyllä ikinä söis tämmöstä joka tursuaa tällä tavalla Kreikkaa (!) (isolla kirjoitettuna!), niin herääköhän sulla yhtään epäilys siitä omasta työn jäljestä, että pääsikö nyt höpsis?

Käsikirjoituksessa mainitaan pari kertaa flower bomb. Toki homofonien kanssa saa olla tarkkana, mutta kuvassa lentokoneen pudottamista "pommeista" pöllähtää ilmoille selvästi vaaleaa jauhetta eikä mitään kukkiin viittaavaa. Taitaa kyseessä olla kuitenkin flour bomb.

Aloin ihmetellä, kun vesiputous oli kuulemma "bridle veil" vaikka se musta muistutti enempi morsiushuntua kuin mitään ohjas-alkuista. Sitten hokasin, että toisen ohjelman "bridal path" ei ollutkaan metsäpolku, jonne viedään morsianta, vaan proosallisesti ratsupolku.

Merkitys kääntyy kovin helposti päälaelleen.
"18 fighters from all over the globe. We haven’t trained together, we haven’t lived together, we haven’t eat together, we haven’t fight together."
Edes kaksi jälkimmäistä pääverbiä eivät vinkanneet kässäröitsijälle, että virke saattaisi olla
"We have 'em train together, we have 'em live together..."

"Welcome to my humble boat." Veneilystä ei ole kyse, sillä yleensä fraasi tunnetaan muodossa “welcome to my humble abode”.

I was a little board.
Merkitys: "Minulla oli vähän tylsää.

WTF?

Kaveri astuu huoneeseen, kässärissä lukee:  ”I'm pissed.”
Onneksi tarkastin pätkän vielä kerran, sillä oikeasti se sanoo:  ”I'm Pierce.”

Ohjelmassa sanotaan:
-I'm asthmatic.
-Where's your ventilator?
Käsis:
-On that bucket.
-Don't you want to?

Käsiksessä lukee: "Ah, a little chipmunk",
kun mies sanoo: "Ah, a little rodent".
Yhtä epäloogisia tosin molemmat, sillä kyseinen otus on kenguru.

"Täällä ei ole mitään" - koulutusristeilyn kuulumisia

Hotellin Valuuttabaarissa oli aikoinaan
passissa "huomaamattomia" vakoojia.
(Kuva: Mikko Pitkänen)

Tänä vuonna Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton av-jaoston koulutusristeilyn alus suuntasi keulansa Tallinnaan. M/S Viking Xprs lähti matkaansa 26.4. klo 11.30, ja muikeat Tallinna-kuoret käsissään koko koulutuskööri astui muutama tunti myöhemmin Tallinnan maankamaralle. Sokos Hotel Viru kutsui matkailijoita huomaansa.

Kolmelta iltapäivällä oli jo ensimmäisen koulutuksen aika: varatuomari ja Euroopan komission Suomen-edustuston kääntäjä Jarkko Ahola perehdytti meitä oikeuden ja lainkäytön termien ihmeelliseen maailmaan. Selväksi tulivat muun muassa juristin, lakimiehen ja asianajajan erot, kanteen ja syytteen eroavaisuus sekä yksittäisten termien tarkoituksia. Ahola lupasi lähettää jaostolle PowerPoint-esityksensä, johon hän pohjasi koulutuksensa. Keskustelua virisi kautta esityksen, ja lopuksi Aholalta saattoi kysellä tunnin aikana nousseita kysymyksiä.

Sitten vuorossa olivat koulutusta varten tehtyjen ennakkotehtävien purku. Sonja Karvonen oli koostanut niistä yhteenvedon, ja hän esittelikin ratkaisuja tehtävä tehtävältä. Tämän jälkeen porukka jaettiin ryhmiin, ja jokainen ryhmä sai vastuulleen kollata yhden nimettömän kääntäjän ratkaisuja.

Päivän virallinen koulutussessio oli näiden sessioiden jälkeen ohi. Halukkaat osallistuivat illan suussa hotellissa järjestettävälle KGB-kierrokselle. Oppaamme vei meidät 22. kerrokseen, jossa KGB toimi vajaat 20 vuotta. Idän karhun salainen poliisi salakuunteli ulkomaisia vieraita ja valvoi, ettei hotellin henkilökunta saanut länsimaalaissympatioita. Rangaistus oli kova, jos esimerkiksi hotellin työntekijällä oli hallussaan vieraan maan valuuttaa. Salakuunteluhuoneen ovessa luki viesti, joka loisti viattomuuttaan ja huomiota herättämättömyyttään:

"Täällä ei ole mitään." (Kuva: Marko Pohjanrinne)

