maanantai 31. tammikuuta 2011

Lisää mietittävää YLElle

Edellisessä blogitekstissä mainittu YLEn kilpailutus aiheutti lisää pohdintaa.

Av-käännösten teettäminen halvalla onnistuu yksinkertaistettuna siksi, että aina tulee uusia innokkaita, jotka rakastavat elokuvia ja TV-sarjoja ja haluavat työskennellä niiden parissa vaikka puoli-ilmaiseksi. Mikäli tätä kannustetaan, av-käännösalan ammattimaisuus on vaarassa romahtaa. Ongelma on siinä, että havaittuaan alan vaativaksi mutta huonosti tuottavaksi, moni joutuu ennen pitkää hakeutumaan muihin töihin. Tilalle tulee toki uusia innokkaita, mutta ammattitaito alalla ei pääse kehittymään suuren vaihtuvuuden vuoksi.

Alalle tekijöitä houkuttavat nimenomaan elokuvat ja näytellyt TV-sarjat. Monella on mielessä jopa ihan jokin tietty elokuva tai sarja, jota he haaveilevat pääsevänsä kääntämään. Karu totuus on, että uudet tulijat laitetaan kääntämään reality-huttua ja täyteohjelmia, joita juuri kukaan ei katso, jotta kukaan ei huomaa aloittelevan kääntäjän kömpelöitä käännöksiä. Tahti on nimittäin niin hektinen, ettei kunnon perehdytystä ole aikaa antaa, eikä kaikkia aloittelijoidenkaan käännöksiä ehditä oikolukea, saati sitten kauemmin (kenties yli puoli vuotta!) alalla olleiden. Käännösfirma saattaa ”valvoa laatua” nappaamalla ajoittain massasta jonkun pahaa-aavistamattoman vasta-alkajan räpellyksen, haukkua sen yksityiskohtaisesti maanrakoon ja pelotella sillä muut kääntäjät tarkistamaan neuroottisesti omaa käännöstään yhä uudelleen, kunnes heidän tuntipalkakseen muodostuu jo miinusmerkkinen luku.

Entäpä sitten YLE, mitä jos sielläkin aletaan tilata halpiskäännöksiä? Kuinka moni innokkaista aloittelijakääntäjistä haaveilee kääntävänsä asiaohjelmaa tai tiededokumenttia? Aika harva. Siinä voi aloittelijan motivaatio tehdä hyvää työtä olla koetuksella. Entä miten käy taustatutkimuksen, kun palkkio on kehno? Ei sitä kovin huolellisesti tee mieli tehdä. Ja miten moni av-käännösalalle hinkuva hihkuu innosta, kun pääseekin tekemään ohjelmatekstityksiä? Ei kääntämistä alkuunkaan, vaan vaikkapa uutisten tai siitepölyvaroitusten tekstittämistä suomesta suomeksi. Onko sekin vielä niin hohdokasta, että tekee mieli tehdä loistavaa työtä pikkupalkalla?


2 kommenttia:

  1. Sellainen kommentti, että usein realitydokkarihutut ovat todella vaativia kääntäjälle: ne ovat usein huomattavasti vaativampia kuin ns. laatudokumentit tai käsikirjoitettu draama.

    Itse käänsin äskettäin realitydokkarisarjaa, jossa käytännössä jokainen repliikki sisältää jonkinlaista faktaa, siis erilaisia mittoja, erilaisten teknisten vempainten nimiä ja detaljitietoja, viittauksia sotahistoriaan ynnä muuta. Ja kaikki on tarkistettava. Tosin, kuten blogikirjoituksessa uumoillaan, taustatarkistukset tuli tehtyä kyllä hyvin pitkälti vasemmalla kädellä, koska ei tällaisesta työstä mitään makseta. Kyllä kääntäjän etiikallakin on rajansa. Sokerina urakan pohjalla oli vielä lisäksise, että käytössä oli todella surkeat EMT-tiedostot (englanninkielinen pohja, johon on ajastettu valmiiksi repliikit), joissa repliikkien ajastukset olivat ihan miten sattuu - ja ajastusten korjaamisestahan ei tietenkään makseta.

    Suoraan sanottuna useimmat Ylen niin sanotut laatuohjelmat olisivat todella helppoja tuollaisten kökködokkareiden jälkeen. Ärsyttää!

    VastaaPoista
  2. Kommentoisin tätä osiota: "aina tulee uusia innokkaita". Minulla ei tietenkään ole tilastotietoa asiasta, mutta yksittäisten tapausten perusteella asennemuutosta on tapahtunut paljonkin kuluneen vuoden aikana. Eli ei enää haluta myydä itseään halvalla ja tajutaan, että alan tilanne pitää muuttaa. Toki on joitakuita, jotka kulkevat vielä laput silmillä, mutta toivon mukaan heitä alkaa olla hyvin vähän.

    VastaaPoista

Jos et halua kirjautua sisään kun jätät kommenttia, valitse kohta Nimi/URL-osoite, niin voit valita minkä tahansa käyttäjänimen itsellesi. Kohdan URL-osoite voi jättää tyhjäksi. Vältä käyttämästä Anonyymi-nimimerkkiä - on mukavampi keskustella toisistaan erottuvien nimimerkkien kanssa.