Kun av-kääntäjä kertoo jollekin ammattinsa, ensimmäinen kysymys on lähes poikkeuksetta: miksi teette niin paljon virheitä? Usein mainitaan sana "käännöskukkanen", joka on Jouni Paakkisen nimitys tekstitysmokille. Paakkisen julkaisemat hupikirjat ja nettisivut ovat tehneet av-kääntäjien virheiden bongailusta kansallisurheilua. Joillekin virheistä huomauttelu tuntuu olevan suorastaan keino päästä osoittamaan oma ylivertaisuutensa kääntäjään nähden, ainakin mikäli tv-kanaville lähetetyn palautteen sävyyn on uskominen - yleisin käännöspalautteen avauslause kun vaikuttaa olevan "mitä idiootteja teillä siellä on töissä?"
No, miksi niitä virheitä sitten tulee? Tässä tulee lista erilaisia syitä kysyjien uteliaisuutta tyydyttämään.
1. Matalat palkkiot --> kiire
Tietyt av-käännöksiä teettävät tahot maksavat käännöksistä niin kehnosti, että töitä täytyy painaa hiki hatussa päästäkseen inhimilliselle ansiotasolle. Rauhallisella tahdilla yhden 45-minuuttisen tv-sarjan jakson kääntämiseen kuluu keskimäärin 2-3 työpäivää. Jotkut kuitenkin joutuvat tehtailemaan jaksoja jopa yhden päivässä tai enemmänkin. Kun aikataulu on tällainen, ei ole ihme, että käännökseen voi jäädä virheitä.
2. Suuri vaihtuvuus
Moni uupuu hurjaan työtahtiin nopeasti, ja vaihtuvuus alalla on paikoittain vilkasta. Jos palkkioiden poljenta alallamme jatkuu edelleen, av-kääntämistä on pian yhä vaikeampi tehdä ammatikseen ja alan valtaavat tiuhaan vaihtuvat, väliaikaista lisätienestiä etsivät läpikulkijat.
3. Kehnot käsikirjoitukset
Av-kääntäjä saa oletusarvoisesti käyttöönsä ohjelman käsikirjoituksen. Aina tämä ei tosin ole positiivinen asia, sillä käsikirjoitukset ovat yhä useammin mitä sattuu, vai pitäisikö sanoa "täynnä käsikirjoituskukkasia". Käsikirjoitus on yleensä laadittu valmiin tv-ohjelman tai elokuvan pohjalta (ei siis toisin päin), ja laatija ei ole aina välttämättä kuullut tai ymmärtänyt kaikkia kohtia. Joskus käsikirjoituksista puuttuu pätkiä, ja nimien kirjoitusasu on aina syytä tarkastaa vielä itse, sillä käsikirjoituksissa se on yleensä täysin hatusta vetäisty. Virheitä syntyy, jos luottaa käsikirjoitukseen liian sokeasti.
4. Vaativat aiheet
Kääntäjä saattaa törmätä työssään mihin tahansa aiheeseen. Yleensä käännöskoordinaattorit tuntevat kääntäjiensä erikoisalat ja kiinnostuksenaiheet, ja töitä pyritään jakamaan niiden mukaisesti. Silti jokainen kääntäjä törmää joskus aiheeseen, josta ei tiedä mitään, ja alaan tutustuminen täytyy aloittaa puhtaalta pöydältä. Lopputulos miellyttänee suurinta osaa katsojista, mutta kyseisen alan asiantuntija saattaa hyvinkin huomata joukkoon lipsahtaneen virheen.
5. Tekniset rajoitukset
Tekniikka rajoittaa av-kääntäjien työtä monin tavoin ja saattaa käyttäytyä arvaamattomasti. Esimerkiksi siististi ajastettu teksti saattaa lähetystekniikan vuoksi pomppia ruudulle ja pois miten sattuu - tämä on ollut ongelmana erityisesti Ylen kanavilla. Jos käännös taas on tehty valmiiksi ajastettuun pohjaan, kuten lähes kaikki DVD-käännökset nykyään tehdään, kääntäjä ei usein edes voi vaikuttaa ajastukseen, ja tekstien rytmi voi vaikuttaa levottomalta. Elokuvateatterikäännöksissä lisähaasteena on, että kääntäjä näkee työn alla olevan elokuvan ainoastaan kerran, ja on sen jälkeen ainoastaan käsikirjoituksen (toivottavasti hyvän!) ja ääninauhan varassa.
