maanantai 17. joulukuuta 2012

Toimistokääntäjän todellisuus

Pyysimme lokakuussa av-käännösalan toimistoille töitä tehneiden freelancer-kääntäjiä kertomaan kokemuksia työstään. Vastaukset olivat karua luettavaa: alhaiset palkkiot ja kiireinen tahti olivat monella johtaneet paitsi oman käännöslaadun huonontumiseen, myös esimerkiksi sosiaalisen elämän heikkenemiseen ja jopa lapsien hankkimisen lykkäämiseen.

Moni saattaa ihmetellä, miksi kukaan on sietänyt tällaista kohtelua eikä vain ole vaihtanut alaa. Osaltaan sitä selittää se, että kurjuutta oli kestetty yksin omassa kammiossa. Suuri osa luuli huonon toimeentulonsa johtuvan omasta hitaudestaan tai kokemattomuudestaan, sillä yhteyttä muihin av-kääntäjiin ei ollut. Kutsumustyötä kuitenkin haluttiin tehdä, ja ehkä elettiin toivossa, että kokemuksen myötä oma tahti nopeutuisi tai ovet avautuisivat työehtosopimuksella turvattuihin töihin YLE:llä tai MTV Medialla. Todellisuus oli kuitenkin toisenlainen, ja alalta on vuosien varrella jatkuvasti myös poistunut työoloihin ja palkkioihin pettyneitä kääntäjiä.

Seuraavassa hieman toimistokääntäjien kyselyn satoa.


"Olen tehnyt töitä BTI:lle täysipäiväisesti vuodesta 2008 lähtien. Töitä on tehtävä aivan järjettömän paljon saavuttaakseen edes kohtuullisen elintason, johon korkeakoulutettuna, asiantuntijatyötä tekevänä ihmisenä olisin kuitenkin mielestäni oikeutettu. Lomaa olen näiden reilun neljän vuoden aikana pitänyt yhteensä alle kuukauden. Enempään ei näillä palkkioilla ole varaa, koska niistä ei jää säästöön yhtään mitään. Näin näennäisyrittäjänähän ei mitään lomakorvauksia saa, vaan kaikki menee omasta pussista. Edellisen kerran olen pitänyt vapaata enemmän kuin kaksi päivää putkeen yli vuosi sitten. Sairauslomiinkaan ei ole varaa, vaan teen töitä myös sairaana.

Maksan aivan minimaalista YEL-maksua, mikä tietysti sitten tulevaisuudessa kostautuu pienenä eläkkeenä tai mahdollisesti jo aiemmin pienenä sairauspäivärahana tms. Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä, että enempää en pysty sitäkään maksamaan, jotta saan maksettua mm. asuntolainan lyhennykset. Lienee turha edes sanoa, että teen pitkää päivää ja usein seitsemänpäiväistä työviikkoa. Koetuksella alkavat olla niin fyysinen terveys kuin mielenterveyskin.

Voin sanoa aivan suoraan, että työn laatu kärsii tästä työtahdista ja -määrästä. Näillä palkkioilla ei kerta kaikkiaan ole kannattavaa miettiä jokaista sananvalintaa ja tarkistaa kaikkea suurennuslasin kanssa. Ja vaikka niin haluaisikin tehdä, ei yksinkertaisesti ehdi eikä jaksa. Jos tekstiin jää käännöskukkasia ja virheitä, niin jääköön. En tuota ykköslaatua kakkoslaadun hinnalla. "Yrittäjänä" minulla lienee siihen oikeus, jos kerran "asiakkaalla" (BTI) on oikeus sanella hinnat."

Nainen, 33
BTI:llä neljä vuotta



"Olen 39-vuotias nainen, ja minulla on kaksi pientä lasta. Teen töitä päivällä noin seitsemän tuntia, kun lapset ovat koulussa ja tarhassa. Työt jatkuvat sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. Jatkuva raadanta on vaatinut veronsa: selkä kramppaa ja alipainoakin on kertynyt stressin myötä melkoisesti. Lapset saavat minulta vain harvoin laatuaikaa, koska olen aina väsynyt ja kireä. Mutta töitä on pakko tehdä, jotta saisin raavittua kokoon edes 1 600 euron kuukausiansiot. Kun näistä vähentää asuntolainat, opintolainat, tarhamaksut, sähkölaskut, vesilaskut, lasten vaatteet ja harrastukset, käteen jää kuukaudessa noin 200 euroa. Eläkettä voin maksaa itselleni minimimäärän, ja jos jatkan samaa rataa, eläkkeelle siirtyessäni saan kuukaudessa ruhtinaalliset 500 euroa.

Kaikkein surullisin tilanne on lasten kannalta. Lapsuus on pian ohi, ja haluaisin, että minulla olisi aikaa nauttia siitä lasteni kanssa. Viime vuonna lapseni oli tehnyt tarhassa äitienpäiväkortin, johon oli ollut tarkoitus kirjoittaa, mitä kivaa lapsi tekee äidin kanssa. Kortissa luki: "Äiti katsoo tietokoneelta elokuvia." Pienellä tarhalaisella on toki oikeus lomaan, ja tästä kertyy minullekin vuodessa noin 6–7 viikkoa palkatonta lomaa. Ulkomaille lähdöstä on turha haaveilla, mutta ainakin lapset saavat tällöin viettää aikaa äidin kanssa."

Nainen, 39
BTI:llä 7 vuotta



"Olen toiminut PrimeTextin alihankkijaorjana 8 vuotta, pistäytymiset Broadcastilla ja Softitlerilla on myös tullut tehtyä. Opiskelujen ajan ansiot olivat ihan kelvot – se tavallinen tarina – mutta kun opintojen loppu alkoi häämöttää ja otettiin vaimon kanssa asuntolainaa ja perheenlisäystäkin tuli, niin hupsista – eihän tässä niin vain pärjätäkään. Enää ei pystynyt panemaan mitään sukanvarteen, ja pari vuotta lomia on pitänyt suunnitella niin hampaat irvessä, että "onko nyt ihan pakko lähteä sinnekin sukuloimaan" ja "ei me nyt vain voida vuokrata mitään mökkiä mistään". Kavereita ja sukua ei ehdi näkemään siten kuin vapaasti haluaisi, kun törkeää kiirettä painettujen työviikkojen jälkeen ei jaksa ja pelkästään sen ydinperheensäkin kanssa pitäisi jaksaa olla. Tuntuu, että kukaan lähipiiristä ei oikeasti ymmärrä, kuinka kehnoilla ansioilla ja voimilla me elämme – kun ei sitä ole itsekään ymmärtänyt ennen näitä paria viime viikkoa! Juuri nyt takana alkaa olla puolentoista vuoden taloremontti ja lopuilleen puserrettu gradu, minkä lisäksi kuukauden päästä syntyy toinen lapsi. Töitä on tänä syksynä ollut vähänlaisesti.

Tämän jälkeen tiivistys eilisestä työpäivästäni: 728 replan elokuva kakkoskäännöksenä 7,5 tuntiin (plus tunnin tauko). On pakko pitää kiirettä, mutta siltikään ei tiedä, onko loppuviikoksi enää lisää työtä, ja maanantaina pitäisi lähettää lasku. Minulle riittäisi tässä tiukassa välissä (kun asuntolainan puolesta ollaan lyhennysvapaalla), että saisin aikaan hieman päälle 1 500 euron laskun (kolmannen peräkkäisen) – mutta ei tällä tavalla voi jatkaa. Muutenkin tarvitsee rahaa jouluksi ja joululomaksi (onneksi vanhempainraha auttaa tätä asiaa nyt hiukan), ja kuukauden päästä tuleva uusi pienokainen vaatii oman vaivansa.

Miten helkkarissa jotkut kehtaavat orjuuttaa ihmisiä näin? Toki maailmassa on pahempiakin esimerkkejä riistosta, mutta yhtä kaikki: MITEN JOKU KEHTAA TEHDÄ NÄIN TOISELLE IHMISELLE?

Nyt pala kurkussa takomaan eilisellä tahdilla lakisarjaa, jonka videotiedoston ääni ja kuva ovat epäsynkassa – ilmaiseksi tekemäni konvertoinninkin jälkeen – mikä ei kiinnosta ketään. Enää en tarkasta töitäni (kuvatarkastusta en ole varmaan ikinä tehnyt, kun se ei taloudellisesti ole kannattanut) enkä tee enää liian pitkiä selvityksiä käännösratkaisuistani. Silti uskallan väittää, että ruutuun päätyy riittävän kelpoa tekstiä, joka ei suoranaisesti hyppää silmille typoillaan mutta joka voi hyvin vaikuttaa tiedostamatta katsomiskokemukseen.

Olen kaukana epäeettisestä kääntäjästä, kuten hyvin selvästi koko ammattikuntamme, mutta tällä käännöskoneella on ratsastettu kyllin pitkään. Tuomitkaa minut julistuksesta tehdä huonoa käännöstä, jos siltä tuntuu, mutta muuta en juuri nyt voi."

Mies
PrimeTextillä 8 vuotta



"Vasta lopettamispäätöksen jälkeen olen uskaltanut rehellisesti myöntää itselleni, mitä kaikkea yritys on minulta pilkkapalkkioillaan ja toiminnallaan riistänyt. En voinut viettää normaalia sosiaalista elämää tai suunnitella iltamenoja, kun töitä piti usein näpytellä yömyöhään asti, jotta ansiot sai jotenkin riittämään. Silloinkin, kun ystäviä ehti nähdä, takaraivossa jyskytti tunne, että pitäisi olla jo tekemässä seuraavaa työtä. Työpäivän jälkeen energiaa ei riittänyt oikein mihinkään, ja oloa latisti stressi tulevista töistä tai niiden riittävyydestä.

