Tuntuupa kuitenkin, että tämä "paskaduuni" on varsinkin yliopistopiireissä ymmärretty nimenomaan "ei oman alan" menial jobiksi, kuten nyt vaikkapa just siivoamiseksi, kaupan kassalla istumiseksi tai mitä näitä nyt on. Ja usein kuulee humanistipiireissä sellaista diskurssia, että kyllä sitä tekee kivaa työtä vähän halvemmallakin, kunhan ei tarvitse mennä mihinkään paskaduuniin. Kun siitä saa sitä alan työkokemustakin.
Mutta.
Olen syvästi sitä mieltä, että tässä piilee koko ongelman ydin, siis tässä äskeisessä kappaleessa kuvaamassani jaottelussa "paskaduuneihin" ja "oman alan töihin". Broadcast Textin tapaus on elävä esimerkki siitä, että niin kauan kuin huonoja työehtoja, näennäisyrittäjyyttä ja kyykytystä siedetään alan työkokemuksen tavoittelussa, ei kohta tällä alalla ole mitään työtä, mitä varten kannattaisi sitä alan työkokemusta ansioluetteloon kartuttaa.
Harjoittelut ovat asia erikseen, mutta harjoittelu on aivan eri asia kuin ihan pätevän työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen surkeilla työehdoilla tai yrittäjänä, joka ei voi hinnoitella työtään kannattavaksi. Samaan aikaan toimeksiantoja jakeleva monikansallinen firma repii kääntämistä rakastavien humanistien selkänahasta jättimäiset siivut voittoa. Minulle tämä on paskaduunia, ei esimerkiksi kaupan alan TES:sillä työskenteleminen.
En osoittele sormella yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat tehneet BT-valinnan tietämättä alan tilannetta ja kehityssuuntaa. Yliopistot ovat mielestäni pitkälti vastuussa siitä, että tähän tilanteeseen on ajauduttu. Luennoitsijat eivät usein tiedä tuon taivaallista työelämästä, hinnoittelusta, uralle suuntautumisesta ja niin edelleen. He saattavat jopa suositella orjapalkalla työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi tai jopa heittää näitä "hyvä humanisti ei ajattele rahaa" -aivottomuuksia.
Lisäksi alalle otetaan aina vain lisää opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät ovat surkeat. BT on halpatyövoiman avulla vallannut niin suuren osan av-käännösmarkkinoista, että Ylelle ja Maikkarille olisi jonoksi asti kokeneita, työttömiä kääntäjiä seuraavat vuosikymmenet. Niinpä ainoa ratkaisu on pakottaa BT sisältä päin joko ryhtymään paskaduunin antajasta reiluksi työnantajaksi tai antamaan paikkansa Suomen markkinoilla reiluille työnantajille.
Niin, ja olin muuten teinivuosina Tampereen Hämeenkadun Carrollsissa töissä. Olihan se aika hanurista raapia niitä hampurilaisia ikkunoista lauantaiyönä, mutta sain siitäkin yöstä tuplaliksan, josta TESsiin sitoutunut työnantaja kattoi sosiaalikuluni. Se oli itse asiassa aika kiva duunipaikka ilmapiiriltään, ja palkkaus vastasi tehtävien vaativuutta. Taisinpa tienata itse asiassa hieman paremmin kuin mitä BTI:llä tällä hetkellä tienaa.
Voin kertoa, että olen omalla työurallani välttänyt johdonmukaisesti niitä töitä, joita oman määritelmäni mukaan paskaduuneina pidän. Eli niitä, joissa työehdot ovat huonot ja pomo kohtelee perseesti. Tai sitten olen todennut jonkin työn hyvin nopeasti paskaduuniksi ja nostanut kytkintä. Jätin aiemmin BT:nkin parin kuukauden paskaduunailun jälkeen enkä edes CV:seeni moista kokemusta viitsinyt laittaa.
Ja voin sanoa, että paskaduunin jättäminen aina on johtanut johonkin parempaan. Niin se johtaa nytkin, kun jo toistamiseen nostin kytkintä BT:stä (BT, BTH, BTI, BTII, mitä näitä nyt on). Itseään arvostava ihminen saa arvostusta myös työmarkkinoilla.
Ja siitä kivastakin työstä on oikeus saada asianmukainen korvaus.
- Typy, entinen K-Kaupan, K-Kengän, Carrollsin, lukuisten ravintoloiden ja baarien sekä käännösalan toimeksiantajien työntekijä.
 |
| Lähde |
Osuva analyysi "paskaduunin" ja paskaduunin erosta. Voimia barrikadeille!
VastaaPoistaOlen pian valmistuva kieltenopiskelija, joka haaveilee työllistymisestä käännösalalle. Haluaisin kommentoida seuraavaa kohtaa blogikirjoituksessa:
VastaaPoista"Yliopistot ovat mielestäni pitkälti vastuussa siitä, että tähän tilanteeseen on ajauduttu."
Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, ettei yliopistoissa läheskään aina tuoda riittävästi esiin työelämän realiteetteja. Opettajilta eittämättä puuttuu tietoja ja kokemusta aiheesta, ja ainakaan omalla kohdallani esimerkiksi palkkauksesta ja työehdoista ei puhuttu kuin yhdellä kurssilla - ja sekin tapahtui välillisesti harjoitustyön aihepiirin kautta. Vaikka hinnoitteluasioita sivuttiin, konkretia puuttui.
En kuitenkaan allekirjoita sitä, että yliopisto-opettajat ja muu henkilökunta suosittelisivat ottamaan vastaan työtä "orjapalkalla" tai muutenkaan kannustaisivat suostumaan sortaviin työehtoihin. Mielestäni tästä on osoituksena jo alan opettajien ja tutkijoiden antama julkilausuma av-käännösalan tilanteesta. Allekirjoittajia oli yli kolmekymmentä, mikä kertoo oleellisesti koulutusta tarjoavien tahojen suhtautumisesta asiaan eri puolilla Suomea.
Ymmärrän kirjoittajan voimattomuuden ja turhautumisen, mutta mielestäni rakentavampaa olisi nyt koota yhteinen rintama, joka koostuisi niin alalla jo työskentelevistä, kääntämistä opettavista kuin alalle pyrkivistäkin. Siksi myös käännösaineiden opiskelijamäärien kritisointi tässä yhteydessä on turhaa ja hedelmätöntä.
Olen itse valmis sitoutumaan siihen, etten ota vastaan työtä BTI:ltä (tai muilta vastaavia työehtoja tarjoavilta yrityksiltä), ja toivon, että näin toimivat myös muut alan opiskelijat.
PS. Kiitos informatiivisesta nettisivustosta ja mielenkiintoisesta blogista! Äänenne on kuultu ainakin omassa yliopistossani, jonka ainejärjestön sähköpostilistalle tuli maili aiheesta juuri toissapäivänä - henkilökunnan jäsenen välittämänä. :)
Missä ovat kaikki BT:lle kääntävät? Keitä te olette? Kuuletteko te? Herätkää, irtisanoutukaa, vaatikaa asiallinen palkkaus!
VastaaPoistaBT:n ainoa tulonlähde on käännösten myyminen. Ei kääntäjiä, ei käännöstä, ei bisnestä.
Olen miettinyt mitä BT itsessään tuottaa arvoketjussa? Entä mikä on BT:n tuottama arvo suhteessa esim. kääntäjän tuottamaan arvoon?
VastaaPoistaAlalla on päässyt käymään niin, että:
a) BT tuottaa arvoa lähinnä omistajilleen
b) BT on toiminnallaan onnistunut puristamaan alan hinta-tason matalalle
c) liikeriski on ulkoistettu työntekijöille
Tämä on ollut mahdollista pääosin vain siksi, koska työntekijät eivät ole pitäneet järjestelmällisesti ja kattavasti kiinni oikeuksistaan.
Suostuisivatko lääkärit tai lakimiehet vastaavaan asetelmaan, jossa palvelun arvon ytimen tuottavalle osapuolelle maksettaisiin pähkinöitä (vieläpä ilman vakituista työsuhdetta)?
Koska käännösten ostajat voivat tinkiä laadusta hinnan ehdoilla, niin teidän täytyy itse pitää huolta omasta hinnoittelustanne ja ehdoista, joilla olette valmiit työtä tarjoamaan. Tarkoitan tällä nyt erityisesti opiskelijoita. Kukaan ei tule tätä puolestanne tekemään. Ei ole mitään hyötyä saada "jalkaa oven väliin", jonka toisella puolella ei ole mitään.
Esim. omalla alallani olisi täysin turha kuvitella saavansa ketään edes puolipätevää ohi työsopimuksen määrittämien ehtojen.
Summasummarum: kyykytys jatkuu tasan niin pitkään, kun riittävän moni suostuu tarjoamaan osaamistaan pilkkahintaan.
Kun saatte rivit suoriksi ja kieltäydytte antamasta aikaanne epäeettisille toimijoille, niin ala saa mahdollisuuden tervehtyä. Näin syntyy myös tilaa uusille yrityksille (jotka voitte vaikka itse perustaa!).
Hyvä kirjoitus tärkeästä aiheesta! Mutta täytyy yliopistolaisena kommentoida tätä:
VastaaPoista"Luennoitsijat eivät usein tiedä tuon taivaallista työelämästä, hinnoittelusta, uralle suuntautumisesta ja niin edelleen. He saattavat jopa suositella orjapalkalla työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi tai jopa heittää näitä 'hyvä humanisti ei ajattele rahaa' -aivottomuuksia."
