Poimintoja av-kääntäjien paneelikeskustelusta

Huhtikuun toisena päivänä liki 90 audiovisuaalista kääntäjää pakkaantui Ylen RTI-talon auditorioon kuulemaan RTTL:n järjestämää paneelikeskustelua alansa tulevaisuuden näkymistä. Valtaosa kuuntelijoista teki töitä Yhtyneet-sopimuksen alaisena joko Yleisradiolle tai MTV Medialle.

Paneelikeskusteluun ottivat osaa Christoffer Forssell (YLE Kääntämisen ja versioinnin osastopäällikkö), Maria Stenbäck (MTV Oy:n ulkomaisen materiaalin käsittelyn toimitusesimies), Petri Savolainen (Journalistiliiton edunvalvontajohtaja), Maria Kynsijärvi (MTV Oy:n ja YLEn freelance av-kääntäjä ja ammattiyhdistysliikkeen konkari) ja Anna-Maija Ihander (MTV Oy:n freelance av-kääntäjä). Panelistien keskustelua johti Tytti Heikkilä.

Vasemmalta oikealle Forssell, Stenbäck, Savolainen, Kynsijärvi, Ihander

Puhuri piiskaa alaa

Ei liene salaisuus, että audiovisuaalisen kääntämisen alalla on tuullut viime vuosina melko lailla. Tilanne on siltä osin parantunut, että alalla on nykyään myös toimistojen työehtosopimus, jonka Pre-Text Oy on allekirjoittanut - tosin eipä sitten kukaan muu. Toisaalta ala sai takapakkia työneuvoston joulukuisesta päätöksestä, joka määritteli Broadcast Text Internationalin freelancerit yrittäjiksi. Päätös on täysin päinvastainen kuin työneuvoston vuonna 2006 antama päätös, joka totesi MTV:n freelancerit työsuhteisiksi. Tosin työneuvosto on luokitellut ulkomaalaiset marjanpoimijatkin yrittäjiksi.

Liittojen tavoitteena onkin nyt muuttaa itse lainsäädäntöä. Hallituksen ohjelmassa on kirjaus tarpeesta selvittää työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muotoja. Selvitystyötä tekee niin sanottu trendiryhmä, joka perustettiin vuonna 2011 ja jonka toimikautta on juuri jatkettu kevääseen 2015. Työministeri Lauri Ihalainen toimeenpani trendiryhmän heti toisena tekonaan ministerinä.

Tässä vaiheessa lienee tarpeellista jälleen kerran korostaa, että yrittäjä, oikea yrittäjä, on oma herransa. Hän sanelee itse mitä, miten ja milloin tekee sekä kuinka paljon laskuttaa. Yrittäkääpä sanella vaikkapa putkimiehelle, milloin hän ilmaantuu teille, mitä hän oikeastaan tekee, millä työkaluilla hän sen tekee, kauanko hänellä on aikaa tehdä työnsä ja paljonko hän saa vaivastaan palkkaa. Ei kyllä onnistuisi. Voiko toimistokääntäjä siis todella olla yrittäjä, jos toimeksiantaja määrittää, mitä töitä hän tekee, milloin, miten ja millä palkalla?

Joukkovoimaa, joukkovoimaa

Moneen otteeseen paneelissa tähdennettiin joukkovoiman tärkeyttä. Nykyinen Yhtyneet-työehtosopimus on saavutettu joukkovoiman avulla, eikä näin pienellä alalla ole yksinkertaisesti varaa olla järjestäytymättä. Ammattiliittoja tarvitaan tänäkin päivänä. Muilla aloilla on luonnollista, että kuulutaan ammattiliittoihin, jopa jo opiskeluaikana. Ammattiliiton avulla voi alkaa kasvattaa ammatti-identiteettiään, mikä usein jää taka-alalle ja nousee esiin vasta opintojen loppuvaiheessa, kun opiskelija ryhtyy pohtimaan työllistymistään.

Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:ssä opiskelijajäsenyys maksaa vain, mikäli työssäoloehto täyttyy, kun taas Suomen Journalistiliitto veloittaa opiskelijajäseniltään 54 euroa vuodessa. Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton opiskelijajäsenyys kustantaa vuodessa 40 euroa. SKTL tosin ei ole ammattiliitto vaan aatteellinen järjestö. Se ei siis aja jäsentensä asiaa ammattiyhdistyspiireissä. Liittoihin on hyvä järjestäytyä, sillä ne voivat ajaa vain jäsentensä etuja.

Järjestäytyminen on ensiarvoisen tärkeää myös monikansallisten käännöstoimistojen freelancereille. Kyseiset toimistot johtavat kääntäjiään ”hajoita ja hallitse”-periaatteella, mikä on johtanut siihen, että kääntäjät eivät tiedä toisistaan juuri mitään, silllä kääntäjillä ei ole yhteistä sähköpostituslistaa. Kynsijärvi totesi: ”Kolkko totuus on, että joukkovoimaa ei voi tuoda ulkupuolelta. Mitä tiiviimmät rivit ovat, sitä enemmän pystyy vaikuttamaan. Työpaikan rivien tiivistäminen voi lähteä pienestäkin, mutta se lähtee työpaikan sisältä. Aletaan keskustella ja otetaan edes yksi asia, johon yritetään saada parannus. Siitä se lähtee.”