Usein ajattelin olevani huono kääntäjä, kun en saanut tehtyä priimalaatua tarpeeksi nopeasti. Hei hei, ammatillinen itsetunto. En saanut nauttia toimivasta ja voimia tuovasta työyhteisöstä, sillä yritys pyrki pitämään kääntäjät systemaattisesti erillään toisistaan. En voinut kerryttää eläkettä, sillä yrittäjän eläkemaksuihin ei yksinkertaisesti ollut varaa. Jatkuva huoli palkkioiden riittävyydestä sai aikaan niin pahan stressin, että saatoin täysin syyttä purskahtaa itkuun kesken bussimatkan.

Mitään kohtuutonta en vaadi. Haluaisin vain, että minulla olisi tulevaisuudessa varaa sairastaa, olla kotona lasten kanssa, pitää lomia, pysyttäytyä enintään kahdeksantuntisissa työpäivissä, tavata ystäviä ja elää ihan tavallista elämää."

nainen, 30
SDI Medialla viisi vuotta



Lisää tarinoita av-kääntäjien foorumilla.
Tarinoihin on viitattu myös Voima-lehdessä (10/2012).

torstai 13. joulukuuta 2012

Vastine BTI:n tuoreimpiin väitteisiin

Voima-lehdessä ilmestyi äskettäin Kääntäjäkapina-artikkeli, jossa tuotiin ansiokkaasti julki av-käännöstoimistojen kurjia ehtoja ja työtapoja. Artikkelin lopussa oli BTI:n talousjohtaja Henrik Wikrénin vastine, johon haluan vielä näin jälkikäteen puuttua.

Wikrén esittää aluksi väitteen, ettei BTI ole milloinkaan hakenut asiakkaita aggressiivisen hinnoittelun kautta. Totuus on kuitenkin toinen: BTI, SDI Media ja muut av-käännösalan yritykset ovat jo toistakymmentä vuotta kilpailleet asiakkaista nimenomaan käännösten hinnalla, minkä taas on mahdollistanut pitkälti se, että kääntäjien työehdoista ei ole sovittu mitään pitävää. Niinpä kääntäjien palkkiot ovat olleet kustannusrakenteen se osa, josta on voitu tinkiä eniten. Palkkiot eivät ole nousseet käytännössä lainkaan vuosikausiin, kun ne eivät seuraa edes tavallisia indeksikorotuksia ja inflaatiokehitystä. Vuoden 2009 joulun alla BTI teki Sanoman omistaman Nelosen käännöstöistä niin alhaisen tarjouksen, että valtaosan kanavan käännöksistä siihen asti toimittanut suomalainen Pre-Text Oy (joka on ainoana allekirjoittanut av-alan työehtosopimuksen) olisi pystynyt vastaamaan siihen vain alentamalla kääntäjiensä palkkioita kohtuuttomasti. Niinpä Pre-Text menetti leijonanosan töistään BTI:lle. Koska BTI kilpailee monen muun toimiston lailla nimenomaan hinnalla, BTI:n vakituiset kääntäjät ja etenkin freelancerit ovat syvässä palkkakuopassa.

Wikrénin toteamus freelancereiden arvostamisesta on räikeästi ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä yhtiön yrittäjiksi pakottamat freelancerit ovat kaikkea muuta kuin tyytyväisiä. Artikkelissa esiintyneet kääntäjät eivät ole poikkeuksellisia yksittäistapauksia, sillä ani harva freelancereista pääsee lähellekään akateemisesti koulutetun asiantuntijan keskiansiota, vaikka tekisi normaalia pitempää päivää hiki hatussa - laadun
väkisinkin kärsiessä. Vuosien yhteistyö ei tarkoita automaattisesti kritiikitöntä tyytyväisyyttä, vaan johtuu monen osalla pakosta, kun oman erikoisalan töitä ei löydy mistään muualtakaan järkevää korvausta vastaan. Yksi jos toinenkin kääntäjä onkin vaihtanut alaa ja kouluttautunut uudestaan.

Wikrénin kehityskeskustelu- ja koulutustarjous kertoo pohjimmiltaan siitä, että käännösyritykset pitävät av-kääntäjän tärkeimpänä ominaisuutena nopeutta eikä laatua. Tämä työ ei ole kuitenkaan nopeusennätyksen tavoittelua, vaan ratkaisujen hakemista ja loputonta selvitystyötä. Suomi on perinteikäs tekstitysmaa, jossa alan käytännöt on luotu vuosikymmenten aikana. Euroopan muiden maiden käytännöt eivät tänne suoraan
istutettuina sovi, eivät varsinkaan siksi, että suomi poikkeaa täysin lähes kaikista muista maailman kielistä.
Käännöstoimistojen levittämä kakkoskäännöskäytäntö, jossa vieraskielisen ja valmiiksi ajastetun tekstin päälle täytyy sovittaa suomenkieliset virkkeet kotimaisine sanajärjestyksineen ja idiomeineen, istuu tänne todella huonosti ja johtaa äidinkielen rapautumiseen ja yksinkertaistumiseen.

Av-kääntäminen on luovaa työtä, joka vaatii kielitaitoa, tiivistämiskykyä, tiedonhakua, keskittymistä ja loputonta vaihtoehtojen pallottelua ja hiomista. Keskivertokatsoja ja käännöstoimistotkaan eivät osaa määritellä käännöksen laatua, vaan siihen pystyvät pohjimmiltaan vain alan ammattilaiset eli kääntäjät, samaan tapaan kuin rakennustaiteen laatua ja toimivuutta pystyvät pohjimmiltaan arvioimaan vain arkkitehdit.
Niinpä väitteet siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä nykyisin saamaansa laatuun perustuvat siihen, että asiakas on tyytyväinen kun käännöksistä tarvitsee maksaa niin vähän kuin mahdollista. Onkin kääntäjien ja myös toimistojen vastuulla pyytää vaativasta työstä kohtuullinen korvaus, jonka ansiosta työn voi tehdä riittävän huolellisesti eikä liukuhihnalta tusinakäännöksiä suoltaen.

Wikrén väittää myös, että MTV Medialta siirtyneille kääntäjille kerrottiin heti, että jatkosta neuvotellaan myöhemmin. Väite on perätön. Lokakuun alussa järjestetyssä kahdessa tiedotustilaisuudessa kääntäjät kysyivät useaan otteeseen, mitä jatkossa tapahtuu, mutta BTI:n edustajat vastasivat, ettei tulevaisuudesta osata sanoa vielä mitään. Myöskään Journalistiliiton kolme kertaa lähettämään neuvottelukutsuun BTI ei vastannut ennen marraskuuta, kun valtaosa kääntäjistä oli jo irtisanoutunut todettuaan uuden työnantajansa epäluotettavaksi varsinkin siinä, miten se kohtelee freelancereitaan.

Siitä kielii myös Wikrénin väite, ettei BTI:n työsopimuksissa määritellä vähimmäistyömäärää. Ilman sitä ylityö- ja kiirelisän rajojen määritteleminen on käytännössä kuitenkin mahdotonta. Sekä MTV:n että av-alan työehtosopimuksessa se on määritelty juuri edellä mainitusta syystä. Toisaalta marraskuussa järjestämässään tiedotustilaisuudessa BTI kuitenkin tarjosi joillekin MTV Median ulkoistamille kääntäjille 2 800 euron kuukausipalkkaa, jota vastaan odotettiin käännettävän vähintään 30 ohjelmaminuuttia päivässä. MTV:ssä vastaava päivätyömäärä oli noin 17 minuuttia, joten työmäärävaatimus lähes kaksinkertaistui ja samalla palkka laski käytännössä huomattavasti enemmän kuin 10 prosenttia.

Sen lisäksi, että Wikrénin väite on ristiriidassa joillekin MTV Median entisille kääntäjille suullisesti tehdyn tarjouksen kanssa, se riitelee myös BTI:n omien kuukausipalkkaisten kääntäjien tilanteen kanssa, sillä luotettavan ensikäden tiedon mukaan heiltä vaaditaan päivässä enemmänkin kuin 30 minuuttia valmista käännöstä. Jos se ei täyty, täytyy hitaus jotenkin perustella. Työmäärän mittaaminen ohjelmaminuutteina on ylipäänsä hankalaa, sillä jokainen käännettävä ohjelma on omanlaisensa. Jonakin päivänä voi kääntääkin yli 30 minuuttia, jos työn alla on vähäpuheinen toimintaelokuva, mutta dokumentti Lontoon viemärijärjestelmästä 1800-luvulla vaatii niin paljon selvitystyötä, että vartinkin valmiiksi saaminen yhdessä päivässä voi olla työn ja tuskan takana.

Kaiken kaikkiaan Wikrénin vastaus huokuu sitä samaa näennäisen ymmärtävää ja yhteistyöhaluista puhetta, johon kääntäjät ovat jo vuosien mittaan tottuneet. Palkkioista ei kuitenkaan ole voinut neuvotella, ja yrittäjiksi pakotetut kääntäjät on pidetty erossa toisistaan. Nyt valtaosa - niin MTV Median ulkoistamista kääntäjistä kuin kaikkien av-käännöstoimistojen ja Yleisradion freelancereistakin - on kuitenkin liittynyt yhteen keskustelemaan alasta ja sen epäkohdista, eikä suuri enemmistö enää halua tehdä tätä asiantuntijuutta ja korkeaa koulutusta vaativaa työtä pilkkahintaan.

