tiistai 23. helmikuuta 2010

Kuka polkee käännösten laatua?

Ylen kulttuuriuutiset käsitteli eilen av-käännösalan tilannetta artikkelissa Televisio-ohjelmien huonot käännökset rapauttavat suomen kieltä. Provosoivan otsikon alla on referoitu radiouutista, jossa haastateltiin Ylen suomentajatoimittaja Marjaana Kulovettä ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtajaa Liisa Laakso-Tammistoa.

Artikkelin lopussa todetaan, että amatöörikääntäjät polkevat av-käännösalan palkkoja. ”Tyypillisiä amatöörikääntäjiä ovat kielten opiskelijat tai ulkomailla asuneet suomalaiset. Samalla he polkevat alan palkkatasoa.”

Itse asiassa palkkoja eivät suinkaan polje kääntäjät, vaan käännösyritykset. Ne tekevät televisiokanaville ja tuotantoyhtiöille naurettavan halpoja tarjouksia, jotka rahoitetaan kääntäjien palkkioita laskemalla. Lisäksi toimistojen kääntäjät eivät suinkaan ole amatöörejä, vaan heidätkin on työhönsä koulutettu, ja monilla on av-kääntämisestä jo vuosien kokemus.

Käännösten laatua heikentävät eniten toimistojen luomat työskentelyolosuhteet. Töitä täytyy paahtaa kovaa vauhtia, jotta matalilla palkkioilla tulee toimeen. Lisäksi etenkin ulkomaiset, DVD-käännöksiä teettävät toimistot jakavat työtehtävät ja käännösmateriaalit pahimmillaan alle vuorokauden varoitusajalla. Sellaisessa kiireessä virheitä jää tekstiin melko varmasti, eikä jokaista termiä ehdi tarkistaa.

Elokuvien ja tv-sarjojen tekemiseen ja markkinointiin käytetään miljoonia dollareita. Loistavankin elokuvan voi silti vesittää täysin kiireessä tehty, hutiloitu käännös. On käsittämätöntä, etteivät tuotantoyhtiöt ymmärrä hyvän käännöksen merkitystä. Pitäisikö meidän kääntäjien kertoa se heille?

39 kommenttia:

  1. Aivan ja nimenomaan. Kysymys ei ole siitä, että Ylellä ja Maikkarilla on hyviä kääntäjiä ja AV-käännöstoimistoissa huonoja, vaan siitä, että työolot ja taksat ovat valovuosien päässä toisistaan. Minua ihmetyttää myös se, miten on niin vaikeaa ymmärtää, että kääntäjä on ihminen, joka tekee virheitä. Ihminen harvoin tekee täydellistä työtä, vaikka olisi miten paljon aikaa ja vaikka työstä saisi miten paljon palkkaa tahansa. Onko tosiaan niin kummallista, että vaikkapa 900 repliikin suomennoksessa on yksi virhe tai jopa kaksi? "Virheinä" pidettävistä makuasioista en edes ala jauhaa...

    VastaaPoista
  2. Teknisesti blogin kirjoittaja (kukahan se mahtaa olla?) on oikeassa: palkkojen ja palkkioiden polkemisen dynamiikka on monimutkaisempi kuin tuossa YLE:n lyhyessä kulttuuriuutisessa todettiin. Se muutaman minuutin insertti oli muuten toimitettu aika pitkästä haastattelumateriaalista, joten kaikkea ääneen sanottua ei siinä tullut julki.

    Silti väitän, että yliopistossa pitkän koulutuksen saaneen taikka muutoin hyvän ammattitaidon hankkineen kääntäjän näkökulmasta syntyy epäoikeudenmukainen kilpailutilanne, jos kääntäjäksi tarjoutuu ja valitettavasti myös kelpaa ns. kuka vaan "hyvin englantia/kieltä osaava". Hyväksi (AV-)kääntäjäksi ei opi parissa viikossa, tuskin parissa kuukaudessakaan; kyllä ammattitaidon kehittyminen vie pitemmän ajan. Mutta juuri amatöörille kelpaavat helposti heikommatkin ansiot ja huonommat olosuhteet kun ammattitaitoon ei ole juuri mitään panostettu. Se on tämän amatööripuheen tausta.

