Av-kääntäjät eli tv-ohjelmien ja dvd-elokuvien tekstityksistä vastaavat korkeakoulutetut ammattilaiset ovat jo vuosia olleet kahtiajakautunutta työvoimaa, kun MTV3:n ja Yleisradion kääntäjille on maksettu työstä työehtosopimuksessa määritelty kohtuullinen korvaus (kausiluonteisessa työssä pääsee parhaimmillaan n. 3 500 euron kuukausituloihin freelancerina, joka maksaa mm. lomat ja sairausajan kulut itse) ja sopimusten ulkopuolisten käännöstoimistojen palveluksessa oleville parhaimmillaankin vain 30 prosenttia siitä.
MTV3:n myytyä käännöstoimintansa yritykselle, jonka emoyhtiö maksaa kohtuuttoman pieniä palkkioita ja pakottaa kääntäjät yrittäjiksi, enää Yleisradio noudattaa alan työehtosopimusta. Toistaiseksi työehtosopimus koskee myös MTV3:n entisiä kääntäjiä, mutta ensi vuonna sopimus on jo katkolla, eikä uusi työnantaja ole pyynnöistä huolimatta ollut halukas puhumaan tulevaisuudesta.
Yhteensä 98 eli lähes kaikki MTV3:n entistä kääntäjää tulikin siihen lopputulokseen, että on parempi irtisanoutua kuin osallistua alati kiihtyvään av-käännösalaa kurjistavaan muutokseen.
Ruututekstien laadulla on väliä
Ruututeksteillä on tutkitustikin huomattava vaikutus suomalaisten kielitaitoon niin äidinkielen kuin vieraiden kieltenkin osalta. Vuoden aikana moni lukee televisiosta usean kirjan, jopa kymmenien kirjojen verran tekstiä. Nyt ollaan romuttamassa 50 vuotta sitten tehtyä ratkaisua, joka on taannut suomalaisille ammattitaitoiset ja lukutaidon kehittymistä edistävät laadukkaat tekstitykset. Jos alan rakennemuutos jatkuu sellaisenaan, pian työtä tekevät pelkästään opiskelijat ja kielenharrastajat, jotka hekään eivät pitkään viihdy palkkakuopassa ja järjettömän työtahdin kurimuksessa. On sanomattakin selvää, että tekstitysten laatu kärsii huomattavasti, jos niiden tekemiseen ei ole riittävästi aikaa, ja jos tekijällä ei ole tarvittavaa koulutusta ja kokemusta.Harva tuntuu ymmärtävän, että pelkkä sanojen kääntäminen on aivan eri asia kuin tekstin sisällön ja merkitysten kääntäminen. Kaikilta kääntäjiltä edellytetään ennen kaikkea loistavaa äidinkielentaitoa ja kielitajua, joiden avulla lähtötekstistä luodaan toisella kielellä uusi, eheä ja kohdekielen normien mukainen kokonaisuus. Ruututeksti vaatii lisäksi paljon tiivistämistä, sillä läheskään kaikki puhuttu ei mahdu televisiossa muutaman sekunnin ajan näkyvään repliikkiin. Kääntäjä ei suolla tekstiä liukuhihnalta sanakirjan avulla, vaan tekee aikaa vievää luovaa työtä, selvittää lukemattomien erikoisalojen kummallisuuksia ja vaalii kieltä.
Jos kääntämisestä ei makseta kohtuullista korvausta, ammatistaan ja koulutuksestaan ylpeät ihmiset eivät sitä jää tekemään. Vaikka työ olisi kuinka monipuolista ja antoisaa, niin kuin tämä työ parhaimmillaan ja hyvin usein on, ei sitä voi tehdä pelkästään omaksi iloksi ja harrastuspohjalta. Vaativasta työstä on maksettava asiallinen korvaus. Harrastustoiminnasta maksaa harrastaja itse kiinnostuksensa, kykyjensä ja varojensa mukaan.
Teksti: Lauri Mäkelä, entinen MTV Median freelancer
Erittäin hyvin kirjoitettu! Ja av-kääntäjiä ovat lisäksi esim. elokuvakääntäjät (elokuvateattereihin on erilaiset käännökset kuin telkkariin tai DVD:lle), ooppera- ja teatterikääntäjät, pelien kääntäjät, yritysvideoiden ja mainosten kääntäjät jne. Ala on erittäin laaja-alainen, mutta silti hyvin pieni ja asiantuntijuutta edellyttävä.