Kaiken hälyn keskellä tuppaa unohtumaan se tosiasia, että av-käännöstoimistojen kääntäjilleen maksamat palkkiot ovat yksinkertaisesti ja kiistatta aivan liian alhaisia. Pähkinäpalkkioiden ja Suomeen sopimattomien työtapojen avulla ammattilaisilta riistetään mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla. Käännöstoimistot vetoavat aina viime kädessä siihen, etteivät asiakkaat maksa enempää, mutta se on ontuva selitys ja kertoo huonosta liiketoimintamallista, kun oman myyntiartikkelin hintaa ei osata määritellä oikein.

Tänä syksynä Suomen av-kääntäjät ovat vihdoin löytäneet toisensa ja yrittävät parhaillaan tehdä lopun hintojenpoljennasta ja tilanteesta, joka kurjistaa niin työoloja kuin äidinkieltäkin. Käännöstoimistojen on vihdoin oivallettava, että vaativasta työstä on maksettava kohtuullinen korvaus - aivan kuten YLE maksaa, ja kuten myös MTV Media maksoi kääntäjiensä ulkoistamiseen saakka - ja että se edellyttää myös käännöksen hinnan määrittelemistä uudelleen asiakkaille. Toimistoista kertyneiden kokemusten perusteella ainoa toimiva ja uskottava ratkaisu on yleissitova työehtosopimus, joka takaa kääntäjien palkkioille tietyn pohjatason ja vapauttaa toimistot kilpailemaan etupäässä laadulla ja parhaiden kääntäjien värväämisellä.

Teksti: Lauri Mäkelä, entinen MTV Median freelancer

tiistai 13. marraskuuta 2012

Miehet Num3roiden takana

Yksi sarja.
Kuusi tuotantokautta.
Satakuusitoista jaksoa.
Kaksi miestä.

Mikäli olet seurannut Subilla näytettävää Num3rot-sarjaa, tunnistit arvatenkin yllä sarjan tavan aloittaa jaksot neljällä lukufaktalla. Kuusi tuotantokautta nähnyt Num3rot päättyy tänä iltana. Sarjassa seurattiin Eppesin veljesten, Donin ja Charlien, edesottamuksia. Don on FBI-agentti ja Charlie matematiikkanero, joka auttaa veljeään jahtaamaan rikollisia matematiikan avulla, kuinkas muutenkaan.

Jo alusta lähtien sarjan kimpussa on ollut kaksi miestä: Markku Kenttä ja Juha Oikkonen. Kenttä ehti kääntää MTV Mediassa 16 vuoden aikana muun muassa lukemattomia elokuvia, hajakausia Salaisista kansioista, NYPD Bluesta ja CSI:stä sekä liki kaikki Diilin kaudet. Oikkonen on ollut Kentän matemaattinen neuvonantaja ensimmäisestä jaksosta alkaen. Hän toimii matematiikan professorina ja matematiikan aineenopettajan koulutuksen vastuuopettajana Helsingin yliopistolla.

Kenttä ja "neuvoa-antava", ei neuvonantaja.

Termeistä tunneiksi tuskaa

Draamasarjojen kohdalla on erittäin harvinaista, että käännöstyöhön tarvitaan ulkopuolista asiantuntija-apua kaudesta toiseen. Num3rot vaati näin, sillä sarjan joka jaksossa puhutaan matemaattisista teorioista, joihin tukeudutaan rikollisten kiinnisaamisessa. Korkealentoisia teorioita satelee henkilöhahmojen vuorosanoissa tuon tuosta, puhumattakaan viittauksia muiden erikoisalojen kuten hakkeroinnin, kosmologian, lainvalvonnan ja teoreettisen fysiikan sanastoon.

Kun sarjaa tarjottiin Kentälle käännettäväksi, hän ei tiennyt siitä käytännössä mitään. Hän kertoo vilkaisseensa netistä hieman tietoa. Samaan hengenvetoon hän toteaa: "Jos olisin tiennyt, mihin pääni pistän, niin olisin ehkä miettinyt kahdesti." Kenttä käyttikin monesti kokonaisen työpäivän siihen, että penkoi netistä tietoa yhden jakson takia. Hän yritti aina selvittää termit itse mahdollisimman pitkälle:

"Olisi jotenkin noloa ulkoistaa koko ajatteluprosessi toiselle. Eikä siitä kyllä mitään tulisikaan, koska suomenkieliset termit täytyy kuitenkin sovittaa tekstiin, eikä se onnistuisi, jos ei ymmärrä itse asiasta mitään. Usein ongelma ei ole vain itse termi, vaan sen yhteydessä käytettävä sanasto täytyy pohtia myös. Välillä käsiteltävä asia on niin uudenkarheaa, ettei sille olekaan vielä suomalaista termistöä. Silloin keksitään jotain kiertoilmaisuja, jotka kertovat mistä on kyse. Monesti kaivan termit itse esiin ja tarkistutan ne vain Juhalla, ettei tule tehtyä typeryyksiä."

Vasta oman urakointinsa jälkeen Kenttä tapasi ottaa yhteyttä neuvonantajaansa. Kun Num3rot teki tuloaan Suomeen, City-lehdessä julkaistiin pieni juttu sarjasta. Artikkelissa oli haastateltu Oikkosta, johon Kenttä otti yhteyttä ennen kääntämisurakkansa alkua. Oikkonen muisteli päätyneensä Cityn haastateltavaksi, koska muiden muassa hänelle ohjataan laitoksen kansliaan tulevia kyselyjä milloin mistäkin matemaattisesta pulmasta.

Oikkonen kiittelee Kentän omaa selvitystyötä ihailtavan hyväksi: "Hän hankki monin tavoin tietoa käännöstyönsä pohjaksi". Neuvonantajana toimiminen on muuttanut Oikkosen suhtautumista ruututeksteihin: "Osaan nyt kuvitella käännösten takana olevaa taustatyötä. Käännöstyön yhteydessä eniten apua on ollut vuosien mittaan tulleesta matemaattisesta vainusta ja kollegojen kuuntelemisesta."

Juha Oikkonen.

Todenmukaisuutta ja jumalhiukkasta etsimässä

Sarjan käsikirjoittajiin kuului matematiikan asiantuntijoita. Millaisen arvosanan Oikkonen antaisi Num3roiden todenmukaisuudelle?

"Minusta sarja maistuu todelta monessa mielessä. Sarjan päähenkilönä oleva hassu matemaatikko muistuttaa monessa mielessä joitakin tuntemiani matemaatikkoja. Lisäksi sarjan matemaattiset ja tilastotieteelliset teemat liittyvät todellisiin tutkimusaiheisiin. Toki realismi on unohdettu matemaattisten sankareiden suoritusten määrässä. Mutta samaan olemme tottuneet kaikissa tv-sarjojen tappeluissa."

Kenttä ponnisti sarjan pariin matematiikan, kemian ja fysiikan lukiotiedoin. Jonkin verran hän lukee vapaa-aikanaan yleistajuisia tiedelehtiä. "Eiköhän sarjasta jotain ole tarttunut mukaankin. Higgsin bosonista esimerkiksi puhuttiin sarjassa paljon, joten sen löytymistä oli ihan hauska seurata."

Kuten yllä todettiin, välillä jaksoissa käsiteltiin muitakin erikoisaloja kuin matematiikkaa. Toisinaan Kenttä lähetti kysymyksiä Oikkosen välityksellä tämän kollegoille, mutta usein hän itse tarttui puhelimeen ja soitti asiantuntevalle taholle: "Kerran ainakin puhuin tunnin verran johonkin palo- ja pelastusalan kouluun ja selvittelin tuhopolttojen ja metsäpalojen termistöä ja saloja." Kenttä sai kääntämisestä vaikeuslisää, jonka hän sanoo totisesti ansainneensa.

Quid pro quo kuuluu kuolematon latinankielinen viisaus. Oikkosen erikoisalalla englanninkielisten teosten määrä on suuri. Onko hän koskaan pyytänyt Kentältä käännösapuja? "Harvemmin tulee vastaan sanakirjaa järeämpää asetta kaipaavia kysymyksiä. Suurimmat ongelmat ovat tavallaan 'kielitaidon tuolla puolen'. Kannatan sinänsä lämpimästi eri alojen edustajien välistä vuorovaikutusta. Tällaiset kohtaamiset ovat erittäin rikastuttavia, ja vuorovaikutus Markun kanssa on ollut suuri ilo."

Turhautumista ja helpotusta

Harva audiovisuaalinen kääntäjä lienee välttynyt käännöstöiltä, jotka vaativat erikoisalan sanaston setvimistä ja siihen perehtymistä. Miltähän tuntuisi työstää moista sarjaa vuodesta toiseen? Kenttä vastaa kokemuksen syvällä rintaäänellä:

"Kyllä ne tunteet yleensä liittyvät tuskastumiseen ja turhautumiseen. Ja helpotukseen, kun saa jonkin erityisen vaikean jakson valmiiksi. Jonkin todella tuskaisen jakson katsoin myöhemmin telkkarista ja tunsin lievää ylpeyttä siitä, kuinka sujuvasti replat napsahtelivat ruutuun ja kuinka olin saanut yksinkertaistettua vaikeita asioita. Mietinpähän silloin, ettei tavallinen katsoja kyllä tiedä, kuinka paljon hikeä sen sujuvuuden eteen on vuodatettu."

Kenttä arvelee onnistuneensa tuottamaan näkymättömän hyvää käännöstä, sillä katsojilta ei ole tullut sen liiemmin kiitosta eikä haukkuja. Allekirjoittanut lähettääkin oitis kiitokset Kentälle ja Oikkoselle erinomaisesta ja viihdyttävästä työnjäljestään.