    Aivan eri asia on se ammattitaitoinen väki, joka on nyt tosi ahtaalla ja jota haluamme puolustaa. Ammattilainen tuntee alan käytännöt, hyvän laadun välttämättömät edellytykset ja työn tekemisen reunaehdot. Niistä pitää jaksaa puhua aina uudestaan ja uudestaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ammattilaisista ja amatööreistä: missäänhän ei yhäkään valmistu varsinaisia av-kääntäjiä, joten kaikki meistä ovat aloittaneet jonkinasteisina amatööri-av-kääntäjinä. Niin toisenlaista otetta av-kääntäminen nimittäin vaatii. Niinpä mitä huonommat työehdot ja mitä huonompi työhön perehdyttäminen (jolla en tarkoita ohjelmien oppimista ja epäammattimaista palautteenantoa), sitä epävarmempaa ja ainakin hitaampaa kypsyminen ammattilaiseksi on. Viidentoista vuoden opetuskokemukseni perusteella voin todeta, että yhdellä tai kahdella tusinasta on alalle taipumusta. Nämäkin tarvitsisivat silti paljon enemmän ohjausta kuin mitä on tarjolla. Osasta muitakin voi tietysti tulla kelpo av-kääntäjiä, mutta tuskin nykyisissä työoloissa. Luultavaa siis on, että alalla toimii niitäkin, joita ei voi kutsua av-käännösviestinnän ammattilaisiksi muussa kuin siinä mielessä, että he saavat työstään jonkinlaista korvausta. Ne taas, jotka osaisivat, joko eivät voi toteuttaa taitojaan tai tuottavat hyvää jälkeä ilmaiseksi. DVD-kääntämisessä ei edes tämä ole mahdollista parhaalla tahdollakaan. Tällaiseen suostumista voi tietysti myös pitää epäammattimaisena, mutta sama ongelma koskee siinä tapauksessa pitkälti koko kääntämisen alaa.

      Mutta nyt on ainakin av-kääntäjillä ainutlaatuinen tilaisuus tehdä asialle jotain. Jos suurin osa toimistokääntäjistä liittyy entisten MTV3:n kääntäjien joukkoon ja kieltäytyy tekemästä töitä huonoilla ehdoilla, toimistojen on pakko suostua neuvotteluihin. Tilanne herättää alalla nyt suurta toivoa!

      Av-kääntäjien koulutuskysymys jää silti vielä ratkaistavaksi. Koulutus on ollut tähän asti aivan riittämätöntä av-kääntäjien tarpeeseen nähden, ja alan ammattilaisia tarvitaan yhä enemmän. Myös tälle asialle on nyt tehtävä jotain. Kanavien ja palveluiden edelleen lisääntyessä olemme muutoin muutaman vuoden kuluttua taas samassa tilanteessa: alalle tulee kokemattomia kääntäjäksi valmistuneita, filologeja jne. Lisäksi pitää vaatia kunnon työhön perehdyttämistä, kuten muillakin asiantuntija-aloilla.

      Poista
  3. Onneksi edistysaskeleita on jo otettu ja otetaan jatkossakin. Jos ja kun toimistojen palkkatasoa saadaan hilattua ylöspäin, tarkoittaa se elämiseen tarvittavan työmäärän vähenemistä ja samalla yhteen käännökseen käytettävissä olevan ajan lisääntymistä.

    VastaaPoista
  4. Toimistojen av-kääntäjät ovat minun tapaani pääosin yliopistossa opiskelleita, eivät mitään pystymetsästä repäistyjä amatöörejä. Tässä uutisointi menee tällä hetkellä eniten metsään. Suurin epäkohta on nimenomaan se, että ammattitaitoisille kääntäjille maksetaan surkeita palkkioita.

    Toisaalta olen tyytyväinen, jos asia vain saa julkisuutta. Sitä hetkeä kun saadaan joka tapauksessa odottaa pitkään, että suuri yleisö arvostaisi av-kääntäjien tekemää työtä.

    VastaaPoista
  5. Ainakaan minä en ole missään nimessä enkä millään foorumilla väittänyt, että ammattinsa osaavat toimistokääntäjät tai toimistoille friikkuna tekevät kääntäjät tuottaisivat huonoa laatua! En sanoisi ikinä niin, koska tunnen joukoittain erinomaisen hyvää työtä tekevää väkeä, joita kohtaan tunnen mitä suurinta ammatillista kunnioitusta. Ongelma on pikemminkin se, että hyvästä laadusta ei saa kohtuullistakaan korvausta. Ja vielä: jos hyvät tyypit korvataan kustannusten säästämiseksi pystymetsästä haalituilla amatööreillä, halpuus ja amatöörimäisyys muuttuvat lopulta kuitenkin samaksi asiaksi.

    Ikävää on se, että keskustelut etenevät helposti liian yleisesti ja epämääräisesti roiskituilla argumenteilla, jolloin syntyy käsitys siitä, että tietty ryhmä tekee pelkästään erinomaista työtä optimaalisista olosuhteistaan johtuen, kun taas toisenlaisessa työsuhdetilanteessa olevat ihmiset ihan ilman muuta tuottavat ikään kuin järjestään ja lähtökohtaisesti huonoa. Eihän se tietenkään niin ole!

    Yhteisellä asialla ollaan: kaikkien kääntäjien työn arvostamisen ja siitä maksettavan kunnon korvauksen puolustamisen asialla.

