Kääntäjän pitkä päivä

Yksi kääntäjän työhön olennaisesti kuuluva osa-alue on tiedonhaku. Joskus sen suorittaminen saattaa viedä jopa enemmän aikaa kuin itse kääntäminen, käännökset kun saattavat käsitellä mitä tahansa maan ja taivaan väliltä, usein vielä saman ohjelman sisällä. Lähinnä terapiana itselleni haluan kertoa taannoisesta taistelustani yhden poikkeuksellisen työlään Bones-tv-sarjan jakson kanssa.

 

Tapaus Bones

 

Bones kertoo huippuluokan rikosantropologista Temperance "Bones" Brennanista, joka tutkijaryhmänsä kanssa auttaa FBI-agentti Seeley Boothia ratkomaan murhia uhrin ruumiin perusteella. Brennan itse on luiden asiantuntija, ja tutkijaryhmään kuuluvat lisäksi ruumiin kudoksiin keskittyvä kuolinsyyntutkija, kasvit ja ötökät tunteva salaliittoteoreetikko, psykologi sekä erilaisiin kuvantamistekniikoihin erikoistunut entinen taiteilija. Sarjan kääntäminen vaatii poikkeuksetta jonkin verran taustatutkimusta, yleensä liittyen ihmisruumiin anatomiaan. Joskus lista on kirjavampi, kuten jaksossa Puuttuvat luut. Listasin huvikseni aihepiireittäin asiat, jotka raakakäännöksen jälkeen vaativat lisää paneutumista, sillä jaksoa kääntäessä meinasi iskeä jo epätoivo.

 

Anatomia ja fysiologia

 

Bonesin peruskauraa. Luiden ja ruumiinosien nimet löytyvät yleensä melko helposti, vaikka joskus kyllä tulee vastaan hyvinkin tarkasti määritelty jonkin luun osa, jolle ei välttämättä edes ole suomenkielistä nimeä. Tällöin valitaan käyttötarkoituksesta riippuen luun latinankielinen nimi tai laajempi käsite. Esimerkiksi ”spinus process” voi olla tilanteen mukaan”okahaarake”, ”rintanikaman osa/uloke” tai ”nikaman osa/uloke”. Vaikeimpia löydettäviä ovat sopivat nimitykset erilaisille vammoille (nick, cut, contusion...), ja etenkin erilaisia murtumia on loputon määrä (avulsiomurtuma eli repeämismurtuma, Collèsin murtuma, painaumamurtuma, greenstick- eli pajunvitsamurtuma, kompressiomurtuma, mikromurtuma, patologinen murtuma, pirstaleinen murtuma, rasitusmurtuma...)

Baletti

 

Tämän jakson erikoisuus. Ranskankielisistä balettitermeistä muistui mieleeni, että ranskaa lukiossa opiskelleenakin joudun aina tarkistamaan, miten päin sanan ”voilà” a:n aksentti tulee...

Biologia - luita syövä sieni

 

Sellainen on tosiaan olemassa, Blastomyces dermatitidis. Kasvien ja eläinten kanssa selviää usein kohtalaisen helposti, ainakin mikäli eliön tieteellinen nimi on kirjoitettu käsikirjoituksessa oikein. Bonesissa puhutaan usein eliöistä, joilla ei ole edes englanniksi olemassa muuta nimeä kuin latinankielinen, kuten kyseinen sieni. Joskus kuitenkin joutuu tekemään luovia ratkaisuja, kuten taannoisessa jaksossa, jossa nainen oli allerginen kasville, joka on yleinen Pohjois-Amerikassa, mutta jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Vaihtoehtoina tällöinkin on käyttää latinankielistä nimeä tai, jos vain mahdollista, kasvin ylälajikkeen nimeä.

 

First order logic

 

Tämän vieläpä juoneen olennaisesti liittymättömän ongelman ratkaisin Facebookin avulla. Valittelin tuskiani, kun en tajunnut mitään First Order Logic -Wikipedia-artikkelista. Sillä ei ollut edes suomenkielistä vastineartikkelia, mikä usein on helpoin tapa päästä oikean suomennoksen jäljille (sanon jäljille, koska wikipediaan ei koskaan pidä luottaa ainoana tietolähteenä, sitä kuitenkin voi muokata kuka tahansa). Onneksi linjoilla sattui olemaan oikean termin tietävä kollega ja lisäksi vieläpä filosofiaan perehtynyt bänditoveri, joka auttoi muotoilemaan pitkät selostukset uskottaviksi repliikeiksi. Tosin samalla tuli todettua, että vaikka Bonesissa yleensä ovat faktat kohdallaan, nyt kyllä käsikirjoituksessa päästeltiin aikamoista puuta-heinää. No, onpahan ainakin suomennoksessa sitten kerrottu oikein, mitä se ensimmäisen kertaluvun logiikka on.