Num3roita tuotettiin kuuden vuoden aikana 118 jakson verran. Kenttä ja Oikkonen ehtivät tehdä yhteistyötä 116 jakson tiimoilta: Kenttä on yksi kääntäjistä, jotka ulkoistettiin MTV Mediasta ja irtisanoutuivat BTI Internationalista. Sarjan kaksi viimeistä jaksoa jäi BTI:n in-house-kääntäjien kontolle.
"Hieman harmittaa, että kaksi viimeistä jaksoa jäi itseltä kääntämättä, enkä saanut saattaa monen vuoden projektia loppuun. Jäi kokematta se hieno 'se oli sitten siinä'-tunne. Toisaalta taas en kokenut, että minulla oli vaihtoehtoja," Kenttä lataa tiskiin.

Mikäli alan alasajokurimusta ei saada korjattua, Num3roiden kaltaisen vaativan sarjan kääntäminen kunnolla on Kentän mielestä mahdotonta. "Enkä tarkoita nyt matemaattisia termejä vaan yleistä informaation määrää henkilöhahmojen  repliikeissä. Ajastuksen ja ruutuun tulevien repliikkien hiominen saattoi välillä viedä kolmasosankin koko jaksoon käyttämästäni ajasta. Parin jakson kääntämättä jättäminen oli pieni uhraus sen rinnalla, että joskus taas ehkä saa hioa käännöksiään ilman, että koko talous menee kuralle."

Num3rot-sarjan viimeinen jakso esitetään Subilla tänään kello 23.00.

Lisää aiheesta: Kääntäjän pitkä päivä - Bonesin kääntämisen haasteista

tiistai 30. lokakuuta 2012

Työ ei ole harrastus

Maassamme on pieni, mutta kaikille suomalaisille tärkeä ammattikunta, jota ollaan käytännössä ajamassa hyvää vauhtia alas ja korvaamassa halpatyövoimalla ja harrastajilla.

Av-kääntäjät eli tv-ohjelmien ja dvd-elokuvien tekstityksistä vastaavat korkeakoulutetut ammattilaiset ovat jo vuosia olleet kahtiajakautunutta työvoimaa, kun MTV3:n ja Yleisradion kääntäjille on maksettu työstä työehtosopimuksessa määritelty kohtuullinen korvaus (kausiluonteisessa työssä pääsee parhaimmillaan n. 3 500 euron kuukausituloihin freelancerina, joka maksaa mm. lomat ja sairausajan kulut itse) ja sopimusten ulkopuolisten käännöstoimistojen palveluksessa oleville parhaimmillaankin vain 30 prosenttia siitä.

MTV3:n myytyä käännöstoimintansa yritykselle, jonka emoyhtiö maksaa kohtuuttoman pieniä palkkioita ja pakottaa kääntäjät yrittäjiksi, enää Yleisradio noudattaa alan työehtosopimusta. Toistaiseksi työehtosopimus koskee myös MTV3:n entisiä kääntäjiä, mutta ensi vuonna sopimus on jo katkolla, eikä uusi työnantaja ole pyynnöistä huolimatta ollut halukas puhumaan tulevaisuudesta.

Yhteensä 98 eli lähes kaikki MTV3:n entistä kääntäjää tulikin siihen lopputulokseen, että on parempi irtisanoutua kuin osallistua alati kiihtyvään av-käännösalaa kurjistavaan muutokseen.

Ruututekstien laadulla on väliä

Ruututeksteillä on tutkitustikin huomattava vaikutus suomalaisten kielitaitoon niin äidinkielen kuin vieraiden kieltenkin osalta. Vuoden aikana moni lukee televisiosta usean kirjan, jopa kymmenien kirjojen verran tekstiä. Nyt ollaan romuttamassa 50 vuotta sitten tehtyä ratkaisua, joka on taannut suomalaisille ammattitaitoiset ja lukutaidon kehittymistä edistävät laadukkaat tekstitykset. Jos alan rakennemuutos jatkuu sellaisenaan, pian työtä tekevät pelkästään opiskelijat ja kielenharrastajat, jotka hekään eivät pitkään viihdy palkkakuopassa ja järjettömän työtahdin kurimuksessa. On sanomattakin selvää, että tekstitysten laatu kärsii huomattavasti, jos niiden tekemiseen ei ole riittävästi aikaa, ja jos tekijällä ei ole tarvittavaa koulutusta ja kokemusta.


Harva tuntuu ymmärtävän, että pelkkä sanojen kääntäminen on aivan eri asia kuin tekstin sisällön ja merkitysten kääntäminen. Kaikilta kääntäjiltä edellytetään ennen kaikkea loistavaa äidinkielentaitoa ja kielitajua, joiden avulla lähtötekstistä luodaan toisella kielellä uusi, eheä ja kohdekielen normien mukainen kokonaisuus. Ruututeksti vaatii lisäksi paljon tiivistämistä, sillä läheskään kaikki puhuttu ei mahdu televisiossa muutaman sekunnin ajan näkyvään repliikkiin. Kääntäjä ei suolla tekstiä liukuhihnalta sanakirjan avulla, vaan tekee aikaa vievää luovaa työtä, selvittää lukemattomien erikoisalojen kummallisuuksia ja vaalii kieltä.

Jos kääntämisestä ei makseta kohtuullista korvausta, ammatistaan ja koulutuksestaan ylpeät ihmiset eivät sitä jää tekemään. Vaikka työ olisi kuinka monipuolista ja antoisaa, niin kuin tämä työ parhaimmillaan ja hyvin usein on, ei sitä voi tehdä pelkästään omaksi iloksi ja harrastuspohjalta. Vaativasta työstä on maksettava asiallinen korvaus. Harrastustoiminnasta maksaa harrastaja itse kiinnostuksensa, kykyjensä ja varojensa mukaan.

Teksti: Lauri Mäkelä, entinen MTV Median freelancer

lauantai 20. lokakuuta 2012

Netflixin käännösstrategiassa on toivomisen varaa

Sain tilaisuuden keskustella torstaina Netflixin käännösten tilaamisesta vastaavan Chief Product Officer Neil Huntin kanssa. Vaikka keskustelu käytiin hyvässä hengessä, Huntin kommentit ja käsitykset av-kääntämisestä osoittivat valitettavan selvästi, ettei Netflixillä ymmärretä, mitä av-käännösten luominen vaatii ja miten olennaiset tekstitykset ovat ei-englanninkieliselle yleisölle.


Hunt kertoi, että suurin osa Netflixin käännöksistä on hankittu maahantuojien valmiiden verkostojen kautta, ja noin 10% on hankittu itse. Suomenkielisiä käännöksiä on teetetty ainakin Broadcast Textillä ja SDI Medialla, jotka ovatkin kaksi Suomen suurinta av-käännöksiä tarjoavaa yritystä. Firmojen kääntäjät ovat kertoneet, että Netflixin käännöksiä teetetään hurjaa vauhtia: yksittäisen kääntäjän pitäisi saada aikaan valmista ohjelmaa jopa 1,5h päivässä. Se on määrä, jonka kääntämiseen menisi normaalisti viikko.

Kun kysyin, miksi käännökset teetetään näin mahdottomalla aikataululla, Hunt vetosi lyhyeen väliin sopimusten allekirjoittamisen ja palvelun käynnistämisen välillä. Ilmeisesti siis käännökset ovat tässä skenaariossa ”pakollinen paha”, joiden teettämiseen ei tällaisessa projektissa tarvitse varata aikaa – ne vain ilmestyvät jostain valmiina. Hunt totesi myös, että kaikkia käännöksiä ei tarvitse teettää ”kahdella tai kolmella kääntäjällä”, vaan että hän voi ”hankkia tuhat kääntäjää”. Hunt ei ilmeisesti ole tietoinen, että Suomessa on optimistisimpienkin arvioiden mukaan vain noin 400 av-kääntäjää.

On selvää, että tuollaisella vauhdilla syntyvän käännöksen laatu ei päätä huimaa. Hunt sanoikin suoraan, että laatu ei häntä kiinnosta. Huomautustani tv-tekstitysten vaikutuksesta suomalaislasten luku- ja kielitaitoon Hunt piti vitsinä, tai ainakin se sai hänet nauramaan ääneen. Hunt totesi, että katsojat voivat ilmoittaa huonoista käännöksistä heidän palvelunsa kautta. Netflixillä laadunvalvonta on siis ulkoistettu katsojille. Montakohan Nazisin taistelua tekstityksissä tulee vastaan? Netflixin viihdearvo taitaakin siis piillä huonojen käännösten bongailussa.

Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings
Hunt kertoi, että tulevaisuudessa Netflix haluaisi käyttää crowdsourcingia eli talkoistamista tekstityksen hankkimiseen. Toisin sanoen vaikkapa elokuvaan tekstitystä väsäisi pari-kolme harrastajaa, pari seuraavaa muokkaisi käännöstä ja niin edelleen. Ajatus on suorastaan pöyristyttävä: maksulliseen palveluun harrastajien ilmaiseksi kyhäämiä tekstityksiä. Toisaalta, kuten media on huomannutkin, DivX-sivuston piraattitekstityksiä on Netflixillä näkynyt jo nyt. Miten voimme tietää, ettei palvelun käännöksistä jopa suuri osa olisi piraattitekstityksiä? Lyhyen koekatselun perusteella tekstitysten lopussa ei näy kääntäjien tietoja, mikä jo sekin on tekijänoikeuslain vastaista, kääntäjä kun ei voi Suomen lainsäädännön mukaan luovuttaa pois moraalisia oikeuksiaan edes sopimuksella.

Koko av-käännösalan hintojen vääristymää kuvaa hyvin se, että Huntin mukaan Netflix haluaa maksaa tekstityksistä 300 dollaria tunti. Tämä on siis kanavan käännösfirmalle maksama hinta, kääntäjän palkkio on sitten jotakin aivan muuta. Yhtyneet-työehtosopimuksen mukaisilla palkkioilla taas kääntäjälle on jäänyt tunnin ohjelmasta käteen noin 350-400 euroa. Ei siis ihme, että Broadcast Text pitää Yhtyneet-palkkiotasoa utopistisena, jos asiakkaatkin odottavat saavansa käännöksiä tuollaiseen hintaan.