    VastaaPoista
  6. Minkälaista palkkaa av-kääntäjät saavat? Entä mihin olisivat tyytyväisiä?

    VastaaPoista
  7. Alan tuloerot ovat valtavat. Parhaassa asemassa olevat av-kääntäjät saavat ihan kohtuullista palkkaa, mutta heikoimmin ansaitsevien laskelmat ovat pyörineet hiukan pikaruokalan kassan peruspalkan alapuolella. Siis tehtyä työtuntia kohti.

    VastaaPoista
  8. Mm. tästä linkistä voit lukea AV-kääntäjien hurjasta palkkahaitarista: http://www.av-kaantajat.fi/opiskelijalle/palkkiot/

    Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen Yhtyneet-sopimuksen palkkiotasoon.

    VastaaPoista
  9. Hei anonyymi! Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolla on parhaillaan meneillään ansiotiedustelu, jossa selvitetään av-kääntäjien vuoden 2009 tuloja. Kyselyn tulokset voit varmasti aikanaan lukea SKTL:n sivuilta. Ensi viikolla alkaa neuvottelut toimistoille työtä tekevien av-kääntäjien työehdoista. Vaatimuksemme selviävät siellä neuvottelujen osapuolille.

    VastaaPoista
  10. Haluaisin tietää, keitä nuo "hintoja polkevat amatöörit" sitten oikein ovat? Jos heillä ei siis YLE:n jutussa viitatakaan esim. juuri toimistoiden liksoihin (aiemmin) mukisematta suostuneisiin kääntäjiin. Keille nämä "pahamaineiset" amatöörit sitten oikein tekevät töitä? Ja kuka heitä muka listoilleen ottaa? Jokainen toimisto käsittääkseni vaatii mm. koekäännöksen läpäisemisen.

    Johtuvatko (huolimattomuus)virheet tosiaan pohjimmiltaan huonoista kääntäjistä vai liksoista, jotka eivät kai pahemmin kannusta junnaamaan yhtä käännöstä sataa kertaa läpi virheiden varalta?

    VastaaPoista
  11. Vastaan anonyymille niin, että jutussa mainitut "hintoja polkevat amatöörit" ovat toimittajan lapsus - ei heitä pahemmin ole tai he eivät pitkään toimistojen listoilla pysy. Väite tai ajatus, ettei käännöstoimistoissa seurattaisi käännösten laatua, ei pidä paikkaansa.

    Ongelma on se, kuten blogitekstissä jo mainitaan, ettei yksittäisellä kääntäjällä ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa a) palkkioihin tai b) työoloihinsa. Käännöstä ei voi "junnata sataa kertaa läpi", koska tällaiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa. Itse esimerkiksi käänsin aika äskettäin noin 1300 repliikkiä sisältävän elokuvan DVD:lle hieman reilussa vuorokaudessa. Tuossa ajassa ei todellakaan ehdi järin syvällisesti miettiä parhaita käännösratkaisuja tai nokkelia sanaleikkejä - eikä palkkiokaan siihen motivoi. Huolimattomuusvirheet johtuvat siis kiireestä tai vain yksinkertaisesti huolimattomuudesta - täysin virheettömiä käännöksiä tuskin syntyisi edes ideaalitilanteessa.

    VastaaPoista
  12. Hei Hamppu!

    Olisin kysynyt, mitä tarkoitat täysin virheettömillä käännöksillä? Toivottavasti et puhu sellaisista käännöksistä, joista ei löydy yhtään huolimattomuusvirhettä (kirjoitus-, lyönti-, käännös- tms. virheitä), sillä sellaisia suomennoksia näkee paljon.

    Yhtyneet-kääntäjänä ainakin mulla on yleensä aikaa ottaa printit suomennoksistani ja tarkistaa replat useampaan kertaan, jotta välttyisin em. huolimattomuusvirheiltä. Yksi kannustin tähän on tietysti käännöspalkkiot. Toimistotaksoilla en mäkään viitsisi vaivautua, eikä siihen olisi edes varaa.

    VastaaPoista
  13. Tarkoitan virheettömällä käännöksellä sellaista, jossa ei ole "objektiivisia virheitä", eli esimerkiksi nimet ja numerot ja mittayksiköt yms. ovat oikein ja mainitsemiasi kirjoitusvirheitä ei ole jne. Uskon silti, että näitä jäisi edelleen vaikka elettäisiin ideaalitilanteessa ja jokaisella olisi aikaa tarkistella työtään useampaan kertaan. Ihmisiähän tässä kuitenkin vain ollaan. Mutta kyllä työn laatu varmasti paranisi, mikäli työn tekemiselle olisi varattu riittävästi aikaa.