6. Oliko kyseessä varmasti virhe?
Kääntäjän pitää hallita paitsi vieras kieli ja suomen kieli, myös tekstianalyysi. Tekstistä pitää löytää merkitykset, tyyli ja olennainen sisältö. Kääntäjä ei siis käännä yksittäisiä sanoja, vaan tekstiä kokonaisuutena. Pelkistetty esimerkki: englanninpuhujan mielestä yksinkertainen asia on "piece of cake". Suomeksi sama asia ilmaistaan idiomilla "helppo nakki". "Cake" ei ole suomeksi "nakki", mutta kyseessä ei silti ole käännösvirhe.
7. Ihminen ei ole erehtymätön
Jos ohjelma on aiheeltaan vaativa tai vilisee vaikkapa vitsejä, kääntäjä saattaa olla niin keskittynyt tiedonhakuun ja kielen hiomiseen, että "helpot" yksityiskohdat kuten numerot voivat lipsahtaa väärin. Kääntäjä voi myös olla vaikka väsynyt ja virhe voi vain livahtaa ohi silmien. Tiedonhakukin voi epäonnistua - jostain voi löytyä vakuuttavaa väärää tietoa, jonka vain kyseisen alan ammattilainen huomaa virheelliseksi. Syitä virheille on loputtomasti, koska ihminen on erehtyväinen. Toisaalta kone ei av-kääntäjän työtä voi tehdä, kuten aiemmasta blogikirjoituksesta voi todeta.
Me av-kääntäjät emme ole täydellisiä. Virheitä tulee, vaikka tekisi huolellistakin työtä. Arvostamme sitä, että katsojat välittävät työmme laadusta ja otamme mieluusti vastaan palautetta. Olisi kuitenkin mukavaa, jos palautteen sävy ei olisi aina niin aggressiivista kuin se nykyään on. Virheistä voi huomauttaa myös kohteliaasti. Positiivinen palautekin olisi tietysti ihan mukava piristys.
Mitä tulee käännöskukkasiin, Jouni Paakkinen ei varmasti tarkoita pahaa mokakeräilyllään, ja hän muistaa kyllä nykyään aina mainitakin, ettei "väheksy kääntäjien ammattitaitoa". Tosiasia kuitenkin on, että käännöskukkasinnostus ei ole ainakaan nostanut kääntäjän työn jo ennestäänkin melko alhaista arvostusta. Vahinko on siis jo tapahtunut. Harmillista on myös, että jos mediassa joskus on tarve puhua av-kääntämisestä, haastatteluun kutsutaan käännöskukka-Paakkinen eikä esimerkiksi av-kääntäjää. Meillä kääntäjilläkin riittäisi kyllä viihdyttäviä juttuja hassuista sattumista, oivaltavista käännöksistä ja uskomattomista venymisistä.
www.av-kaantajat.fi-sivustolla voit halutessasi käydä kehumassa käännöstä.
Jouni Paakkista ja Anna-Maija Ihanderia haastatellaan Ylen Aamu-tv:ssä tiistaina 23.3. kello 8.13 ja 8.30 välillä.
Hyvä analyysi. Listaan voisi lisätä vielä yhden virheille altistavan tekijän: lähes kaikki av-käännökset menevät ruutuun vain yhden silmäparin eli kääntäjän itsensä tarkastamina. En tiedä toista yhtä julkista tekstilajia, jossa kukaan muu ei edes silmäile tekstiä läpi ennen sen saattamista jopa satojentuhansien silmäparien "tarkastettavaksi".
VastaaPoistaMieleen tulee vielä toinenkin tekijä, josta kukkasbongareilla tuskin on aavistusta: kääntäjän saama äänimateriaali on aina selvästi heikkolaatuisempaa kuin lähetysmateriaali. Kääntäjä voi kuunnella epäselvää kohtaa hiuksiaan repien yhä uudelleen eikä vain saa siitä selvää, mutta lähetyksessä se kuuluukin sitten aivan selvästi, huoh...
Siihen nähden, kuinka monia sudenkuoppia av-kääntäjän matkalla kohti täydellistä käännöstä löytyy, on oikeastaan aika ihme, ettei mokia ole enemmän. En puolustele virheitä, joista jokainen on toki liikaa, mutta virheille löytyy usein ihan järkevä selitys. "Ehkä se on pora" -tyyppiset hölmöydet saavat kuitenkin itsenikin näkemään punaista, sillä niissä kaikesta paistaa läpi, ettei kääntäjä ole tehnyt työnsä kaikkein tärkeintä osaa: käyttänyt aivojaan.
Ja vaikka "se olisikin pora", niin lapsukset ovat niin vain käsittämättömiä ja silti tapahtuvia mokia, ettei niitä voi tajuta, ennen kuin itse sellaisen tekee...