VastaaPoistaUpeaa, että tästä eskaloituvan kurjasta tilanteesta puhutaan! Sisäinen optimistini katsoo tulevaisuuteen ja näkee valtavasti voimavaroja av-kääntämisen saralla: jos tekstityskäytännöt ovat ohjanneet suomalaisten luetun- ja kuullunymmärtämistä jo vuosikymmeniä kuin vahingossa, niin entä jos asetelmaan panostettaisiin entistäkin tarmokkaammin? Ensin kääntäjille olisi kuitenkin annettava heille kuuluva arvostus (takaisin?), sekä symbolinen että sopimuksellinen. Globalisaation myrskynsilmässäkin ammattilainen on kuitenkin aina ammattilainen.
VastaaPoista[Englanniksi vielä nopsa käännös]:
VastaaPoistaI'm thrilled that this ever-worsening issue is coming under such widespread discussion! My bright-eyed inner optimist tells me that, were resources to be allocated towards translation and subtitling even more effectively than in the past, the practically collateral benefits of subtitled programming for language acquisition among Finns could be upped in completely new ways. But not before translators and subtitlers gain (back?) the trust and respect that is their due, both in the eyes of the consumership and the terms of official agreements. Because even in the midst of the multilingual bustle of globalization, a professional is still an indispensable asset to be valued.
[678 merkkiä, ts. kohtuullisella liuskapalkkiolla n. kolmentoista euron arvoinen kohdeteksti ;) ]
Onko muuten tiedossa, miten Pöllölaakson uusinnat jatkossa hoidetaan? Käännätetäänkö kaikki uusiksi hikipajassa?
VastaaPoistaHyvä kysymys. On hyvin mahdollista, että tutuista sarjoista nähdäänkin jatkossa esim. DVD:tä varten tehtyjä tekstityksiä. Käännösfirmat voivat myydä varastostaan valmiita käännöksiä puhtaalla voitolla, jolloin niiden hinta on helppo vetää alle mahdollisen uusintakorvauksen.
PoistaToki Yhtyneet-sopimuksessa on sovittu tietty määrä uusintoja, jotka kuuluvat jo kääntäjän palkkioon. Jos määrä ylittyy, kääntäjä saa uuden korvauksen, suuruutta en juri nyt muista. Yleensä tämä uusintamäärä ei ylity - poikkeuksia ovat tietääkseni vain Frendien ja Sinkkuelämän kaltaiset ikisuosikit, jotka pyörivät vuodesta toiseen.
Onko tällä viime vuonna voimaan tulleella kotimaisten ohjelmien tekstittämistä koskevalla lakimuutoksella jotain tekemistä sen kanssa, että ulkomaisten ohjelmien tekstittämisessä halutaan säästää (eli potkitaan av-kääntäjät pois ja ostetaan palvelu halvalla käännöstoimistoilta)?
VastaaPoistahttp://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/ajankohtaista/?nid=287
Uutisesta esiin nostettua:
Tekstitysten tuottaminen aiheuttaa kanaville lisäkustannuksia. MTV3:n tekninen johtaja Antero Hoffman arvelee summan nousevan vuositasolla satoihin tuhansiin euroihin.
Ohjelmatekstitykset (siis kotimaisten ohjelmien tekstitykset) ovat luku erikseen. Käännösten hintojenpoljenta on jatkunut jo huomattavasti pitempään, ensin DVD-julkasuissa ja taivaskanavilla, nykyään jo lisääntyvissä määrin kotimaisillakin kanavilla. Toki ohjelmatekstityksetkin halutaan tehdä mahdollisimman halvalla... Ja nopeasti...
PoistaOnneksi Suomessa ei dubata elokuvia. MTV3 varmaan siirtyisi Venäläiseen tyyliin, missä elokuvan ääniraidan päälle yksi henkilö puhuisi kaikki roolit.
VastaaPoistaSuomalaisten pitäisi olla ylpeä täällä olevasta laadukkaasta tekstityskulttuurista ja panostaa siihen lisää eikä ajaa sitä alas.