    Täytyy vielä tietysti muistaa, että virheitä on toki erilaisia ja -tasoisia, ja vaikkapa esimerkiksi toisen tapa ilmaista asioita, "tyyli", voi toiselle ollakin virhe. Mutta tällöin on tietysti kyse jo enemmänkin subjektiivisesta tulkinnasta ja mielipide-eroista, ei niinkään virheellisyydestä kuten selvästi objektiivisten virheiden kohdalla. Kuten varmasti av-kääntäjänä tiedät, joskus on pakko jopa ihan tietoisesti tehdä vain "suuntaa antava" käännös (tekisi mieli sanoa virheellinen käännös, mutta sulkeistetaan tämä nyt kuitenkin). Tai ehkä olisi parempi puhua yliolkaista, mutta kuitenkin jollain tavalla kontekstin tukemasta ja näin ollen perusteltavissa olevasta tulkinnasta siitä, mitä lähtötekstissä halutaan sanoa. Millään tavalla yksiselitteisen oikea tuo tulkinta tai käännös ei silti välttämättä ole. Näin reality- ynnä muiden vastaavien ohjelmien aikakaudella esimerkiksi vapaasti soljuva, pääosin ei-käsikirjoittu ja asiasta toiseen hyppivä ja takelteleva puhe voi joskus olla erittäin hankalaa suomentajan kannalta, mutta jonkinlainen yhtenäinen ruututeksti ("yliolkainen, mutta kontekstin myötä perusteltu tulkinta") siitä täytyy kuitenkin yrittää saada aikaiseksi. Menipä sekavaksi, mutta ehkä joku ymmärtää :)

    Printtejä en ole itse koskaan ottanut, mutta sentään yleensä oikoluvun ehdin tehdä Wordissä. Tosin eihän sekään tietysti kaikkeen tepsi.

    VastaaPoista
  14. Eijei Hamppu, juuri tuollaisia huolimattomuusvirheitä suomennoksiin ei saisi jäädä;-) Ne pystyy eliminoimaan aika hyvin niin, että ottaa suomennoksista printit aikakoodeineen, lukee replat vaikka ääneen ja on hereillä tarkistuskatseluvaiheessa. Wordin oikoluku on vain pieni osa tarkistusprosessia. Kaikesta huolimatta joku pieni huolimattomuusvirhe saattaa jäädä suomennokseen silloin tällöin, koska tosiaan ihmisiä mekin vain ollaan.

    Noi tyylikysymykset on tietysti asia erikseen; kuka tiivistää ja jättää pois mitäkin, tekee omia tulkintoja ja mahdollisesti jopa lisäyksiä jne. Tosin siksi ohjelmien lopussa lukee suomennos, eikä käännös.

    Mitä mieltä muut Yhtyneet-kääntäjät on, eikö meidän pitäisi tehdä näillä taksoilla mahdollisuuksien mukaan kaikkemme välttääksemme huolimattomuusvirheet?

    VastaaPoista
  15. Taitavat Hamppu ja Anonyymi olla asiasta samaa mieltä - huolimattomuusvirheitä ei pitäisi jäädä, kun tarkistaa kunnolla, mutta silti niitä ihmiseltä joskus jää.

    Hienoa, että täällä on näin aktiivista keskustelua!

    VastaaPoista
  16. Juu.

    Sitä haluan vielä painottaa, että kyllä käännöstoimistoissa laatua tarkkaillaan ja palautetta annetaan - tämä pätee etenkin työuran alussa. Minä siis väitän, että laaduton amatöörikääntäjä (mikä lie sellainen onkaan) ei siis kyllä pitkään käännöstoimiston listoilla roiku.

    VastaaPoista
  17. Eiköhän amatöörikääntäjillä viitata tässä yhteydessä viimeisimpään kääntäjien rekrytointiin, jonka tarkoitus on löytää työttömäksi jäävien kääntäjien tilalle uutta työvoimaa, jolla ei ole vielä kokemusta av-kääntäjän työstä ja joka suostuu tekemään samoja töitä paljon alhaisempaa korvausta vastaan. Taustoja selvittää hyvin seuraava kirjoitus:

    http://www.av-kaantajat.fi/katsojalle/av-kaannosalalla_tuulee/

    VastaaPoista
  18. Aivan näin kuten Riikka kirjoittaa. Varmasti näiden "amatöörien" joukkoon mahtuu ihan kelpojakin kääntäjiä (joskin usein kokemattomia), mutta varmasti myös alasta mitään tietämättömiä yrittelijöitä, joiden mielestä kääntäminen on "ihan kivaa". Näistä kumpikaan ryhmä ei välttämättä ole perillä kunnon taksoista tai työolosuhteista, mikä vaikuttaa negatiivisesti koko alaan. Edellistä ryhmää voidaan valistaa, jälkimmäinen ryhmä saadaan toivottavasti ruotuun tarkemmalla laadunvalvonnalla ja alan yleistä arvostusta nostamalla. Ja tällä ruotuun saamisella tarkoitan sitä, että he joko kouluttautuvat ja ottavat selvää alan pelisäännöistä, tai sitten jättävät koko touhun ammattilaisille.