Paneelikeskustelu veti auditorion miltei täyteen.

Uudet, uljaat sukupolvet

Minkälaisessa tilanteessa alan koulutus ja opiskelijat ovat? Savolaisen mielestä kulttuurialojen koulutusta olisi syytä karsia, sillä ei ole mielekästä kouluttaa ihmisiä alalle, jolla ei ole tarjota työpaikkoja valmistuneille. Tiina Holopainen, Yleisradion freelancer ja Turun yliopiston opettaja, sen sijaan pohti, että kanavatarjonta vain kasvaa nykyisestä. Näin ollen av-kääntämisen koulutustarjontaa tulisi lisätä, koska etenkin jos ihmiskääntäjiä ei löydy tuottamaan ruututekstejä, konekääntäminen pääsee valtaamaan alaa. Näin on jo käymässä Skandinavian sukulaiskielten tapauksessa.

Tällä hetkellä Yleisradiossa on kysyntää pohjoismaisten kielten kääntäjille. On toki huomattava, että eri kielten kysyntä vaihtelee aallottain: esimerkkinä tästä on viime vuosikymmenen puolivälin latinosaippuoiden buumi Sub-kanavalla. Tällä hetkellä espanjankielisiä saippuaoopperoita ei ole kanavan ohjelmistossa. Tästä huolimatta varsinkin eksoottisia kieliä on aina viisasta opiskella.

Takavuosina tietyt yliopistot ovat tarjonneet opiskelijoilleen av-kääntämisen kursseja, joilla työstettiin ihka oikea tekstitys televisiossa näytettävään ohjelmaan. Kokemus oli Ihanderin mielestä hyvin antoisa. Menneinä vuosina on myös vedetty työharjoittelua Maikkarilla, mutta resurssipulan vuoksi hanketta ei sittemmin ole järjestetty. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alalle pyrkiville pitäisi voida tarjota sellainen koulutus, joka todella valmistaisi työhön, vaikkapa sitten työssäoppimisen avulla, jotta kokemusta ei tarvitsisi hakea kokemattomiakin kääntäjiä työllistävistä käännöstoimistoista samalla alan palkkoja polkien. Työnantajien resurssit eivät riitä koulutuksen järjestämiseen ainakaan yksin, joten palloa heiteltiin myös niin yliopistoille kuin SKTL:n kolmosjaostollekin. Puhuttiin myös mentoritoiminnasta, josta Turun yliopistossa on jo hyviä kokemuksia.

Edistysaskeleita on viime aikoina tehty opiskelijoiden tiedottamisessa ja työelämän realiteettien valaisemisessa. Aktiivit ja ammattiliitot ovat erikseen ja yhdessä alkaneet vierailla yliopistoissa ja kertoa tuleville kääntäjille alan palkkauksesta ja työehdoista. Kaikkien yliopistojen opiskelijajärjestöt puuhaavat parhaillaan ”Opiskelijan selviytymisopasta”, joka jaetaan tulevana syksynä kaikille yliopisto-opintonsa aloittaville opiskelijoille. Toivon mukaan selviytymisopas nostattaa nöyrien humanistiopiskelijoiden sisua vaatia asianmukaista palkkaa alalla kuin alalla.

Kohti parempaa tulevaisuutta

Ensi vuoden alusta Yleisradion toimintaa aletaan rahoittaa Yle-veron kautta. Yleisradion hartioille rojahtaa silloin entistä painavampi tilaajavastuu alihankkijatoimistojensa menettelytavoista. Ylessä on keskusteltu toimistofreelancerien työolosuhteista ylintä johtoa myöten, mutta vaikutuksesta ei ole tietoa eikä (vielä) etenkään näyttöä. Totta on sekin, ettei Yleisradio voi sanella alihankkijalleen, miten sen tulisi omia alihankkijoitaan kohdella. Ikävä kyllä raha ratkaisee, kunnes ruohonjuuritasolla sisuunnutaan kunnolla.

Euroopan laajuisestikin pohditaan alan tilannetta ja välitetään tietoa. Eurooppalaisille av-kääntäjille ollaan perustamassa Audiovisual Translators of Europe -yhtymää, joka aikoo edesauttaa eri maissa asuvien av-kääntäjien yhteydenpitoa ja ajaa näiden asiaa.

Mikäli jonkun rintaa kaihertaa toiminnan palo ja tietämättömyys siitä, miten voisi auttaa alaa tervehtymään, tässä pari vihjettä: Levitä tietoa alan tilanteesta. Osallistu liiton toimintaan. Käy av-foorumilla ja ilmoittaudu vapaaehtoiseksi, vaikkapa bongaamaan ulkomaisten toimistojen freelancerien nimiä teksityksistä, kääntämään jokin sivuston artikkeli tai rustaamaan blogikirjoitus. Joukossa on voimaa!

Kiitos tapahtuman järjestäjille!