Kaiken kaikkiaan Neil Huntin kommentit osoittivat täydellistä ymmärtämättömyyttä av-käännösalasta ja piittaamattomuutta tekstitysten sisällöstä. Ilmeisesti Netflixille pääasia on, että jotakin tekstiä vilkkuu ruudulla, jotta voidaan sanoa että juu-juu, kaikki on tekstitetty suomeksi.

Kiireessä tehdyn käännöksen tunnistaa levottomasta ajastuksesta, tiivistämisen puutteesta, värittömästä kielestä ja vieraan kielen kaltaisista rakenteista. Tavallinen katsoja ei välttämättä huonoa käännöstä huomaa, ainakaan jos siinä ei ole räikeitä käännösvirheitä. Hän kuvittelee, että elokuva on sekava ja puiseva, kun todellisuudessa vika on tekstityksissä. 

Av-kääntämistä Turun yliopistossa opettava Tiina Holopainen esitti Facebookissa relevantin kysymyksen: "Hingummeko me katsojat todella omaehtoisesti niin paljon uutta (amerikkalaista) av-sisältöä, että olemme valmiit uhraamaan sen takia viestinnällisesti maailman kärkeä olevan tekstityskulttuurin ja sitä kautta suomen kielen?"

perjantai 19. lokakuuta 2012

Paskaduunista barrikadeille

Paskaduunin käsite lienee monelle yliopiston kasvatille tuttu, ja prekariaattiliikkeen Eetu Viren oli se, joka sitä telkkarissa taannoin käytti A-talk-ohjelmassa. Viren viittasi ohjelmassa työskentelyyn hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla. Myöhemmin Viren sitten selvensi, ettei tarkoittanut väheksyä kenenkään työtä vaan kurjia työehtoja.

Tuntuupa kuitenkin, että tämä "paskaduuni" on varsinkin yliopistopiireissä ymmärretty nimenomaan "ei oman alan" menial jobiksi, kuten nyt vaikkapa just siivoamiseksi, kaupan kassalla istumiseksi tai mitä näitä nyt on. Ja usein kuulee humanistipiireissä sellaista diskurssia, että kyllä sitä tekee kivaa työtä vähän halvemmallakin, kunhan ei tarvitse mennä mihinkään paskaduuniin. Kun siitä saa sitä alan työkokemustakin.

Mutta.

Olen syvästi sitä mieltä, että tässä piilee koko ongelman ydin, siis tässä äskeisessä kappaleessa kuvaamassani jaottelussa "paskaduuneihin" ja "oman alan töihin". Broadcast Textin tapaus on elävä esimerkki siitä, että niin kauan kuin huonoja työehtoja, näennäisyrittäjyyttä ja kyykytystä siedetään alan työkokemuksen tavoittelussa, ei kohta tällä alalla ole mitään työtä, mitä varten kannattaisi sitä alan työkokemusta ansioluetteloon kartuttaa.

Harjoittelut ovat asia erikseen, mutta harjoittelu on aivan eri asia kuin ihan pätevän työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen surkeilla työehdoilla tai yrittäjänä, joka ei voi hinnoitella työtään kannattavaksi. Samaan aikaan toimeksiantoja jakeleva monikansallinen firma repii kääntämistä rakastavien humanistien selkänahasta jättimäiset siivut voittoa. Minulle tämä on paskaduunia, ei esimerkiksi kaupan alan TES:sillä työskenteleminen.

En osoittele sormella yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat tehneet BT-valinnan tietämättä alan tilannetta ja kehityssuuntaa. Yliopistot ovat mielestäni pitkälti vastuussa siitä, että tähän tilanteeseen on ajauduttu. Luennoitsijat eivät usein tiedä tuon taivaallista työelämästä, hinnoittelusta, uralle suuntautumisesta ja niin edelleen. He saattavat jopa suositella orjapalkalla työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi tai jopa heittää näitä "hyvä humanisti ei ajattele rahaa" -aivottomuuksia.

Lisäksi alalle otetaan aina vain lisää opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät ovat surkeat. BT on halpatyövoiman avulla vallannut niin suuren osan av-käännösmarkkinoista, että Ylelle ja Maikkarille olisi jonoksi asti kokeneita, työttömiä kääntäjiä seuraavat vuosikymmenet. Niinpä ainoa ratkaisu on pakottaa BT sisältä päin joko ryhtymään paskaduunin antajasta reiluksi työnantajaksi tai antamaan paikkansa Suomen markkinoilla reiluille työnantajille.

Niin, ja olin muuten teinivuosina Tampereen Hämeenkadun Carrollsissa töissä. Olihan se aika hanurista raapia niitä hampurilaisia ikkunoista lauantaiyönä, mutta sain siitäkin yöstä tuplaliksan, josta TESsiin sitoutunut työnantaja kattoi sosiaalikuluni. Se oli itse asiassa aika kiva duunipaikka ilmapiiriltään, ja palkkaus vastasi tehtävien vaativuutta. Taisinpa tienata itse asiassa hieman paremmin kuin mitä BTI:llä tällä hetkellä tienaa.

Voin kertoa, että olen omalla työurallani välttänyt johdonmukaisesti niitä töitä, joita oman määritelmäni mukaan paskaduuneina pidän. Eli niitä, joissa työehdot ovat huonot ja pomo kohtelee perseesti. Tai sitten olen todennut jonkin työn hyvin nopeasti paskaduuniksi ja nostanut kytkintä. Jätin aiemmin BT:nkin parin kuukauden paskaduunailun jälkeen enkä edes CV:seeni moista kokemusta viitsinyt laittaa.

Ja voin sanoa, että paskaduunin jättäminen aina on johtanut johonkin parempaan. Niin se johtaa nytkin, kun jo toistamiseen nostin kytkintä BT:stä (BT, BTH, BTI, BTII, mitä näitä nyt on). Itseään arvostava ihminen saa arvostusta myös työmarkkinoilla.

Ja siitä kivastakin työstä on oikeus saada asianmukainen korvaus.

- Typy, entinen K-Kaupan, K-Kengän, Carrollsin, lukuisten ravintoloiden ja baarien sekä käännösalan toimeksiantajien työntekijä.

Lähde

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Ulkoistetuilla on syytä huoleen

Helsingin Sanomissa ilmestyi 9.10. lyhyt juttu MTV Median ulkoistetuista kääntäjistä. Siinä MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivula totesi, että kääntäminen ei kuulu yrityksen ydintoimintaan, vaikka sen ohjelmistosta valtaosa koostuu vieraskielisistä ohjelmista. Ydinliiketoimintaa kääntäminen ei ehkä sanan kapeimmassa merkityksessä ole, mutta silti hyvin olennaista suomalaiselle tv-kanavalle.

MTV Median entiset ja BTI International Oy:n nykyiset kääntäjät korostavat, että ero näiden kahden yrityksen käännöspalkkioiden välillä on niin suuri, että heikompaa jo hirvittää. MTV:n noudattama Yhtyneet-työehtosopimus, joka koskee sekä MTV:n että Yleisradion freelancereita, on luotu jo  1970-luvulla, ja siinä on määritelty tarkkaan ja asianmukaisesti kääntämisen vaativuus ja työn ehdot. Freelancetyön luonteen takia palkkaan kuuluu myös lomakorvaus, koska freelancerille ei kerry tavallista vuosilomaa toisin kuin vakinaisessa työsuhteessa.

Liikkeenluovutuksessa MTV Median käännöstoiminnan ostanut BTI International Oy:n emoyhtiö Broadcast Text International Oy maksaa täysin vastaavista käännöstöistä palkkiota PARHAIMMILLAANKIN alle kolmanneksen Yhtyneet-työehtosopimukseen verrattuna, eikä yritys maksa kääntäjilleen minkäänlaista lomakorvausta. Parhain ja nopeinkaan ammattitaitoinen kääntäjä ei pysty sellaista korvausta vastaan tekemään töitä huolellisesti eikä normaalin työajan puitteissa, joten Koivulan peräänkuuluttama laatu ei voi kuin kärsiä, jos palkkiot putoavat näin paljon.

Kaiken lisäksi käännöstoimistoille neuvoteltiin kaksi vuotta sitten oma työehtosopimus, jonka allekirjoitti kuitenkin vain yksi yritys, Pre-Text Oy, jolta MTV3 ei edes pyytänyt tarjousta käännöstoiminnan ostamisesta. Neuvotteluihin lähti kaksi muutakin yritystä, Broadcast Text International Oy ja SDI Media Finland Oy, joka kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta neuvottelujen loppumetreillä. Broadcast Text jättäytyi neuvotteluista heti alkuvaiheessa ja ilmoitti, että neuvottelujen lähtökohtana pidetty Yhtyneet-palkkiotaso on sille täysin utopistinen. Mielipide on ilmaistu myös yrityksen verkkosivuilla, ja samalla yritys toteaa kääntäjien olevan yrittäjiä. Yrittäjinä kääntäjät joutuvat siis pienestä palkkiostaan maksamaan yrittäjän eläkevakutuusmaksun, yrittäjävakuutuksen ja muut yrittäjän sivukulut.

Myös tekijänoikeuksien kohtalo huolettaa kääntäjiä. Yhtyneet-sopimuksen puitteissa oikeudet käännöksiin ovat pysyneet kääntäjillä, ja kanava on ostanut vain niiden käyttö-ja esitysoikeuden. Broadcast Text vaatii kuitenkin kääntäjiltään kaikkien luovutettavissa olevien tekijänoikeuksien luovuttamista, jolloin kääntäjälle ei jää minkäänlaista hallinta- ja jälleenmyyntioikeutta omaan työhönsä, ja tuotot käännösten edelleenmyynnistä kilahtavat pelkästään firman kassaan.