    Lisäksi on syytä muistaa, että ammattilaisen laadukkaasta työjäljestä vain pienen pieni murto-osa on virheitä tai "virheitä". Näitä sattuu varmasti juuri kiireessä tai olosuhteiden vuoksi (käännetään esim. ilman kuvaa), mutta valitettavasti virheet huomataan usein helpommin kuin laadukas jälki. Mutta entäpä monet ns. käännöskukkasiksi nousseet hassut kömmähdykset - sellaisia tuskin tekevät kokeneet ammattilaiset tai kielen kunnolla hallitsevat kääntäjät EDES kiireessä tai huolimattomuuttaan. Joku niitä kumminkin tekee, koska kansalla riittää naurunaiheita.

    VastaaPoista
  19. Voi kyllä tulee "hassuja kömmähdyksiä" myös kokeneille ja ammattitaitoisille kääntäjille. Kääntäjä voi olla väsynyt, voi tulla ajatusvirhe tai sitten - olisiko mahdollista - kääntäjä ei tiedäkään ihan kaikkea. Virheitä sattuu ammattilaisille kaikilla aloilla. Meidän työmme vain on luonteeltaan julkista, ja joku on keksinyt naureskella virheillemme ja myydä niitä kirjoihin kerättynä huviksi muillekin.

    Asia tietysti sapettaa meitä av-kääntäjiä, koska jokaista "kukkasta" kohti televisiosta tulee tuntikaupalla erinomaisesti käännettyä ohjelmaa. Näitä katsotaan edes teksityksiä ajattelematta (mikä tietysti on työmme tarkoituskin), kunnes joku voitonriemuisena bongaa ruudusta virheen. "Käännöskukkaset" vääristävät kuvaa televisiokäännösten laadusta, joka Suomessa (toistaiseksi!) on erittäin korkea. Meillä ollaan tv-tekstityksessä aivan maailmanlaajuisestikin kehityksen kärjessä.

    VastaaPoista
  20. Väitän, että kaikki käännöskukkasiksi väitetyt eivät oikeasti ole mitään virheitä vaan itse asiassa mahdollisesti aivan tietoisia käännösvalintoja. Toki niitä legendaarisia esimerkkejä on, jotka ovat selviä mokia. Osa kuitenkin on aivan varmasti myös sellaisia, ettei "kukkasen" bongannut katsoja ehkä olekaan hoksannut kääntäjän tekemää valintaa oletetulla tavalla (toki tällöin voidaan kiistellä siitä, onko käännös tällaisessa tapauksessa onnistunut vai ei). Netissä tällainen kuitenkin leviää ilman muuta kääntäjän tekemänä virheenä.

    Tässä esimerkki eräältä foorumilta, jonka puitteissa bongaillaan käännöskukkasia:

    "Have you tried sexy underwear or black teddy?"
    "Oletteko kokeilleet seksikkäitä alusvaatteita tai mustaa nallekarhua?"

    Tuo on elokuvasta Mies ja alaston ase 3. Tuossa siis "musta nallekarhu" on ymmärretty käännöskukkaseksi. Väitän kuitenkin, että (riippuen toki kontekstista, jota en kyllä itse muista) tuo voi olla aivan hyvin myös kääntäjän tietoinen valinta. Jonkinlaista vitsikkyyttä ja kummallisen pervoilun ideaa tuo käännös onnistuu välittämään, vaikkei ilmauksen "black teddy" monimerkityksellisyyttä voi välittää suomen kielessä.

    Tai tämä samaiselta foorumilta: "Housessa House yrittää provosoida Foremania, tässä onnistumatta. House tokaisee turhautuneena, "I'm going to drop the n-bomb if I have to!", joka on käännetty "Pudotan vaikka neutronipommin jos täytyy!"."

    Tuossakaan tuskin on kääntäjän kyvyttömyydestä kyse. Kyllä av-kääntäjä osaa Urban Dictionarya käyttää, jos ei n-bombin merkitystä muuten arvaa. Uskon, että n-bombin kääntäminen neutronipommiksi on ihan tietoinen valinta.

    VastaaPoista
  21. Samaa mieltä, eivät varmasti olekaan. Tämä jäi mainitsematta aiemmassa viestissäni.