Yhteinen päivä jatkui vielä illallisella vanhassakaupungissa sijaitsevassa MEKK-ravintolassa. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen kääntäjät hajaantuivat katsastamaan Tallinnan yöelämää.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen pidettiin jaoston kuukausikokous. Sen aikana pohdittiin seuraavia koulutuksia, jaoston jäsenkriteereitä ja ansiokyselyn toteutusta. Virallisen osuuden jälkeen jaoston puheenjohtaja Kati Metsola luovutti liiton kultaisen ansiomerkin Maija Rantaselle, Yleisradion ja MTV Median freelancerille. Rantanen on tehnyt vuosikymmenet mainiokasta työtä alan ja liiton hyväksi. Onnea vielä kerran Rantaselle!

Juhlallisuuksien jälkeen jaoston sihteeri Jani Bohm piti kokoustajille poliisi- ja lakiaiheisen tietovisan. Voittajat saivat palkinnokseen Viking Linen arvosetelin.

Kello kahdeltatoista luovutettiin huoneet, ja matkailijat saivat tarpoa omia reittejään laivan lähtöön saakka. 28 av-kääntäjää suuntasi Patarei-vankilaan. Siellä kyseisen rangaistuslaitoksen viimeinen vankilanjohtaja Nikolai Kask johdatti suomalaiset turistinsa lukemaan tiiliskiviä hyytävän koleisiin osastoihin. Tuntia myöhemmin vapaus koitti vierailijoille.

Patarein vankilan sisäpihalla. Menneinä aikoina vartijat kiipesivät ylös kuvan portaita vahtiakseen ahtaissa ulkoselleissä ulkoilevia vankeja. (Kuva: Mikko Pitkänen)

Samaan aikaan kourallinen kääntäjiä tutustui Hannu Oittisen johdolla maineikkaisiin, paikallisiin olutravintoloihin.

Kello kuuden aikaan av-kääntäjät hyvästelivät Tallinnan maisemat, kun laiva lähti paluumatkalle Helsinkiin.

Kiitos kanssaristeilijöilleni, ja suurkiitos risteilyn työryhmälle! Kahden vuoden päästä nähdään!

Esihistoriallista elämää eWWW

 ...eli kääntäjän arkea ennen nettiä

Ennen nettiä jos jokin asia ei löytynyt kirjoista, se piti selvittää suullisesti, lähinnä soittamalla. Ja voi veljet, mehän soitettiin. Oli oikein oma nuotti, jolla aloitti puhelun. "Hei, olen Maija Rantanen ja suomennan Yleisradiolle dokumenttia aiheesta XXX ja siinä on nyt pari ongelmaa, joista haluaisin kysyä..."

Puhelua siirsi aina sellaiseen hetkeen, että oli virkeä ja jotenkin voimissaan.  Kestohymy naamalle, kuulosta kohteliaalta. Ja tietty virka-aikaan. En tiedä, miten asiansa selvittivät ne kääntäjät, joiden tehokas työaika on klo 23 - 05. Heitä on aika paljon. Minun, aamuvirkun, piti tietenkin odottaa, että virka-aika alkaa ja ihmiset ovat tulleet töihin ja juoneet aamukahvit, jne.

Joskus oli tuskaista miettiä, että mistä hiivatista löytyisi tämänkin asian tietäjä. Tuttavapiiriä koluttiin ahkerasti. Jonkin pienen asian selvittämiseen saattoi mennä valtavasti aikaa. Ja jotkut asiantuntijat kursailivat. "No, me sanotaan tää näin, mutta et sä voi sitä laittaa, kun ei se ole varmaan hyvää suomea."

Vaikka oikea taho löytyi, puhelua saatettiin kierrättää osastolla henkilöltä toiselle. Joku osastopäällikkö suorastaan raivostui, että miten julkesin soittaa hänelle, osastopäällikölle. No hei, sihteerisi yhdisti. Eri tahojen työskentelykulttuurista jäi erilaisia kokemuksia. Anteeksi vain, mutta valtionhallinnon parissa tuli vastaan tällaistakin: "On se sanasto minulla tuolla jossakin, mutta en nyt jaksa nousta hakemaan."

Ja humanistilla kohosi hiki otsaan, kun huomasi, että Homo sapiensissa on myös alalaji Homo engineeriens. Eräässä lasivillan eristysominaisuuksia koskeneessa keskustelussa jäin aivan sanattomaksi, kun tajusin, että yhteistä kieltä ei ole. Herra insinööri ei tajunnut, mitä kysyin, enkä minä tajunnut sitä, mitä hän selitti. (Ha, ehkä tämä keskustelu käytiinkin Marsin ja Venuksen välillä. Tiedä häntä.)