MTV Median entiset kääntäjät ovat ymmärrettävästi erittäin huolissaan oman ja koko ammattikunnan tulevaisuuden puolesta, kun kanavan käännöstoiminta on myyty yritykselle, joka on ilmaissut neuvotteluhaluttomuutensa harvinaisen suorasukaisesti. Heti liikkeenluovutuksen jälkeenkin on ehdotettu neuvotteluja tulevaisuudesta, mutta niihin ei kuulemma ole toistaiseksi tarvetta, vaikka työehtosopimus umpeutuu jo ensi vuonna. Kanavan vähän yli sadalla entisellä kääntäjäfreelancerilla on yhteensä reilusti yli 1 500 työvuoden kokemus alasta, mutta jos palkkiot alenevat uuden työnantajamme tähän asti ylläpitämälle tasolle, kovin moni tuskin näihin hommiin jää, kun paremmin palkattuja töitä löytyy vaikkapa kaupan kassalta.

lauantai 29. syyskuuta 2012

AV-alan musta torstai

Järkyttynyt.

Typertynyt.

Näin kuvailisin viime päivien tunnemyllerrystäni.

Torstaina 27.9. kello 13.46 MTV Median freelance av-kääntäjille saapui sähköposti, jossa ilmoitettiin koko yrityksen käännöstoiminnan ulkoistamisesta. Broadcast Text Internationalin alaiselle tytäryhtiölle.

"Käännöstoiminta ei ole MTV:n ydinaluetta," toimitusjohtaja Heikki Rotko perusteli mediassa. Eikö? Valtaosa MTV:n sarjoista on ulkomaisia. Eikö niiden kääntäminen takaa sen, että katsojat katsovat kanavaa ja tuovat näin mainostuloja?

Myös ulkomaisen materiaalin käsittelyn yksikkö ulkoistettiin. Filmitoimittajat, tekstipalvelu. Eli Rotkon mielestä esimerkiksi mainoskatkotuskaan ei ole MTV:n ydinaluetta.

Kanava, jolla ei pyöri ruututekstejä eikä mainoksia näy.

Ydinaluettako?

Pettynyt.

Minä olin sitoutunut MTV Mediaan. Olisin riemumielin työskennellyt siellä eläkeikääni asti. Unelma-ammatissani.

Petetty.

Aino Pellonperä, MTV Median freelance av-kääntäjä syyskuun loppuun asti.

perjantai 10. elokuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 4: Liikaa vai liian vähän?

Kesäperjantaita on vielä muutama jäljellä, mutta kässärikukkassarja on tullut toistaiseksi tiensä päähän.

Hyvä käsikirjoitus on kääntäjän paras kaveri. Parhaimmillaan siitä löytyvät paitsi repliikit ja oikein kirjoitetut nimet, myös apua kinkkisimpien kulttuurisidonnaisuuksien tulkintaan. Tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Useammin törmää tilanteisiin, joissa käsiksessä on puutteita juuri olennaisessa kohdassa. Muutamia otteita kääntäjien tuskasta:

Dokkarissa puhuttiin juustoista. Yhden juuston nimestä en saanut selvää ja ajattelin, että jes, kässäri tietää! No joo, kässärin tekijä oli sitten kirjoittanut just sen sanan kohdalle, että UNCLEAR. Kivakiittimoi.

"That’s just kind of how it is up in FIND OUT."
Kiitos. Minäpä otan sitten ihan itse selvää tästä paikannimestä.


Ohjelmassa puhutaan kylppäristä:
"You remember it used to be black. - Yeah"
Kässärissä lukee vain "General murmuring about bathroom."

Dokkarissa kerrotaan Pattin miehestä:
"Patti's husband is a blah blah blah."

Naureskelin tässä [erään tiedekanavan ohjelman käsiksen] tutkimustyölle:
”Biami:
http://www.answersingenesis.org/articles/cm/v7/n2/noah”
Heimon nimi on kyllä oikein, mutta lähteenä on käytetty kreationistien webbisivua. Näin tieteen ja sivistyksen kanavalla!

Vinkkejä tynnyrissä kasvaneille

Toisessa ääripäässä ovat käsikset, joissa on selitetty ihan kaikki. Tai ainakin kaikki käsikirjoituksen tekijän vaikeina pitämät slangi-ilmaisut kuten ”okay”.

"Okay: Colloquial term of acquiescence or approval also used as a prefacing term or to mean 'well' or 'unhurt'."
Vau. Jos lukija/katsoja tarvitsee sanan "okay" selittämistä, hän tuskin ymmärtää tuota selitystä. Ihan vieressä esimerkiksi brittiuudisasukkaisiin viittaava "pilgrims" on jätetty selittämättä, vaikka se nyt vasta onkin sudenkuoppa kulttuuria tuntemattomalle kääntäjälle.

Olen törmännyt käsiksiin, joissa selitettiin esimerkiksi, että "ain't" tarkoittaa samaa kuin "is not". Niissä jopa huomautettiin, kuinka jokin kohtaus parodioi tiettyä televisio-ohjelmatyyppiä tai että repliikkiin X on liitetty kaikua, koska se on peräisin henkilön lapsuusmuistoista. Tästä sinänäsä hyödyllisestä perinpohjaisuudesta huolimatta monet käsikirjoituksiin kirjatut repliikit olivat kuitenkin jotain muuta kuin mitä itse ohjelmassa puhuttiin.

Lisää kässäreistä löytyneitä vinkkejä:
Lennon and McCartney (John Lennon and Paul MacCartney, songwriting duo of the Beatles)
Blues (Music that originated amongst black Americans in early 20th century)
Pub (public house, bar)
Cops (police)
Asshole (despicable person)
Cadillac (luxury American car)
Knock, knock. (onomatopoeia for the sound of knocking on the door)
What? ("Excuse me?")
You're fired! (fired: employment has been terminated)
You're the best. (Note compliment)
You have my word. Hey. I know. How 'bout dinner? (You...word: "I promise") (I know: "I have an idea") ('bout: "about") (dinner: "we have dinner together?")

Ohjelmien käsiksissä on usein hyvinkin tarkkoja vuorosanojen ulkopuolisia selostuksia tapahtumista. Nyt jäi huvittamaan tällainen, jossa kerrotaan jo sekin, miten me katsojat tilanteeseen reagoimme:
(TWO PLAINCLOTHES OFFICERS ARE IN THE FRONT SEAT, OBLIVIOUS, AS WE REVEAL XXX HAS YYY’S PEN IN HIS HANDCUFFED HANDS. AS HE WORKS THE LOCK, WE SHUDDER IN ANTICIPATORY FEAR.)

Käännän erästä BBC:n dokumenttisarjaa ja näissä on yleensä hyvät käsikirjoitukset. Muun muassa eläinlajien latinankieliset nimet annetaan tekstin lomassa, mikä tietenkin helpottaa omaa tiedonhakua. Tämä nyt ei ole kässärikukkanen, mutta hauska kässäribongaus muuten vain.
Selostaja sanoo: "Then stark reminders that human beings once inhabited this ship."
Käsikirjoituksessa näin: "Then stark reminders that human beings (Homo Sapiens) once inhabited this ship."

“Tell him what you want for Christmas.”
(for Christmas : i.e., ´for Christmas presents´)
(Note that in Christmas mythology, Santa Claus brings presents to children all over the world on Chrismas Eve)

Come on, you mother...
(mother : vulgar slang, short for 'motherfucker' – note that 'fucker' is vulgar slang for 'fornicator')

“Your voice is like a combination of Fergie and Jesus.”
Kässärin ohjeistus:
(Your...Jesus : Humorously referring to American pop/R&B singer Stacy Ann Ferguson, better known by her stage name Fergie, and Jesus Christ - Note humor, as Brennan's singing voice sounds nothing like Fergie's and, obviously, no recordings were ever made of Christ's voice)


perjantai 3. elokuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 3: Mikä, kuka, missä?

On kesäperjantai, siispä kässärikukkasten aika. Tällä kertaa käsittelyssä on joukko erikoisia erisnimiä. Käsikirjoituksen kirjoittaja ei ole ollut aina ihan selvillä siitä, kuka tekee mitä ja missä.

Tähän väliin mainittakoon, että av-kääntäjä ymmärtää enemmän kuin hyvin, miten helposti mokia kiireessä syntyy. Kässärikukkaset päätyvät yleensä vain kääntäjien silmiin, vaikka joskus ne voivat livahtaa ruutuunkin asti. Silloinkaan siitä ei onneksi aiheudu kenellekään hengenvaaraa.

Tässä siis jälleen iloksenne av-kääntäjien foorumille lähetettyjä käsikirjoituksista bongattuja helmiä, joukossa myös tunnustus!

Erikoisia artisteja ja teoksia

Vastikään kääntämässäni ohjelmassa näytettiin pätkä New Kids on the Blockin musavideosta, ja ruudulla näkyi bändin nimi suurin kirjaimin. Kässärissäpä luki:
Back Street Boys: ...I'll be your boyfriend...
Ei riittänyt, että oli väärä bändi, vaan väärän bändin nimi piti vielä kirjoittaa väärin.

Tietokilpailun osallistuja vastaa musiikkiaiheiseen kysymykseen "Def Leppard".
Kässärissä lukee "Death Leopard".

Coldplayn Viva la Vida -kappaleen nimi oli käsiksessä taipunut muotoon "Via la Veta".

Surkeiden elokuvien klassikko ”Plan 9 from Outer Space” on käsikirjoituksen mukaan ”Plane Line From Out Of Space ”.