    VastaaPoista
  22. Tässä aiemmin asiaa kommentoimaton anonyymi, ammatiltaan asiatekstinkääntäjä. Minusta niillä av-kääntäjillä, jotka jaksavat toistaa fraasia ihmisen erehtyväisyydestä, on aivan liian lepsu ote työhönsä. Tuskinpa tuota asennetta ainakaan kääntäjänkoulutuksessa on omaksuttu. Ei asiateksteissäkään ole varaa mokailla. Kyllä ne virheet on mahdollista välttää, jollei syynä ole teknisesti kelvoton lähde, jossa kuva tai ääni tai molemmat ovat puuroa. Monitulkintaiset vitsit ovat asia erikseen - sutkaushan voi olla monella tasolla hauska myös alkutekstissä.

    Minusta on melkoinen ristiriita siinä, että toisaalta vaaditaan kunnon korvauksia ja ammatin arvostusta, ja toisaalta auliisti todetaan, että virheitä tehdään.

    VastaaPoista
  23. Vielä yksi nimetön täällä. Asiatekstikääntäjäthän kai yleensä ovat erikoistuneet tiettyyn (melko suppeaan) aihepiiriin? Av-kääntämisessä taas täytyy ns. tietää kaikesta kaikki. Kesken leffan saatetaan alkaa puhua melkein mistä tahansa aiheesta. Lisäksi usein puhuttu kieli, jota elokuvien/tv-ohjelmien kieli yleensä on, ei aina ole kovin yksitulkintaista, ja uusia ilmauksia ja sanoja syntyy jatkuvalla syötöllä. Välillä ihan näin suomalaisena ja suomenkielisenäkin on vaikea ymmärtää jopa samaa äidinkieltä puhuvia kanssaeläjiä.

    Kukaan ei minusta ole täällä "auliisti todennut" tekevänsä virheitä. Mutta kuten sanottu, kääntäjät ovat vain ihmisiä. Eivät koneita tai tekstiautomaatteja, jotka suoltavat aina, joka tilanteessa ja kaikkialla täysin virheetöntä tekstiä. Kuten blogin nimikin kertoo: kahden kielen välissä on ihminen.

    VastaaPoista
  24. Hei kaikki Anonyymit, keksikää itsellenne edes nimimerkki (kohdasta Nimi/URL), niin on helpompi seurata keskustelua. :)

    VastaaPoista
  25. Varotaan yleistyksiä: en sanoisi että "asiatekstinkääntäjät yleensä erikoistuvat suppeean aihepiiriin". Monipuolisuus on pikemmin sääntö kuin poikkeus monen työllään toimeentulevan asiatekstinkääntäjän ja tulkin kohdalla. Varotaan myös karsinointia: kääntäjien ja tulkkien etu on yhteinen, kaikki me haluamme tehdä hyvää työtä, josta saa säällisen toimeentulon.

    Käännöskukkassivustot ovat jo iät ajat sitten lakanneet naurattamasta niitä, jotka tietävät jotain kääntämisestä. Huolestuttavin keräilijä on mielestäni kielenopettaja, joka yhä vaan jumittaa tässä harrastuksessaan. Siirtyisi jo keräämään ja julkaisemaan vaikka opettajien mogia - ja pohtisi sitä minkälaista hallaa pintapuoliseen kielikäsitykseen perustuvasta kielenopetuksesta voi olla kokonaisille koululaissukupolville.

    VastaaPoista
  26. asiatekstinkääntäjä1. maaliskuuta 2010 klo 17.25

    Kyllä olen Liisan kanssa samaa mieltä, että useimpien asiatekstinkääntäjien kääntämää aihepiiriä ei voi parhaalla tahdollakaan kutsua suppeaksi. Itse olen kääntänyt kaikkea mahdollista patenttiteksteistä sahojen käyttöohjeisiin, kenkätehtaan prosessikuvauksesta standardisointilaitoksen laatukäsikirjaan, markkinointimateriaaleista vuosikertomuksiin, metsänhoito-ohjeista poromiesten kannanottoihin, sopimusteksteistä sloganeihin. Ja tarkkuus ja virheettömyys on se valtti jolla kääntäjä pärjää ja saa tyytyväisiä asiakkaita.

    VastaaPoista
  27. Tämä nyt sitten lipsahti hitusen linjalle "mun isä on vahvempi kuin sun isä". Hieman on nimittäin sellainen tunnelma nyt tässä keskustelussa, että av-kääntäjän työtä ei oikein haluta arvostaa.

    No, senkin uhalla, että tämä alkaa vaikuttaa jo selittelyltä, niin lisätään nyt vielä yksi mahdollinen syy av-kääntäjän tekemien virheiden taustalla: kakkoskäännökset. Jos kääntäjän on pakko kääntää tiettyyn valmiiseen pohjaan ilman mahdollisuutta (tai ainakin lähes poikkeuksetta ilman minkäänlaista lisäkorvausta) muutella ykköskäännöksen ajastuksia tai repliikkijakoja, on tämä omiaan lisäämään myös virheiden määrää, koska:

    A) Kakkoskäännös on pakko vääntää toisen kielen (esim. englanti tai ruotsi) rakenteiden mukaan tehtyihin raameihin. Tämä tietysti vaikuttaa rakenteellisiin ratkaisuihin, ja lopputulos voi joskus olla hyvinkin vieraanoloista tai kovin "jäykkää" suomea.