Museoiden henkilökunta on yleensä erittäin avuliasta, samoin asiaan perehtyneet intomieliset harrastajat. Juttua riitti. On käyty kahvilla, on tavattu jommankumman kotona. Jos romansseja syntyi, siitä olisi hauska kuulla, mutta tässä osoitteessa schade nichts. No ehkä jokunen lämmin ystävyys.

Ja sitten kun netti tuli... sivuilta löytyi tietoja asianharrastajista. Vanhasta tottumuksesta puhelin käteen ja haastattelemaan henkilöä, joka oli ilmoittanut olevansa tietyn automerkin tosi innokas harrastaja. Puhelun aikana heräsi hienoinen epäilys... "Kuule... minkä ikäinen sä olet? Olisiko äiti kotona?" Onneksi jo niin varhain tuli opetus siitä, ettei netti lähteenä ole aina sataprosenttisen luotettava. Ja ettei nettiin kannata panna puhelinnumeroaan, ainakaan jos on alaikäinen. Voi vielä joku täti soittaa. 

kirjoittanut Maija Rantanen

Kääntäjän pitkä päivä

Yksi kääntäjän työhön olennaisesti kuuluva osa-alue on tiedonhaku. Joskus sen suorittaminen saattaa viedä jopa enemmän aikaa kuin itse kääntäminen, käännökset kun saattavat käsitellä mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, usein vielä saman ohjelman sisällä. Lähinnä terapiana itselleni haluan kertoa taannoisesta taistelustani yhden poikkeuksellisen työlään Bones-tv-sarjan jakson kanssa.

 

Tapaus Bones

 

Bones kertoo huippuluokan rikosantropologista Temperance "Bones" Brennanista, joka tutkijaryhmänsä kanssa auttaa FBI-agentti Seeley Boothia ratkomaan murhia uhrin ruumiin perusteella. Brennan itse on luiden asiantuntija, ja tutkijaryhmään kuuluvat lisäksi ruumiin kudoksiin keskittyvä kuolinsyyntutkija, kasvit ja ötökät tunteva salaliittoteoreetikko, psykologi sekä erilaisiin kuvantamistekniikoihin erikoistunut entinen taiteilija. Sarjan kääntäminen vaatii poikkeuksetta jonkin verran taustatutkimusta, yleensä liittyen ihmisruumiin anatomiaan. Joskus lista on kirjavampi, kuten jaksossa Puuttuvat luut. Listasin huvikseni aihepiireittäin asiat, jotka raakakäännöksen jälkeen vaativat lisää paneutumista, sillä jaksoa kääntäessä meinasi iskeä jo epätoivo.

 

Anatomia ja fysiologia

 

Bonesin peruskauraa. Luiden ja ruumiinosien nimet löytyvät yleensä melko helposti, vaikka joskus kyllä tulee vastaan hyvinkin tarkasti määritelty jonkin luun osa, jolle ei välttämättä edes ole suomenkielistä nimeä. Tällöin valitaan käyttötarkoituksesta riippuen luun latinankielinen nimi tai laajempi käsite. Esimerkiksi ”spinus process” voi olla tilanteen mukaan”okahaarake”, ”rintanikaman osa/uloke” tai ”nikaman osa/uloke”. Vaikeimpia löydettäviä ovat sopivat nimitykset erilaisille vammoille (nick, cut, contusion...), ja etenkin erilaisia murtumia on loputon määrä (avulsiomurtuma eli repeämismurtuma, Collèsin murtuma, painaumamurtuma, greenstick- eli pajunvitsamurtuma, kompressiomurtuma, mikromurtuma, patologinen murtuma, pirstaleinen murtuma, rasitusmurtuma...)

Baletti

 

Tämän jakson erikoisuus. Ranskankielisistä balettitermeistä muistui mieleeni, että ranskaa lukiossa opiskelleenakin joudun aina tarkistamaan, miten päin sanan ”voilà” a:n aksentti tulee...

Biologia - luita syövä sieni

 

Sellainen on tosiaan olemassa, Blastomyces dermatitidis. Kasvien ja eläinten kanssa selviää usein kohtalaisen helposti, ainakin mikäli eliön tieteellinen nimi on kirjoitettu käsikirjoituksessa oikein. Bonesissa puhutaan usein eliöistä, joilla ei ole edes englanniksi olemassa muuta nimeä kuin latinankielinen, kuten kyseinen sieni. Joskus kuitenkin joutuu tekemään luovia ratkaisuja, kuten taannoisessa jaksossa, jossa nainen oli allerginen kasville, joka on yleinen Pohjois-Amerikassa, mutta jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Vaihtoehtoina tällöinkin on käyttää latinankielistä nimeä tai, jos vain mahdollista, kasvin ylälajikkeen nimeä.

