Katsokaapa
Woody Allenin Vicky
Cristina Barcelona eri
kielisinä versioina. Miten niissä on toteutettu se, että henkilöt
puhuvat eri kieliä erilaisin taidoin? Kataloniankielisessä
versiossa kuulemma kaikki roolihenkilöt puhuivat täydellistä
kataloniaa, mikä hieman latisti elokuvan ideaa. Elokuva ei
menestynyt Espanjassa - liekö yhtenä syynä se, että Penelope Cruz
oli päälleäänitetty, vaikka oli puhunut espanjaa
alkuperäisversiossa.
Kulttuurisidonnaisuutta
ja sanaleikkejä käsiteltiin animaatioiden yhteydessä,
vulgarismeja ja huumoria Housen käännösten yhteydessä.
Oopperakäännöksiäkin oli ohjelmassa. Huomattavan suuri osa
alustuksista käsitteli kuulovammaistekstitystä (SDH, subtitling
for deaf and hard of hearing)
ja ääniselitettä (audio
description).
Ääniselitehän on näkövammaisille tarkoitettu palvelu, jossa
kuvan tapahtumia ja maisemaa kuvaillaan ääneen.
Erikoisuuksia
av-kääntämisen alalta oli
partial subtitling, jota
käytetään paljon Etelä-Afrikassa. Esim. xhosankieliset repliikit
käännetään englanniksi ruututekstein, kun henkilöt vaihtavat
natiivikielestä englantiin jopa samassa repliikissä. Samantapaista
ongelmatiikkaa voi meillä tulla vastaan FST:n ohjelmissa. Tutkijan
mukaan ymmärrettävyys on parempi, jos kaikki repliikit näkyvät
ruututeksteinä, eivät vain satunnaiset toisella kielellä sanotut.
Esillä
oli myös ruututekstityksen normien rikkomista elokuvan kuvallisen ja
taiteellisen ilmaisun tueksi. Esimerkkielokuvassa ruututekstit oli
aseteltu sarjakuvamaisesti hahmojen suun lähelle. Fontit olivat
kaunokirjoituksen omaisia ja niissä käytettiin värejä. Minulle
uusi termi oli revoicing,
joka kattaa dubbauksen, päällepuhutun käännöksen ja
selostustekstin (voice
over).
Melkein
kaikki alustukset olivat englanniksi, ja puolan kielellä pidettyihin
esityksiin sai englanniksi tulkkauksen korvakuulokkeisiin.
Kokouspaikkana oli viehättävä Jagellon yliopiston lääketieteen
rakennus, jonka sisäpihalla olisi voinut esittää Shakespearen
parvekekohtauksia. Yliopisto sijaitsi kätevästi Krakovan kauniissa
vanhassa kaupungissa, joten välillä oli helppo livahtaa
kahviloihin.
Komeat puitteet |
Krakovalainen taksi? |
Konferenssi
vaikutti hyvin paljon yliopisto- ja tutkimuskeskeiseltä. Onneksi
kääntäjienkin ääni kuului: lauantain iltapäivän paneelissa
pääsivät ääneen kääntäjien edustajat Puolasta, Belgiasta,
Tanskasta, Ranskasta ja Slovakiasta. Suomen osuuden hoiti
mallikkaasti Maria Kynsijärvi.
Paneelissa
käytiin läpi av-kääntäjien työolosuhteita eri maissa,
palkkiotasoista puhuttiin avoimesti. Monissa maissa todettiin jako
ylä- ja alakastiin palkkioiden suhteen. Tanskassa laatua vaaliva
paremmin palkattu av-ala on kasvussa, Ranskassa taasen kenties
koulutetaan liikaa av-alan väkeä, joten töitä ei riitä kaikille.
Slovakiassa palkkiotaso on huonompi kuin 20 vuotta sitten.
Puheenjohtaja
totesi lopuksi, että hän oli kuullut paljon samaa aikaisemmissa
tapaamisissa, mutta nyt puheenvuoroissa oli positiivinen, uhmakaskin
sävy. Palkkiot eivät ole nousseet, päinvastoin paikoitellen jopa
laskeneet rajusti, mutta kääntäjät eivät ole alistuneet hiljaa.
Puolassa oli tänä vuonna av-kääntäjien noin puolentoista viikon
lakko, jolla saatiin työnantajia neuvottelupöydän ääreen.
Konferenssi
oli osa tärkeää jatkumoa, johon liittyvät Berliinin Language
& The Media ja
Lontoon Media for All.
Näihin on tärkeää osallistua, joten ensi vuonna apurahoja
hakemaan ja muutenkin paikan päälle, vuorossa on Berliini
lokakuussa.
Euroopassa
on syntymässä av-kääntäjien yhtymä, AVTE, Audiovisual
Translators of Europe,
jonka perustamiskokouksessa oli läsnä Suomenkin edustajia. Krakovan
tapaamisessa hahmoteltiin toimintaa ja mahdollisia rahoituslähteitä
esim. EU-hankkeista. AVTEn puheenjohtajaksi valittiin Amalie Foss
(Tanska) ja varapuheenjohtajaksi Anna Celinska (Puola). AVTE
suunnittelee foorumin perustamista, jotta keskustelu ei jäisi
sähköpostilistojen varaan. Levitämme linkkiä, heti kun sellainen
on saatavilla.
kirjoittanut Maija Rantanen
kuvat Kaarina Suvanto ja Maija Rantanen
Huumevieroitusvaroitus? |
Positiivishenkinen ja kiinnostava raportti. Kiitos! :)
VastaaPoista