    B) Lisäksi voi vaatia yllättävän paljon hiomista, että kielestä saisi tällaisessa tapauksessa mahdollisimman sujuvaa. Jatkuva hiominen voi olla toki hyödyksikin, mutta toisaalta vaikkapa kirjoitusvirheitä voi sen takia lipsahtaa käännökseen tavallista enemmän. Ja etenkin voi jäädä sellaisia virheitä, joita ei esim. oikoluku välttämättä nappaa. Tästä esimerkkinä vaikkapa kongruenssivirheet, kun repliikki jatkuu. Nämä saattavat olla esim. sen seurausta, että kääntäjä on pyrkinyt kakkoskäännöksessä saamaan rakenteellisesti mahd. sujuvan tekstityksen aikaiseksi ja hionut jollain tavalla repliikki A:ssa olevaa subjektia ja sen mahdollisia määreitä, mutta ei olekaan huomannut, että repliikki B:ssä tuleva predikaatti onkin sitten väärin tai vice versa.

    VastaaPoista
  28. Sekin on hyvä muistaa, että tekstityksistä on paljon helpompi sivullisten bongailla niitä mahdollisia (käännös)virheitä kuin asiatekstistä, jossa alkutekstin saa esiin vain jos sitä lähtee jostain erikseen kaivelemaan. Ja jos sama teksti pätkähtäisi asiateksti- ja av-kääntäjän nenän eteen, lopputulos näyttäisi aika erilaiselta tv-ruudulla kuin paperilla. Kummassakin erikoisalassa on omat täysin erilaiset haasteensa, eikä niitä voi verrata suoraan toisiinsa.

    Ja anteeksi nyt vain, mutta minä uskon, että jokaiselle sattuu joskus virheitä, enkä ymmärrä, miksi sen myöntäminen on niin kamalaa. Se on sitten eri asia, kuinka moni niitä on näkemässä ja mitä siitä seuraa.

    VastaaPoista
  29. Minäkin uskon, että av-kääntäjien "huono" maine johtuu hyvin paljon siitä, että alkukielinen teksti on näkyvillä. Myös kaunokirjallisuuden kääntäjät saavat aika ajoin haukkuja virheistään, kun kriitikot vertailevat alkukielistä teosta ja käännöstä. Asiatekstikääntäjien töitä taas harvoin ruoditaan julkisesti ja vertaillaan lähtötekstiin.

    VastaaPoista
  30. Komppaan Av-kääntäjää. Kyllähän esimerkiksi Parnassossa saa käännös silloin tällöin (oikeutetusti tai ei) sellaista runtua, että ihan pahaa tekee kääntäjän puolesta.

    Näissä keskusteluissa näkyy valittevan usein syy, miksi av-kääntäjien asema työmarkkinoilla on niin huono kuin se on: ihminen (kääntäjä) on toiselle susi.

    VastaaPoista
  31. Minä en tunne yhtään ihmistä, joka ei koskaan tee työssään virheitä. En myöskään usko, että asiatekstikääntäjät olisivat tässä se poikkeus.

    Heidän käännösratkaisunsa ovat vain harvemmin yhtä helposti ruodittavissa kuin av-kääntäjien kohdalla.

    VastaaPoista
  32. Hyvä asiatekstikääntäjä,
    olen tätä nykyä av-kääntäjä, mutta opintojen lomassa tein sellaistakin hommaa kuin patenttihakemuskäännösten oikolukua. Sinun kollegasi tekivät niin kirjoitus- kuin käännösvirheitäkin. Minä ajattelin niitä korjatessani, että kaikille sattuu, ja onpa hyvä, että käännöksen käy asiakkaan puolelta vielä joku (sillä kertaa minä) läpi, jotta saadaan sellaiset karsittua. En pitänyt niitä kääntäjiä jotenkin huonoina tai työmoraaliltaan löyhinä. Av-kääntäjän toimeksiantajista suurin osa ei tällaista palvelua tarjoa kuin murto-osalle käännöksistä, joten onko se yllättävää, että jokunen virhe joskus päätyy televisioruudulle asti, jossa se viipyy pisimmillään seitsemisen sekuntia?