 

First order logic

 

Tämän vieläpä juoneen olennaisesti liittymättömän ongelman ratkaisin Facebookin avulla. Valittelin tuskiani, kun en tajunnut mitään First Order Logic -Wikipedia-artikkelista. Sillä ei ollut edes suomenkielistä vastineartikkelia, mikä usein on helpoin tapa päästä oikean suomennoksen jäljille (sanon jäljille, koska wikipediaan ei koskaan pidä luottaa ainoana tietolähteenä, sitä kuitenkin voi muokata kuka tahansa). Onneksi linjoilla sattui olemaan oikean termin tietävä kollega ja lisäksi vieläpä filosofiaan perehtynyt bänditoveri, joka auttoi muotoilemaan pitkät selostukset uskottaviksi repliikeiksi. Tosin samalla tuli todettua, että vaikka Bonesissa yleensä ovat faktat kohdallaan, nyt kyllä käsikirjoituksessa päästeltiin aikamoista puuta-heinää. No, onpahan ainakin suomennoksessa sitten kerrottu oikein, mitä se ensimmäisen kertaluvun logiikka on.

 

Fysiikka, kemia ja hämmentävät laitteet

 

Näissä olen usein hyvin vaarallisilla vesillä. Pyrin kysymään aina joltakin luonnontieteitä paremmin ymmärtävältä, onko lauseissani järkeä. Tavallisessa Bonesin jaksossa saatetaan luetella kemiallisia aineita tai joskus kuvailla ylimalkaisesti jonkin labrapoikien suorittaman kokeen periaate. Tässä jaksossa pantiin kaikki peliin: kasvatettiin ohutkalvoa tyhjiössä ja selostettiin yksityiskohtaisesti, miten saadaan sormenjälki betonin sisällä olleesta muovista; käytettiin fluoroskooppia ja sen jälkeen luotiin stereolitografilla betoniin uponneen luurangon tarkka kopio muovista. Ohutkalvon kasvattamisen kohdalla meinasi jo usko loppua kesken.

 

Sekalaiset nippelit

 

Slangi-ilmaisut, aseen kaliiperin ilmaisu, hip-hop-tanssiliikkeet, The White House Press Corps, ruuvitaltta. Lauseiden mahduttaminen ruutuun. CDC = Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskukset. Englanniksi kolme kirjainta, suomeksi...

 

Shakespeare-sitaatit

 

Jakson mukavana bonuksena yksi epäillyistä murhaajista kärsi dissosiatiivisesta häiriöstä (tämäkin piti tarkastaa), minkä vuoksi hän pystyy kommunikoimaan ainoastaan Shakespeare-sitaatein. Niitä sitten olikin käytetty reippaalla kädellä ja varsin mielivaltaisesti, ei mitään "ollako vai eikö olla" -luokan tunnettuja lausahduksia kaikki. Kuten Raamatun pätkätkin, pyrin etsimään Shakespeare-sitaatit jostakin valmiista käännöksestä, jolloin selviää lauseen alkuperäinen konteksti ja mahdollisesti vakiintunut käännös. Shakespearen tapauksessa sisällön ohella usein yhtä tärkeää on luoda vanhan ja runollisen kielen vaikutelma.

Moni tv-tekstityksiä seurannut on saattanut huomata, että lopputeksteissä mainitaan erikseen Shakespeare-sitaattien kääntäjä, ja että kyseessä on yleensä Paavo Cajander. Tämä johtuu siitä, että Cajanderin Shakespeare-käännökset ovat jo niin vanhoja, että ne ovat poistuneet tekijänoikeuden piiristä. Niiden käyttämiseen ei siis tarvitse pyytää erikseen lupaa. Uudempiakin käännöksiä voisi käännöslainana tekstityksissä käyttää, mutta vaikka Cajanderin käännökset ovat ajalleen uskollisesti varsin kiemuraisia eivätkä aina yhtä tarkkoja kuin myöhemmät Shakespeare-suomennokset, useimmiten koukeroinen kieli sopiikin suorempaa käännöstä paremmin ilmaisemaan sitä efektiä, jota käsikirjoituksessakin Shakespearen lainaamisella tavoitellaan.

Käytännössä sitaattien etsiminen etenee seuraavasti: syötetään Googleen kyseinen lainaus, jolloin yleensä selviää jo suoraan, minkä näytelmän mistä näytöksestä ja kohtauksesta se löytyy. Sen jälkeen toivotaan, että kyseinen näytelmä löytyy Project Gutenbergin sivuilta Cajanderin suomennoksena. Jos ei löydy, mennään Facebookiin ja toivotaan, että joku Cajanderin käännökset kirjoina omistava on linjoilla. Jos kyseessä on näytelmä, jota Cajander ei ole suomentanut, selvitän kontekstin alkuperäisteoksen avulla ja käännän sitaatin itse, tarpeen mukaan kieltä koukeroimalla.