Emme me nyt niin todellisuudesta vieraantuneita ole - useimmat tuntemani kääntämisen opettajat seuraavat alaa aktiivisesti monen eri kanavan kautta (liitot, fb-sivustot, tämä foorumi, henk.koht. kontaktit). Uskon että se näkyy myös opetuksessa. Itse tuon esim. palkkiotasoa esille omilla kursseillani 1. vuodesta lähtien ja korostan ettei opiskelijankaan pidä tehdä töitä puoli-ilmaiseksi - kampaamossakin opiskelijatyöstä saa alennusta vain 10-20 %.
Viimeksi tällä viikolla BTI:n ongelmista ja mahdollisista rekrytointiyrityksistä on varoitettu opiskelijoita yliopistojen sähköpostilistoilla. Emme taatusti halua kouluttaa nälkäpalkkoihin tyytyviä ammattilaisia.
Oli ilo lukea kommentteja kirjoitukseen, lämmin kiitos näistä!
VastaaPoistaEtenkin Tuomon kommentin toivon kaikkien käännösalalla toimivien tai sinne päätymistä harkitsevien lukevan. Asiaa.
Pyydän anteeksi, jos sohaisin pahasti yliopiston suuntaan tekstissäni. Tilanne oli vielä kuvauksen mukainen ainakin Helsingin yliopistolla noin vuoteen 2008 asti, enkä edes kaikkia esimerkkejä viitsi kertoa julkisesti. Toki ilahduttavia poikkeuksiakin luennoitsijoiden joukosta löytyi jo omina opiskeluvuosinani :)
Olen enemmän kuin iloinen, jos tietoni on vanhentunutta - ylipistojen parempaan työelämätietoisuuteen olemme viime vuosina pyrkineet myös kollegoiden kera kouluvierailuillamme sekä av-foorumin tiedottamisen kautta.
Hienoa kuulla, että ammattiylpeyttä iskostetaan yhä enemmän myös yliopistojen sisällä, sillä tässä piilee pitkälti ratkaisu koko ongelmaan. Onneksi myös KAJ tekee tiivistä yhteistyötä yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa.
Sama meno on freetyöntekijöillä hyvin monella alalla. Ammattiliitot eivät ole kiinnostuneita puolustamaan freelancereiden etuja, ja perusteluna on se, että freet ovat yrittäjiä, eikä ammattiliitto sen vuoksi saa puolustaa heitä, koska sehän olisi kilpailua rajoittavaa toimintaa.
VastaaPoistaLehdistön freet joutuvat tekemään työtä usein alle kaikkien tuotantokustannusten, koska yksittäinen free ei kykene neuvottelemaan palkasta suuren lehtitalon kanssa. Sitä paitsi lehtitaloilla on ilmeinen kartelli: ilmeisesti kukaan ei maksa freepalkkioita sillä tasolla, millä Journalistiliitto niitä hurskaasti suosittelee.
Mutta ei siinä kaikki. Freetyöntekijät ja harjoittelijat alalla kuin alalla saavat saman kohtelun. Ellet ole vakinaisesti palkattu, joko otat sellaisen palkan, jolla ei pysty elämään, tai olet kokonaan ilman palkkaa ja työtä. Ei ihme, että työnantajat toivovat, että työttömyyskorvauksia heikennettäisiin vielä nykyisestäkin. Silloin päästäisiin todellisiin orjamarkkinoihin. Kaikkien olisi pakko ottaa mitä tahansa työtä millä tahansa hinnalla, ja asua sitten asuntovaunuihin sulloutuneena tai teltoissa, kuten vaikkapa Amerikassa, tuossa matalapalkattujen ihmisten toiviomaassa.
Niin. Mielestäni koulutuspaikkojen perustaminen ihmisten kiinnostusten mukaan on yksi syy tilanteeseen. Takavuosinahan oppilaitokset saivat rahaa sen mukaan, kuinka paljon opiskelijoita ne saivat houkuteltua, ei sen mukaan, työllistyivätkö opiskelijat jonnekin tai tarvittiinko alalla kouluttautuneita ylipäänsä. Sen vuoksi kieliä, taideaineita ja media-alaa tarjottiin opiskelijoille vaikka kuinka, vaikka hyvin tiedettiin, että alan työpaikkoja on vähän. Lääkärit osaavat tämän homman paremmin, heidän liittonsa on tarkka siitä, että työttömyyttä ei saa esiintyä, etteivät palkat laske. Lääkäriksi koulutettavien paikkoja ei lisätä, vaikka kuinka tarvittaisiin lisää lääkäreitä.
VastaaPoistaTätä asiaa on hyvä pohtia. Yliopistoväki nousi takajaloilleen pari vuotta sitten, kun joku pisnesmies ehdotti, että Itä-Suomen yliopistosta voisi lakkauttaa filosofian opetuksen ja että yliopistojen pitäisi ottaa paremmin huomioon elinkeinoelämän tarpeet. Se oli monen mielestä hirveää, moukkamaista, lyhytnäköistä jne. Toivottavasti samat ihmiset eivät ole täällä valittamassa, miten omalle koulutukselle ei ole kysyntää.
VastaaPoista