    VastaaPoista
  33. Mielenkiintoista keskustelua täällä. Mä ja varmasti (lähes) kaikki muutkin AV-kääntäjät tekevät työtään sillä asenteella, että virheitä ei saa tehdä ja niitä tulee välttää viimeiseen asti. Olisi kuitenkin täysin epärealistista väittää, ettei huolellisesti ja tunnollisesti tehdystä työstä huolimatta suomennoksiin jäisi ikinä yhtään virhettä. Täällä on tosiaan ihminen välissä, ja jokainen meistä tekee joskus virheitä. Sen tosiasian myöntäminen on vahvuuden, eikä heikkouden merkki.

    Ettei tämä keskustelu menisi liian ryppyotsaiseksi, niin me AV-kääntäjät olemme hyvin onnellisessa asemassa virheidemme osalta. Ajatellaanpa vaikka sähköasentajien tekemiä asennusvirheitä tai lääkärien hoitovirheitä. Siinä missä ne voivat johtaa kuolemaan tai aiheuttavat ainakin kyyneleitä ja mielipahaa, niin meidän virheet herättävät lähinnä hilpeyttä, eivätkä ne ainakaan ole kohtalokkaita. Asiatekstikääntäjilläkään ei ole pullat näin hyvin uunissa; jos vaikka moottorisahan käyttöohjeissa on asiavirheitä, niin joku voi menettää sen takia esim. jalkansa. Olkaamme siis iloisia, että me voimme virheillämme ilahduttaa ihmisiä:-)

    VastaaPoista
  34. Hyviä pointteja! Ja joo, ei rypistellä liiaksi otsaa, ettei tulevaisuudessa tartte mennä ottamaan botox-piikkejä.

    VastaaPoista
  35. Hei kaikki mussukat, virheettömät ja virheelliset! Tytti H täällä huutelee välikommentteja.

    Virheiden puimista oleellisempi kysymys on mielestäni tämä: koska asiatekstinkääntäjät perustaa oman foorumin ja ryhtyy joukolla ajaan reilua peliä asiatekstipuolelle? Oon kuullut, että silläkin käännösalalla on aika lailla viidakon lait valloillaan.

    Kuka tarttuu haasteeseen?

    VastaaPoista
  36. Mieluusti näkisin vastaavaa järjestäytymistä myös kaunokirjallisuuden kääntäjien keskuudessa. Tämantapaiset nettisivutkin olisivat hieno idea myös kääntäjien näkyvyyden kannalta.

    Kirjallisuuskriitikkona huomautan myös, että kaunokirjallisuudenkin suhteen yskittäisten virheiden bongailu on tylsin mahdollinen käännöskritiikin muoto. Käännöskritiikki on kieltämättä vaikea laji, eikä sitä tehdä edes tarpeeksi. Televisiokäännöksiä ei puida perustelluissa teksteissä sitäkään vähää kuin kirjallisuuden käännöksiä, joten "kritiikki" kärjistyy virheiden bongailuksi.

    Tietenkin jos vaikka yhdessäkin jonkin sarjan jaksossa näkee monia sellaisia virheitä, joissa on kyse esim. kontekstiin liittyvistä asioista, tulee helposti mieleen, että missä lie kääntäjän tarkkaavaisuus ollut. Toisaalta tällaisissakin asioissa saattaa osin olla kyse siitä, että työssä ei ole ollut jatkuvuutta, kääntäjä ei ole selvillä esim. sarjan aiemmista käänteistä, henkilöiden oikeista nimistä, jne. Tällaisia virheitä tekevät kuitenkin ymmärtääkseni sekä toimisto- että kanavien puitteissa toimivat kääntäjät.

    VastaaPoista
  37. Elina kirjoitti paljon hyvää asiaa.

    Vaikka käännöskukkasten bongailua onkin kritisoitu paljon ja aiheesta, keskustelu on valitettavan usein melko yksipuolista katsojien parjaamista ja oman kentän puolustamista. Näen asiassa runsaasti hyviäkin puoliakin, sillä se on tässä tapauksessa oikeastaan ainoa kanava työn tekijän ja sen käyttäjän välillä. Ensiksikin tekee hyvää tietää, että käännöksiä todella seurataan ja niistä välitetään, eikä ruutuun voi päästää mitä tahansa. Toiseksi käännöskukkasista netissä viriävän keskustelun seuraaminen on erinomainen tapa saada hiukan käsitystä siitä, miten katsojat käännöksiä käsittelevät ja jäsentelevät, mikä auttaa vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Tekstityksiä tehdään katsojille, ja loppujen lopuksi he ovat kuninkaita.

    Ja kyllä, olen av-kääntäjä ja ylpeä siitä.

    VastaaPoista

Jos et halua kirjautua sisään kun jätät kommenttia, valitse kohta Nimi/URL-osoite, niin voit valita minkä tahansa käyttäjänimen itsellesi. Kohdan URL-osoite voi jättää tyhjäksi. Vältä käyttämästä Anonyymi-nimimerkkiä - on mukavampi keskustella toisistaan erottuvien nimimerkkien kanssa.