Tällä kertaa kaikki sitaatit löytyivät Cajanderin suomennoksista, mutta kolme niistä piti kalastaa Facebookin kautta. Osaa piti aavistuksen lyhentää, että ne mahtuivat ruutuun. Tehtävä ei ollut vaativa, mutta aikaavievä. Mutta onneksi on Facebook.

 

Mitä EI tarvinnut etsiä?

 

Kääntäjän kannalta on miellyttävää, että tiedemaailmassa käytetään usein suoraan metrijärjestelmää. Ei siis tarvitse aina olla muuttelemassa tuumia senteiksi ja paunoja kiloiksi.

Lopulta työ tuli tehtyä ja termit etsittyä. Takuuvarmaa silti on, että joku jonkun alan asiantuntija bongaa käännöksestä kuitenkin virheen ja lähettää tv-kanavalle palautetta idiootin tekemästä huolimattomasta käännöksestä...

Kirjoittanut Anna-Maija Ihander

Bonesia esitetään Subtv-kanavalla keskiviikkoisin klo 22.30.

Suosikkisarjan anatomiaa

Kirjoittanut Anna-Maija Ihander

Greyn anatomian kääntäminen on ollut yksi tähänastisen urani mukavimmista töistä. Olin seurannut Nelosen esittämää sarjaa jo aiemmin ja tykästynyt siihen kovasti, ja perin sen käännettäväkseni kanssani samassa Pre-Text-käännösfirmassa työskentelevältä kollegalta 4. tuotantokauden alussa. Sarja yhdistelee herkullisessa suhteessa draamaa ja komediaa, ja se on hyvin käsikirjoitettu, joten tuntui suorastaan lottovoitolta päästä kääntämään sitä kaikenlaisten nikkarointi- ja sisustustäyteohjelmien jälkeen.

Sarjan kääntäjäksi oli siinä mielessä helppo loikata, että tiesin jo ennestään, millainen sarja on sävyltään ja tunsin henkilöhahmot hyvin. Minulla ei ollut vaikeuksia kuvitella mielessäni, miten esimerkiksi Bailey puhuisi, jos hän puhuisikin suomea. Sujuvaa dialogia on muutenkin aina mukava kääntää, ja Greyn anatomian humoristinen taustavire on tarjonnut välillä tilaisuuksia jopa pienimuotoiseen revittelyyn. Toisaalta ajoittain konekiväärimäisen nopea dialogitykitys on saanut minut kiskomaan hiuksia päästäni, kun olen yrittänyt saada tekstiä sullottua ruudulle siten, että katsojalla jäisi vielä aikaa seurata kuvaakin.

Nautin kaikenlaisten populaarikulttuuriviitteiden bongailusta ja ilahduin kovasti, kun Bailey 4. kaudella paljastui Tähtien sota -friikiksi. Populaarikulttuurin kategoriaan menee myös Greyn jaksojen nimien suomentaminen. Yleensä jakson nimet keksii toimittaja, ei kääntäjä, mutta käytäntö vaihtelee eri kanavien ja ohjelmien välillä, ja Greyn anatomian jaksonnimet ja juonikuvausten kirjoittaminen oli annettu kääntäjän tehtäväksi. Sarjan jokaisen jakson nimi on lainaus jonkin laulun nimestä, joka samalla liittyy usein varsin ovelasti kyseiseen jaksoon. Esimerkiksi erään 6. tuotantokauden jakson nimi Time Warp on peräisin Rocky Horror Picture Show -musikaalin ehkä kuuluisimmasta kappaleesta ja viittaa samalla jaksossa nähtäviin takaumiin. Kappale on käännetty suomeksikin nimellä Aikahyppy, ja tässä tapauksessa se sopi hyvin jakson nimeksi. Usein kuitenkin nimi on täytynyt kääntää kuvaamaan jaksoa ja viittaus lauluun on ollut pakko jättää sivuun. Joskus on kyllä käynyt tuurikin ja mieleen on tullut jokin korvaava suomenkielinen kappale – esimerkiksi jakson In The Midnight Hour (es. Wilson Pickett) suomenkieliseksi nimeksi tuli Keskiyön aikaan (tuttu suomennos Smokien kappaleesta I’ll Meet You At Midnight).

