Netflixin käännösstrategiassa on toivomisen varaa

Sain tilaisuuden keskustella torstaina Netflixin käännösten tilaamisesta vastaavan Chief Product Officer Neil Huntin kanssa. Vaikka keskustelu käytiin hyvässä hengessä, Huntin kommentit ja käsitykset av-kääntämisestä osoittivat valitettavan selvästi, ettei Netflixillä ymmärretä, mitä av-käännösten luominen vaatii ja miten olennaiset tekstitykset ovat ei-englanninkieliselle yleisölle.

Hunt kertoi, että suurin osa Netflixin käännöksistä on hankittu maahantuojien valmiiden verkostojen kautta, ja noin 10% on hankittu itse. Suomenkielisiä käännöksiä on teetetty ainakin Broadcast Textillä ja SDI Medialla, jotka ovatkin kaksi Suomen suurinta av-käännöksiä tarjoavaa yritystä. Firmojen kääntäjät ovat kertoneet, että Netflixin käännöksiä teetetään hurjaa vauhtia: yksittäisen kääntäjän pitäisi saada aikaan valmista ohjelmaa jopa 1,5h päivässä. Se on määrä, jonka kääntämiseen menisi normaalisti viikko.

Kun kysyin, miksi käännökset teetetään näin mahdottomalla aikataululla, Hunt vetosi lyhyeen väliin sopimusten allekirjoittamisen ja palvelun käynnistämisen välillä. Ilmeisesti siis käännökset ovat tässä skenaariossa ”pakollinen paha”, joiden teettämiseen ei tällaisessa projektissa tarvitse varata aikaa – ne vain ilmestyvät jostain valmiina. Hunt totesi myös, että kaikkia käännöksiä ei tarvitse teettää ”kahdella tai kolmella kääntäjällä”, vaan että hän voi ”hankkia tuhat kääntäjää”. Hunt ei ilmeisesti ole tietoinen, että Suomessa on optimistisimpienkin arvioiden mukaan vain noin 400 av-kääntäjää.

On selvää, että tuollaisella vauhdilla syntyvän käännöksen laatu ei päätä huimaa. Hunt sanoikin suoraan, että laatu ei häntä kiinnosta. Huomautustani tv-tekstitysten vaikutuksesta suomalaislasten luku- ja kielitaitoon Hunt piti vitsinä, tai ainakin se sai hänet nauramaan ääneen. Hunt totesi, että katsojat voivat ilmoittaa huonoista käännöksistä heidän palvelunsa kautta. Netflixillä laadunvalvonta on siis ulkoistettu katsojille. Montakohan Nazisin taistelua tekstityksissä tulee vastaan? Netflixin viihdearvo taitaakin siis piillä huonojen käännösten bongailussa.

Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings

Hunt kertoi, että tulevaisuudessa Netflix haluaisi käyttää crowdsourcingia eli talkoistamista tekstityksen hankkimiseen. Toisin sanoen vaikkapa elokuvaan tekstitystä väsäisi pari-kolme harrastajaa, pari seuraavaa muokkaisi käännöstä ja niin edelleen. Ajatus on suorastaan pöyristyttävä: maksulliseen palveluun harrastajien ilmaiseksi kyhäämiä tekstityksiä. Toisaalta, kuten media on huomannutkin, DivX-sivuston piraattitekstityksiä on Netflixillä näkynyt jo nyt. Miten voimme tietää, ettei palvelun käännöksistä jopa suuri osa olisi piraattitekstityksiä? Lyhyen koekatselun perusteella tekstitysten lopussa ei näy kääntäjien tietoja, mikä jo sekin on tekijänoikeuslain vastaista, kääntäjä kun ei voi Suomen lainsäädännön mukaan luovuttaa pois moraalisia oikeuksiaan edes sopimuksella.

Koko av-käännösalan hintojen vääristymää kuvaa hyvin se, että Huntin mukaan Netflix haluaa maksaa tekstityksistä 300 dollaria tunti. Tämä on siis kanavan käännösfirmalle maksama hinta, kääntäjän palkkio on sitten jotakin aivan muuta. Yhtyneet-työehtosopimuksen mukaisilla palkkioilla taas kääntäjälle on jäänyt tunnin ohjelmasta käteen noin 350-400 euroa. Ei siis ihme, että Broadcast Text pitää Yhtyneet-palkkiotasoa utopistisena, jos asiakkaatkin odottavat saavansa käännöksiä tuollaiseen hintaan.

Kaiken kaikkiaan Neil Huntin kommentit osoittivat täydellistä ymmärtämättömyyttä av-käännösalasta ja piittaamattomuutta tekstitysten sisällöstä. Ilmeisesti Netflixille pääasia on, että jotakin tekstiä vilkkuu ruudulla, jotta voidaan sanoa että juu-juu, kaikki on tekstitetty suomeksi.

Kiireessä tehdyn käännöksen tunnistaa levottomasta ajastuksesta, tiivistämisen puutteesta, värittömästä kielestä ja vieraan kielen kaltaisista rakenteista. Tavallinen katsoja ei välttämättä huonoa käännöstä huomaa, ainakaan jos siinä ei ole räikeitä käännösvirheitä. Hän kuvittelee, että elokuva on sekava ja puiseva, kun todellisuudessa vika on tekstityksissä. 

Av-kääntämistä Turun yliopistossa opettava Tiina Holopainen esitti Facebookissa relevantin kysymyksen: "Hingummeko me katsojat todella omaehtoisesti niin paljon uutta (amerikkalaista) av-sisältöä, että olemme valmiit uhraamaan sen takia viestinnällisesti maailman kärkeä olevan tekstityskulttuurin ja sitä kautta suomen kielen?"

Lisää aiheesta:  
Netflix aloitti nololla käännösmokalla
Laadun haasteet käännösalan tuotantoverkostoissa