Yhdessä kässärissä säveltäjä Wagner on saanut uudeksi nimekseen Bagner. Se oli sinänsä hassua, koska Wagnerin nimen pitäisi olla kaikille tuttu, ja se sanottiin ohjelmassa hyvin selvästi moneen kertaan. EMT-tiedoston kommentissa perusteltiinkin tätä ratkaisua sillä, että "kuvassa lukee niin". Lukihan se kuvassa, mutta fraktuuralla, jossa iso W ehkä muistutti B:tä.

Tällä pääsin Paakkisen kukkasiin: Fiktiosarjassa lueteltiin kirpparilevyjä, ja kässärissä luki "Martha Hoople". No. Sen piti tietysti olla Mott the Hoople, mutta pääsi lipsahtamaan, kun en kuullut kunnolla, oli kiire ja kaikkea. D’oh.

Julkkiksia ja muita sankareita

Kuka julkkis? Viiden pisteen vihje: kässärissä lukee J.C. Seagull.  Vastaus: Jason Segel.


Kylmyyttä käsittelevässä dokumentissa puhutaan pitkään olutpanimon omistaja "James Jewelista", jonka mukaan nimettiin energian yksikkö "jewel". Olisko joule mitään, häh?

Astronautti, joka tunnetaan Suomessa nimellä Juri Gagarin, korvattiin eräässä dokumentissa hepulla nimeltä "Uriga Garrin".

"My hero of course is Superman, because he can fly."
Kässäri: "My hero of course is Spiderman, because he can fly."

"Morris Car Thorpe" = Norse god Thor.

Deus ex machina

Eräässä ohjelmassa oli saatu kässärissä kaikenlaisia ulkopuolisia henkilöitä seikkailemaan ohjelman pariin, mm. joku Howie oli saatu sinne ängettyä, kun joku vain ähkäisi jotain. Lisäksi eräs henkilö sanoi "I think I'm gonna Ralph". Olisi varmaan pitänyt laittaa ruutuun "Minua Yrjöttää".

"My sister called me and told me..."
olikin kässärissä salaperäisesti:
"Mr. Korgi told me..."

Terroristi aikoo viedä ydinvoimalasta uraania.
Presidentti kysyy maavoimien komentajalta: "We have a scenario to move the rods covertly, yes?"
Kässäri: "We have a scenario to move the Roscoe Berkeley, yes?"
Sanomattakin lienee selvää, ettei ohjelmassa esiinny erisnimeä Roscoe Berkeley.

Missä mennään?

Italialaisen ruoan ystävien mekka on luultavasti käsikirjoituksessa mainittu nähtävyys "Leaning tower of pizza".

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 2: Ulkomaankieli on vaikeaa

Av-kääntäjien käsiin päätyvät käsikirjoitukset tehdään yleensä kuvanauhan perusteella. Jonkun työtä on siis katsoa läpi ohjelmia ja kirjoittaa ylös niiden dialogi. Ymmärrettävästi kiireessä syntyy virheitä, ja nekös meitä kääntäjiä hämäävät/huvittavat.

Oletusarvo on, että kässärinpoimijoiden äidinkieli on englanti. Ainakin se vaikuttaa olevan ainoa kieli, joka edes yleensä on kässäreissä kirjoitettu oikein. Tämänkertainen kässärikukkasjaksomme keskittyykin poimijoiden luoviin keinoihin selvitä heille tuntemattomista kielistä.

Helpoin selviytymiskeino on luonnollisesti jättää ulkomaankielinen kohta tyhjäksi. Siihen voi sitten kirjoittaa ”unclear” tai ”foreign language”. Selvitä itse, kääntäjä! Aina ei kääntäjäkään viitsi selvittää: Eräässä science fiction tv-sarjassa puhutaan vähän väliä kiinaa. Näissä kohdissa DVD:llä ruutuun rävähtää teksti [speaks intergalactic language].

Viihdyttävin lopputulos kuitenkin saavutetaan, kun yritetään vääntää muu kieli englanninkieliseen muotoon.

Kässärin mukaan opettaja sanoo balettitunnilla:
"When you're toned, you have a gorgeous foot being presented."
Minusta ope sanoo selvästi: 

"When you're tendu devant, you have..."
Mitähän kieltä tämä on: "When you go a lasa gone ladies..."
Ehkä kuitenkin: "When you go à la seconde ladies..."

Kässärissä lukee: “Ei di peyaf”. “Jen ne pah va da yeh”.
Jälkimmäisen "lauseen" kohdalla on sentään maininta "excuse French spelling"...
Tietenkin kyseessä on Edith Piaf ja laulunsa "Je ne veux pas travailler".
Why, God, why??
Juoma kuin juoma: ”Un vin rouge” -> ”A Red Bull”

Ruudussa lukee "white chocolate mouse", kun ihan selvästi ruokaohjelmassa tehdään moussea.

Volkswagen onkin näköjään Vaulxwagon. Ehkä tämä on kansanauton ranskalainen versio.

"Monarchy in Cambodia has lasted more than a thousand years. It has survived against the greatest of odds, from foreign invasions to colonialism, hooded hearts to communist revolution."
Puhe oli vähän ehkä epäselvää siinä kohtaa, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen syttyi lamppu päässä: "Eiku... coup d'état."

Muotisuunnittelija Isaac Mizrahi ihastelee koiran halloweenasua kässärin mukaan:
"THOSE COSTUMES ARE SO FABULOUS AND SO COUTURE, SO FRENCH CUISINE OR SOMETHING."
Mizrahi oikeasti sanoo: "-- so couture, it's very French couture, it's very Alexander McQueen or something".

"Paesschendaele" on ymmärrettävästi vaikea vetäistä kylmiltään paperille oikeassa muodossa, mutta eräässä dokumentissa sille oli annettu runollinen nimi "Passion Bell". Sopi oikein hyvin, kun puhuttiin yhdestä ensimmäisen maailmansodan verisimmistä taisteluista.

Japanilainen Arisaka-kivääri voi olla ilmavan urheilullinen "aero soccer".

Joskus omakin kieli voi olla vaikeaa: ”Ten-hut!” -> ”Barack tio!”

Nauhalla sanotaan "arrivederci", kässärissä lukee luonnollisestikin "A River Derchi".

"In Spain they call my next guest El Diablo. In Germany they call him Der Toyful."

Tyyppi lopetti puhelun ja sanoi: "Ciao!"
Mitä luki kässärissä? No tietty: "Chow!"

Ruokamessuilla Espanjan kojussa täti hämmentää isoa riisi-, vihannes- ja äyriäiskasaa nimeltään paiea.

Voitte huvittaa itseänne miettimällä, mitä mahtavat olla kässärin sunbal ja cockamamie. Tietty sambal ja coq au vin.

Ja jos ruoka tarttuu kurkkuun, kannattaa toivoa, että kaveri osaa käyttää "hind lick maneuveria". Vai kannattaako?


perjantai 20. heinäkuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 1

Av-kääntäjä saa yleensä työmateriaaleikseen ohjelman kuvanauhan lisäksi käsikirjoituksen, joiden taso heittelee välillä rajusti. Välillä kässäri on kätevä olemassa, ja parhaissa kässyissä on jopa selostettu kinkkisimpiä kulttuurisidonnaisuuksia. Välillä taas tuntuu, että käsiksestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä väärin kuullut kohdat ja pieleen kirjoitetut nimet voivat johdattaa kääntäjäparan harhateille kohti käännöskukkasniittyjä.

Yleensä käsikirjoitukset on tehty transkriptiona valmiista ohjelmasta, ja  ymmärettävästi mokia kiireessä syntyy. Joskus tosin väkisinkin miettii, onko kässärinkirjoittajilta oman järjen käyttö kielletty.

Av-kääntäjien foorumilla on jo jonkin aikaa keräilty mojovimpia käsikirjoitusmokia. Tässä tulee iloksenne lähes suorina lainauksina foorumilta ensimmäinen satsi, jonka teemana ovat älyttömimmät kuulovirheet.

Korva ja järki käteen

"I'll sweep you off your feet"
on kässärissä muuttunut muotoon "I'll take you out to tea".

Kässärissä lukee "goddamn seafood cocktail", kun voisin vannoa,
että setä viittaa kupissaan olevaan laihaan kahviin sanomalla "see-through coffee".

Kuva zoomaa miehen rikkinäisiin housunpolviin, ja ääni sanoo: "Look at his trousers!"
Kässärissä lukee: "Everybody's shouting."

50 Cent mumisi kässärin mukaan nuorelle asianajajalle:
"Good afternoon, yo man."
Minun korvani sanoivat kyllä: "Good afternoon, your honor."

Kumpikohan on todennäköisempi vaihtoehto, kun puhutaan asioiden järjestymisestä yleisellä tasolla:
"We need to wash it in Ganges"
vai "We need to watch how it goes"?

“I hope I win because $20,000 will not only help me pay off my student loans, but I could also get a ninja pony.”
Valitettavasti puheen perusteella henkilön haaveissa on tylsästi “miniature pony”.

”I basically learned this extreme process in school.”
Oikeasti  kyseessä on “silk-screening process”.

Dokkarissa on muka "10 million-year-old mirror",
mutta ehkä se on kuitenkin "10 million euro mirror".

Maailman isoin sarvikuono? "And this is when you are sitting holding, touching, handling a 500,000-pound animal and he's still alive."

Luku 116 488 kirjoitetaan tässä hieman hankalasti hahmotettavasti : "10016 thousand 488".

Tässä puhutaan lentopalloverkkojen valmistuksesta. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että verkkoa voitaisiin jo ruveta pykäämään pystyyn eli "secure the net to the poles on the side of the court". Käsiksessä sanotaan,
että "secure the net to the pulls on the side of the cord". Vaikeaa!