Eniten minua jännitti etukäteen, miten selviäisin lääketieteellisistä termeistä. Olin onneksi opiskeluaikana seurannut vierestä usean ystäväni lääketieteen opintoja, joten tiesin vähän, miltä lääkäriksi opiskelu saattaisi suomeksi kuulostaa, ja vaikka kukaan näistä ystävistäni ei erikoistunut kirurgiksi (ainakaan vielä!), heistä on ollut työssäni korvaamaton apu. Nykyään yleislääkärin töitä tekevä Kaisa on ollut luottokonsulttini ja vastaillut kärsivällisesti milloin minkäkinlaisiin kysymyksiin.

Lääkäreiden puheen kääntäminen on jatkuvaa tasapainoilua lääkärijargonin ja ymmärrettävyyden välillä. Jokaisessa kohtauksessa pitääkin ensin analysoida, paljonko katsojan kulloinkin kuuluu vaikkapa lääkärin diagnoosista ymmärtää. Esimerkiksi neuvo ”sew the esophageal anastomosis” olisi todennäköisesti suomalaislääkärin ilmaisemana ”ompele esofagiaalinen anastamoosi”. Vaikka tämä olisi siis tavallaan ”aito” käännös, katsoja pysyy huomattavasti paremmin kärryillä, jos ruudussa lukee ”ompele ruokatorven liitos”. Ja onhan se parempaa suomeakin.

Hieman yllättäen eniten päänvaivaa tuottivatkin arkiset toimenpiteet, ompeleet ja leikkausvälineet. Ihmisen fysiologiasta ja erilaisista sairauksista löytyy hyvin tietoa suomeksi ihan vain netistä etsimälläkin, mutta ei siitä, mitä eroa on kanyylillä ja katetrilla, miten ilmaistaan injektioneulan koko, mitä sanotaan leikkaussalissa kun potilasta valmistellaan leikkaukseen tai – ikuinen murheenkryyni – miten kääntää joka toisessa jaksossa esiintyvän ”he’s crashing!” Siihen tökkää joka kerta, ja käännöskin on yleensä aina erilainen: hengitys pysähtyi, sydän pysähtyi, komplikaatio, pulssi hiipuu, hän meni elottomaksi jne.

Termien metsästys on välillä painajaismaista ja välillä huippuhauskaa. Hauskinta se on silloin, kun löydän jostakin (usein asiantuntijalähteeni suotuisalla avustuksella) jonkin knoppitermin. Esimerkiksi eräässä jaksossa Cristina sanoo, että kun kaikki keinot on kokeiltu, pitää alkaa ”looking for zebras, uncommon diseases”.  Termi tulee sanonnasta ”when you hear hoofbeats in Central Park, don't go looking for zebras”, toisin sanoen diagnoosia tehdessä kannattaa ensin epäillä jotakin tavallista sairautta ennen kuin lähtee hakemaan selityksiä kauempaa. Lääkäri-Kaisa osasi kertoa, että suomeksi harvinaisista sairauksista käytetään tässä yhteydessä termiä ”postimerkki”. Olin riemuissani: laittaisin jaksoon todellista lääketiedejargonia, jonka katsoja silti ymmärtäisi, koska selitys seuraa heti perässä. Pettymys oli melkoinen, kun lopulta dialogi oli niin nopeaa, ettei postimerkki mahtunut repliikkiin millään ja piti puhua pelkästään harvinaisista sairauksista.

Vajaan kolmen tuotantokauden aikana sanastoa on kertynyt talteen 15-sivuisen Word-dokumentin verran 007:stä zebraan. Joukkoon mahtuu paitsi lääketieteen termejä, myös lempinimiä kuten McDreamy tai Nosedive, Meredithin lapsena keksimiä anatomianuken elinten nimiä, sekä usein toistuvia lausahduksia kuten ”you’re off this case” ja ”dark and twisties”.

Kirjoitin tämän tekstin hiukan haikeissa dark and twisties -tunnelmissa itsekin, sillä tämän viikon jaksosta alkaen Greyn anatomian kääntäjä Nelosella vaihtuu (syystä voi lukea lisää täältä). Suosikkisarjaa ja varsinkin läheisiksi muodostuneita henkilöhahmoja on ikävä hyvästellä, etenkin kun sarja kuitenkin vielä jatkuu, mutta onneksi aina tulee uusia suosikkisarjoja. Sellainen on tainnut jo löytyäkin.