 

Fysiikka, kemia ja hämmentävät laitteet

 

Näissä olen usein hyvin vaarallisilla vesillä. Pyrin kysymään aina joltakin luonnontieteitä paremmin ymmärtävältä, onko lauseissani järkeä. Tavallisessa Bonesin jaksossa saatetaan luetella kemiallisia aineita tai joskus kuvailla ylimalkaisesti jonkin labrapoikien suorittaman kokeen periaate. Tässä jaksossa pantiin kaikki peliin: kasvatettiin ohutkalvoa tyhjiössä ja selostettiin yksityiskohtaisesti, miten saadaan sormenjälki betonin sisällä olleesta muovista; käytettiin fluoroskooppia ja sen jälkeen luotiin stereolitografilla betoniin uponneen luurangon tarkka kopio muovista. Ohutkalvon kasvattamisen kohdalla meinasi jo usko loppua kesken.

 

Sekalaiset nippelit

 

Slangi-ilmaisut, aseen kaliiperin ilmaisu, hip-hop-tanssiliikkeet, The White House Press Corps, ruuvitaltta. Lauseiden mahduttaminen ruutuun. CDC = Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskukset. Englanniksi kolme kirjainta, suomeksi...

 

Shakespeare-sitaatit

 

Jakson mukavana bonuksena yksi epäillyistä murhaajista kärsi dissosiatiivisesta häiriöstä (tämäkin piti tarkastaa), minkä vuoksi hän pystyy kommunikoimaan ainoastaan Shakespeare-sitaatein. Niitä sitten olikin käytetty reippaalla kädellä ja varsin mielivaltaisesti, ei mitään "ollako vai eikö olla" -luokan tunnettuja lausahduksia kaikki. Kuten Raamatun pätkätkin, pyrin etsimään Shakespeare-sitaatit jostakin valmiista käännöksestä, jolloin selviää lauseen alkuperäinen konteksti ja mahdollisesti vakiintunut käännös. Shakespearen tapauksessa sisällön ohella usein yhtä tärkeää on luoda vanhan ja runollisen kielen vaikutelma.

Moni tv-tekstityksiä seurannut on saattanut huomata, että lopputeksteissä mainitaan erikseen Shakespeare-sitaattien kääntäjä, ja että kyseessä on yleensä Paavo Cajander. Tämä johtuu siitä, että Cajanderin Shakespeare-käännökset ovat jo niin vanhoja, että ne ovat poistuneet tekijänoikeuden piiristä. Niiden käyttämiseen ei siis tarvitse pyytää erikseen lupaa. Uudempiakin käännöksiä voisi käännöslainana tekstityksissä käyttää, mutta vaikka Cajanderin käännökset ovat ajalleen uskollisesti varsin kiemuraisia eivätkä aina yhtä tarkkoja kuin myöhemmät Shakespeare-suomennokset, useimmiten koukeroinen kieli sopiikin suorempaa käännöstä paremmin ilmaisemaan sitä efektiä, jota käsikirjoituksessakin Shakespearen lainaamisella tavoitellaan.

Käytännössä sitaattien etsiminen etenee seuraavasti: syötetään Googleen kyseinen lainaus, jolloin yleensä selviää jo suoraan, minkä näytelmän mistä näytöksestä ja kohtauksesta se löytyy. Sen jälkeen toivotaan, että kyseinen näytelmä löytyy Project Gutenbergin sivuilta Cajanderin suomennoksena. Jos ei löydy, mennään Facebookiin ja toivotaan, että joku Cajanderin käännökset kirjoina omistava on linjoilla. Jos kyseessä on näytelmä, jota Cajander ei ole suomentanut, selvitän kontekstin alkuperäisteoksen avulla ja käännän sitaatin itse, tarpeen mukaan kieltä koukeroimalla.

Tällä kertaa kaikki sitaatit löytyivät Cajanderin suomennoksista, mutta kolme niistä piti kalastaa Facebookin kautta. Osaa piti aavistuksen lyhentää, että ne mahtuivat ruutuun. Tehtävä ei ollut vaativa, mutta aikaavievä. Mutta onneksi on Facebook.

 

Mitä EI tarvinnut etsiä?

 

Kääntäjän kannalta on miellyttävää, että tiedemaailmassa käytetään usein suoraan metrijärjestelmää. Ei siis tarvitse aina olla muuttelemassa tuumia senteiksi ja paunoja kiloiksi.

Lopulta työ tuli tehtyä ja termit etsittyä. Takuuvarmaa silti on, että joku jonkun alan asiantuntija bongaa käännöksestä kuitenkin virheen ja lähettää tv-kanavalle palautetta idiootin tekemästä huolimattomasta käännöksestä...

Kirjoittanut Anna-Maija Ihander

Bonesia esitetään Subtv-kanavalla keskiviikkoisin klo 22.30.