Lisää hankalia ohjeita.
"We're a making a standard, two-egg buttercake. The next step is to mix the dry ingredients."
Käsis: "We're making our ancient eggs benedict, now the next step is you need to sift the drying ring."

Sukellusaiheisessa ohjelmassa mainittiin, että sukeltajan tulee koko ajan tiedostaa syvyys (depth), mutta ruotsintajan mielestä täytyi koko ajan muistaa kuolevansa (death). Mitäpä tähän muuta kommentoimaan, kuin että life is hard and then you dive!

 

Tahaton sensuuri iski?

Kässäri kertoo, että ”I'm sweating under my madeline dress”, vaikka suhteellisen selvästi ongelmana ovat ”massive breasts”.  Sievistelyäkö?

Kasariteinileffassa nuori poika on huorissa ja tämä pro sitten toteaa (hyvin selvästi):
”What's the matter? You ain't still a virgin, are you?”
Kässärissä tietenkin:
“Whatsa matter, you on a health food diet.”

"I've got pum-dons and fammy-dons."
Saffron sanoo kyllä vallan selvästi, että "condoms and femidoms".
No sex please, we're British?

Aina ei tarvitse sievistellä. Kokkiohjelmassa nuori nainen ehdottaa kässärin mukaan maljoja seuraaville asioille:
"To the Universe. To boobs."
Itse kuulen kyllä jälkimmäisen selvästi "To food."

Yleissivistyksestä päivää

 “That's got to be the eight wonder of the world.
- Right after the hanging guards of Babylon.”
Babylonin riippuvista puutarhoista olen kyllä kuullut. Kai siellä vartijoitakin tarvitaan.

Just some guards hanging.
Tiesittekö muuten, että munuaisissa voi olla useita keuhkoja? Tainnut olla kässärin laatijalta ihmisen anatomia vähän hukassa, kun potilaalta leikataan munuaisesta kuitenkin kasvaimia, jotka ovat tässä tapauksessa lump eikä suinkaan lung.

Kässärissä lukee "she’s still a little more dynomorphopuculis".
Pystyin suhteellisen vähällä vaivannäöllä selvittämään, että kyseiset sanat olivat diurnal ja crepuscular.

Käsikirjoituksessa lekuri sanoo: "This is humorous."
En tiedä, miten synkkä on huumorintaju herr aussidoktorilla, mutta veikkaisin sen silti sanovan: "This is the humerus".

Dokumentissa koululaiset lausuvat Shakespearen ehkä kuuluisinta pätkää:
"To be or not to be
That is the question
Whether 'tis nobler in the mind to suffer
The slings and arrows of outrageous mind"


Lapsilta sanat menivät ihan oikein, mutta kässärissä luki:
"To be or not to be...
That is the question
Though no friend of mine suffers things...
Outrageous mind"

Vain muutaman kirjaimen tähden

Jos olet laihisohjelman kässärinpoimija, ja alilaiha nainen puristaa uppopaistettua kananpalaa ja valittelee, että hän ei kyllä ikinä söis tämmöstä joka tursuaa tällä tavalla Kreikkaa (!) (isolla kirjoitettuna!), niin herääköhän sulla yhtään epäilys siitä omasta työn jäljestä, että pääsikö nyt höpsis?

Käsikirjoituksessa mainitaan pari kertaa flower bomb. Toki homofonien kanssa saa olla tarkkana, mutta kuvassa lentokoneen pudottamista "pommeista" pöllähtää ilmoille selvästi vaaleaa jauhetta eikä mitään kukkiin viittaavaa. Taitaa kyseessä olla kuitenkin flour bomb.

Aloin ihmetellä, kun vesiputous oli kuulemma "bridle veil" vaikka se musta muistutti enempi morsiushuntua kuin mitään ohjas-alkuista. Sitten hokasin, että toisen ohjelman "bridal path" ei ollutkaan metsäpolku, jonne viedään morsianta, vaan proosallisesti ratsupolku.

Merkitys kääntyy kovin helposti päälaelleen.
"18 fighters from all over the globe. We haven’t trained together, we haven’t lived together, we haven’t eat together, we haven’t fight together."
Edes kaksi jälkimmäistä pääverbiä eivät vinkanneet kässäröitsijälle, että virke saattaisi olla
"We have 'em train together, we have 'em live together..."

"Welcome to my humble boat." Veneilystä ei ole kyse, sillä yleensä fraasi tunnetaan muodossa “welcome to my humble abode”.

I was a little board.
Merkitys: "Minulla oli vähän tylsää.

WTF?

Kaveri astuu huoneeseen, kässärissä lukee:  ”I'm pissed.”
Onneksi tarkastin pätkän vielä kerran, sillä oikeasti se sanoo:  ”I'm Pierce.”

Ohjelmassa sanotaan:
-I'm asthmatic.
-Where's your ventilator?
Käsis:
-On that bucket.
-Don't you want to?

Käsiksessä lukee: "Ah, a little chipmunk",
kun mies sanoo: "Ah, a little rodent".
Yhtä epäloogisia tosin molemmat, sillä kyseinen otus on kenguru.

maanantai 7. toukokuuta 2012

"Täällä ei ole mitään" - koulutusristeilyn kuulumisia

Hotellin Valuuttabaarissa oli aikoinaan
passissa "huomaamattomia" vakoojia.
(Kuva: Mikko Pitkänen)
Tänä vuonna Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton av-jaoston koulutusristeilyn alus suuntasi keulansa Tallinnaan. M/S Viking Xprs lähti matkaansa 26.4. klo 11.30, ja muikeat Tallinna-kuoret käsissään koko koulutuskööri astui muutama tunti myöhemmin Tallinnan maankamaralle. Sokos Hotel Viru kutsui matkailijoita huomaansa.

Kolmelta iltapäivällä oli jo ensimmäisen koulutuksen aika: varatuomari ja Euroopan komission Suomen-edustuston kääntäjä Jarkko Ahola perehdytti meitä oikeuden ja lainkäytön termien ihmeelliseen maailmaan. Selväksi tulivat muun muassa juristin, lakimiehen ja asianajajan erot, kanteen ja syytteen eroavaisuus sekä yksittäisten termien tarkoituksia. Ahola lupasi lähettää jaostolle PowerPoint-esityksensä, johon hän pohjasi koulutuksensa. Keskustelua virisi kautta esityksen, ja lopuksi Aholalta saattoi kysellä tunnin aikana nousseita kysymyksiä.

Sitten vuorossa olivat koulutusta varten tehtyjen ennakkotehtävien purku. Sonja Karvonen oli koostanut niistä yhteenvedon, ja hän esittelikin ratkaisuja tehtävä tehtävältä. Tämän jälkeen porukka jaettiin ryhmiin, ja jokainen ryhmä sai vastuulleen kollata yhden nimettömän kääntäjän ratkaisuja.

Päivän virallinen koulutussessio oli näiden sessioiden jälkeen ohi. Halukkaat osallistuivat illan suussa hotellissa järjestettävälle KGB-kierrokselle. Oppaamme vei meidät 22. kerrokseen, jossa KGB toimi vajaat 20 vuotta. Idän karhun salainen poliisi salakuunteli ulkomaisia vieraita ja valvoi, ettei hotellin henkilökunta saanut länsimaalaissympatioita. Rangaistus oli kova, jos esimerkiksi hotellin työntekijällä oli hallussaan vieraan maan valuuttaa. Salakuunteluhuoneen ovessa luki viesti, joka loisti viattomuuttaan ja huomiota herättämättömyyttään:

"Täällä ei ole mitään." (Kuva: Marko Pohjanrinne)

Yhteinen päivä jatkui vielä illallisella vanhassakaupungissa sijaitsevassa MEKK-ravintolassa. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen kääntäjät hajaantuivat katsastamaan Tallinnan yöelämää.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen pidettiin jaoston kuukausikokous. Sen aikana pohdittiin seuraavia koulutuksia, jaoston jäsenkriteereitä ja ansiokyselyn toteutusta. Virallisen osuuden jälkeen jaoston puheenjohtaja Kati Metsola luovutti liiton kultaisen ansiomerkin Maija Rantaselle, Yleisradion ja MTV Median freelancerille. Rantanen on tehnyt vuosikymmenet mainiokasta työtä alan ja liiton hyväksi. Onnea vielä kerran Rantaselle!

Juhlallisuuksien jälkeen jaoston sihteeri Jani Bohm piti kokoustajille poliisi- ja lakiaiheisen tietovisan. Voittajat saivat palkinnokseen Viking Linen arvosetelin.

Kello kahdeltatoista luovutettiin huoneet, ja matkailijat saivat tarpoa omia reittejään laivan lähtöön saakka. 28 av-kääntäjää suuntasi Patarei-vankilaan. Siellä kyseisen rangaistuslaitoksen viimeinen vankilanjohtaja Nikolai Kask johdatti suomalaiset turistinsa lukemaan tiiliskiviä hyytävän koleisiin osastoihin. Tuntia myöhemmin vapaus koitti vierailijoille.

Patarein vankilan sisäpihalla. Menneinä aikoina vartijat kiipesivät ylös kuvan portaita vahtiakseen ahtaissa ulkoselleissä ulkoilevia vankeja. (Kuva: Mikko Pitkänen)

Samaan aikaan kourallinen kääntäjiä tutustui Hannu Oittisen johdolla maineikkaisiin, paikallisiin olutravintoloihin.

Kello kuuden aikaan av-kääntäjät hyvästelivät Tallinnan maisemat, kun laiva lähti paluumatkalle Helsinkiin.

Kiitos kanssaristeilijöilleni, ja suurkiitos risteilyn työryhmälle! Kahden vuoden päästä nähdään!