Kommentoi kirjoitusta av-kääntäjien julkisella foorumilla

Käännöskukkasista ei ruusuja saa

Kirjoittanut Anna-Maija Ihander

Kun av-kääntäjä kertoo jollekin ammattinsa, ensimmäinen kysymys on lähes poikkeuksetta: miksi teette niin paljon virheitä? Usein mainitaan sana "käännöskukkanen", joka on Jouni Paakkisen nimitys tekstitysmokille. Paakkisen julkaisemat hupikirjat ja nettisivut ovat tehneet av-kääntäjien virheiden bongailusta kansallisurheilua. Joillekin virheistä huomauttelu tuntuu olevan suorastaan keino päästä osoittamaan oma ylivertaisuutensa kääntäjään nähden, ainakin mikäli tv-kanaville lähetetyn palautteen sävyyn on uskominen - yleisin käännöspalautteen avauslause kun vaikuttaa olevan "mitä idiootteja teillä siellä on töissä?"

No, miksi niitä virheitä sitten tulee? Tässä tulee lista erilaisia syitä kysyjien uteliaisuutta tyydyttämään.

1. Matalat palkkiot --> kiire
Tietyt av-käännöksiä teettävät tahot maksavat käännöksistä niin kehnosti, että töitä täytyy painaa hiki hatussa päästäkseen inhimilliselle ansiotasolle. Rauhallisella tahdilla yhden 45-minuuttisen tv-sarjan jakson kääntämiseen kuluu keskimäärin 2-3 työpäivää. Jotkut kuitenkin joutuvat tehtailemaan jaksoja jopa yhden päivässä tai enemmänkin. Kun aikataulu on tällainen, ei ole ihme, että käännökseen voi jäädä virheitä.

2. Suuri vaihtuvuus
Moni uupuu hurjaan työtahtiin nopeasti, ja vaihtuvuus alalla on paikoittain vilkasta. Jos palkkioiden poljenta alallamme jatkuu edelleen, av-kääntämistä on pian yhä vaikeampi tehdä ammatikseen ja alan valtaavat tiuhaan vaihtuvat, väliaikaista lisätienestiä etsivät läpikulkijat.

3. Kehnot käsikirjoitukset
Av-kääntäjä saa oletusarvoisesti käyttöönsä ohjelman käsikirjoituksen. Aina tämä ei tosin ole positiivinen asia, sillä käsikirjoitukset ovat yhä useammin mitä sattuu, vai pitäisikö sanoa "täynnä käsikirjoituskukkasia". Käsikirjoitus on yleensä laadittu valmiin tv-ohjelman tai elokuvan pohjalta (ei siis toisin päin), ja laatija ei ole aina välttämättä kuullut tai ymmärtänyt kaikkia kohtia. Joskus käsikirjoituksista puuttuu pätkiä, ja nimien kirjoitusasu on aina syytä tarkastaa vielä itse, sillä käsikirjoituksissa se on yleensä täysin hatusta vetäisty. Virheitä syntyy, jos luottaa käsikirjoitukseen liian sokeasti.

4. Vaativat aiheet
Kääntäjä saattaa törmätä työssään mihin tahansa aiheeseen. Yleensä käännöskoordinaattorit tuntevat kääntäjiensä erikoisalat ja kiinnostuksenaiheet, ja töitä pyritään jakamaan niiden mukaisesti. Silti jokainen kääntäjä törmää joskus aiheeseen, josta ei tiedä mitään, ja alaan tutustuminen täytyy aloittaa puhtaalta pöydältä. Lopputulos miellyttänee suurinta osaa katsojista, mutta kyseisen alan asiantuntija saattaa hyvinkin huomata joukkoon lipsahtaneen virheen.

5. Tekniset rajoitukset
Tekniikka rajoittaa av-kääntäjien työtä monin tavoin ja saattaa käyttäytyä arvaamattomasti. Esimerkiksi siististi ajastettu teksti saattaa lähetystekniikan vuoksi pomppia ruudulle ja pois miten sattuu - tämä on ollut ongelmana erityisesti Ylen kanavilla. Jos käännös taas on tehty valmiiksi ajastettuun pohjaan, kuten lähes kaikki DVD-käännökset nykyään tehdään, kääntäjä ei usein edes voi vaikuttaa ajastukseen, ja tekstien rytmi voi vaikuttaa levottomalta. Elokuvateatterikäännöksissä lisähaasteena on, että kääntäjä näkee työn alla olevan elokuvan ainoastaan kerran, ja on sen jälkeen ainoastaan käsikirjoituksen (toivottavasti hyvän!) ja ääninauhan varassa.

6. Oliko kyseessä varmasti virhe?
Kääntäjän pitää hallita paitsi vieras kieli ja suomen kieli, myös tekstianalyysi. Tekstistä pitää löytää merkitykset, tyyli ja olennainen sisältö. Kääntäjä ei siis käännä yksittäisiä sanoja, vaan tekstiä kokonaisuutena. Pelkistetty esimerkki: englanninpuhujan mielestä yksinkertainen asia on "piece of cake". Suomeksi sama asia ilmaistaan idiomilla "helppo nakki". "Cake" ei ole suomeksi "nakki", mutta kyseessä ei silti ole käännösvirhe.

7. Ihminen ei ole erehtymätön
Jos ohjelma on aiheeltaan vaativa tai vilisee vaikkapa vitsejä, kääntäjä saattaa olla niin keskittynyt tiedonhakuun ja kielen hiomiseen, että "helpot" yksityiskohdat kuten numerot voivat lipsahtaa väärin. Kääntäjä voi myös olla vaikka väsynyt ja virhe voi vain livahtaa ohi silmien. Tiedonhakukin voi epäonnistua - jostain voi löytyä vakuuttavaa väärää tietoa, jonka vain kyseisen alan ammattilainen huomaa virheelliseksi. Syitä virheille on loputtomasti, koska ihminen on erehtyväinen. Toisaalta kone ei av-kääntäjän työtä voi tehdä, kuten aiemmasta blogikirjoituksesta voi todeta.

Me av-kääntäjät emme ole täydellisiä. Virheitä tulee, vaikka tekisi huolellistakin työtä. Arvostamme sitä, että katsojat välittävät työmme laadusta ja otamme mieluusti vastaan palautetta. Olisi kuitenkin mukavaa, jos palautteen sävy ei olisi aina niin aggressiivista kuin se nykyään on. Virheistä voi huomauttaa myös kohteliaasti. Positiivinen palautekin olisi tietysti ihan mukava piristys.

Mitä tulee käännöskukkasiin, Jouni Paakkinen ei varmasti tarkoita pahaa mokakeräilyllään, ja hän muistaa kyllä nykyään aina mainitakin, ettei "väheksy kääntäjien ammattitaitoa". Tosiasia kuitenkin on, että käännöskukkasinnostus ei ole ainakaan nostanut kääntäjän työn jo ennestäänkin melko alhaista arvostusta. Vahinko on siis jo tapahtunut. Harmillista on myös, että jos mediassa joskus on tarve puhua av-kääntämisestä, haastatteluun kutsutaan käännöskukka-Paakkinen eikä esimerkiksi av-kääntäjää. Meillä kääntäjilläkin riittäisi kyllä viihdyttäviä juttuja hassuista sattumista, oivaltavista käännöksistä ja uskomattomista venymisistä.

www.av-kaantajat.fi-sivustolla voit halutessasi käydä kehumassa käännöstä.

Jouni Paakkista ja Anna-Maija Ihanderia haastatellaan Ylen Aamu-tv:ssä tiistaina 23.3. kello 8.13 ja 8.30 välillä.

KVG vai ei?

Yksi kääntäjän tärkeimpiä taitoja on tiedonhakutaito. Käännettäväksi voi tulla mitä tahansa aihetta käsittelevä dokumentti, reality-sarjan tähti saattaa puhua suomalaisille tuntemattomasta amerikkalaistuotteesta, rikostutkija voi selostaa ballistiikan saloja tai lääkärisarjan tohtorit voivat yhtäkkiä puhua työstään pelkän pussailun sijaan.

Yksittäisten faktojen selvittämiseksi turvaudutaan yleensä ensimmäisenä internetiin, tarkemmin sanottuna Googleen.

Sofi Oksanen kirjoitti 17.3. mielenkiintoisen kolumnin Helsingin Sanomiin Googlen tarjoamasta "virtuaalisesta arkeologiasta". Hän kirjoittaa: "Hakukoneen marssijärjestys ei määräydy tiedon oikeellisuuden tai olennaisuuden mukaan, vaan päällimmäiseen kerrokseen asettuu tieto, joka on ajankohtaista tässä hetkessä tai on ollut sitten internetin yleistymisen. Seuraavasta kerrostumasta löytyvät asiat, jotka ovat tähdellisiä tämän päivän ihmiselle tai tietyille ryhmille."

Oksasen kolumni sai minut miettimään tiedonhakuani taas uudesta vinkkelistä. Olen esimerkiksi ajatellut, että joidenkin termien yleisyyden pystyy päättelemään pitkälti siitä, montako Google-osumaa ne tuottavat. Mutta voiko sittenkään? Olen unohtanut, että internetin tieto ei ole neutraalia, vaan internetin käyttäjien tuottamaa tai sinne laittamaa. Käyttäjät valitsevat, mitä internetiin laittavat. Sisältöä kirjoittavat kaikki yläkoululaisista ydinfyysikoihin, eikä aina ole selvää, kumpi tekstin on kirjoittanut. Kummat käyttävät internetiä enemmän? Kumman ryhmän tuottamia tekstejä Google löytää enemmän? Mitä tämä tarkoittaa?