PoistaAsiallista tekstiä. Joskus tuntuu siltä, että inhimillisyytensä ja virhealttiutensa myöntävä kääntäjä rikkoo jotakin kirjoittamatonta sääntöä, joka kieltää moiset tunnustukset varsinkin asiantuntijatehtävissä toimivilta. Usein näitä puheenvuoroja seuraa vastineiden tulva, jossa lähinnä toiset asiantuntijat julistavat, että "ei meillä ainakaan saa tehdä yhtään virhettä". Joskus nuo kommentit vieläpä muistuttavat sävyltään erehdyttävästi hiekkalaatikolla kuultavia meidän isään liittyviä mielipiteitä. Aikuisia tässä kuitenkin ollaan kaikki.
VastaaPoistaMitä Paakkiseen tulee, nettiin kootut kukkaset huvittivat minuakin ja olivat sinällään ihan hauska idea, mutta nyt kun herra julkaisee kirjoja sarjatulena, koko touhu on muuttunut melko arveluttavaksi. Onko sopivaa myydä ihan oikeasta rahasta tuotetta, joka koostuu kokonaisuudessaan toisten ihmisten vahinkojen osoittamisesta sormella ja niille nauramisesta? Eikä tämä ole pelkkää retoriikkaa, vaan ihan oikea kysymys. En nimittäin ole ihan varma.
Älkää olko niin herkkähipiäisiä sen palautteen suhteen. Palautehan on annettu siitä lopullisesta tuotoksesta, eli käännöksestä, johon tietenkin vaikuttaa moni seikka, kuten tässäkin mainitut kiire jne.
VastaaPoistaKuvittelisin suurimman osan palautteenantajista ymmärtävän edes hiukan, että millainen käännösten tuotantoketju on, ja vaikkeivat ymmärtäisikään palaute on silti koko tuotantoketjua kattava. Palautteen tulisi mennä siis myös niille, jotka ovat edes osasyyllisiä "käännöskukkasiin" eli niille, joiden vastuulla on tiukat aikataulut, liian pienet palkkiot, huonot kässärit, tekniset rajoitukset jne.
Käännöksessä näkyvin ja tärkein henkilö on kuitenkin kääntäjä. Katsoja varmasti lähettää palautteensa mielummin ohjelman lopussa näkyvälle kääntäjälle suoraan kuin kasvottomalle käännösfirmalle tai kanavalle. Mielestäni kääntäjän velvollisuus on välittää palaute eteenpäin asiaankuuluville tahoille. Jos käännökseen tulleet "kukkaset" johtuivat kiireestä, teknisistä asisoita tai kässärin huonoudesta, välittäkää palaute eteenpäin ja kertokaa virheiden syyt. Ei ne muuten ikinä korjaannu. Kässärit eivät varmasti parannu eikä tekniset asiat korjaannu, jossei niistä ilmoita oikeaan paikkaan. Katsojalta ei kuitenkaan voi vaatia käsitystä siitä, että mistä virheet loppujen lopuksi johtuvat.
Hyvän palautteen puutteen syyksi voi varmaankin laskea kuluttajien suomalaisuuden: mistään ei kehuta, mutta kaikesta valitetaan. Lisäksi tässä on vuosikymmenten aikana totuttu älyttömän hyvään käännösten laatuun, joten hyvää käännöstä pidetään normaalina, ja ajatellaan ettei siitä silloin tarvitse meteliä pitää. Joten oikeastaan jokaista käännöstyötä kohden, josta ei tule huonoa palautetta voidaan laskea vähintään kymmeneksi hyväksi palautteeksi.
Jatkakaa hyvää työtä ja toivon todella, että alan palkkiotkin nousevat järkevälle tasolle.
Hyvä pointti Annelilla tuo, että joskus kun käännöskukkasia lukee, tulee ajatelleeksi, onko kääntäjä käyttänyt lainkaan aivojaan. Toisaalta kukkaskokoelmissa on mielestäni paljon esimerkkejä, joissa käännösvirhe a)ei ole hauska, b)ei välttämättä ole virhe, c)ei ole ammattikääntäjän tekemä.
VastaaPoistaMoni ehkä luulee, että blogitekstissä liioitellaan palautteen sävyä. Oman kokemukseni mukaan se todella on usein melko aggressiivista. Olen itse saanut katsojapalautetta viisi kertaa. Palautteista yhdessä kerrottiin kohteliaasti, että olin käyttänyt tietystä pommikonetyypistä väärää termiä ja että oikea termi on se-ja-se. Muut neljä palautetta olivat sävyltään hyvin halveksuvia.
Kuten kirjoituksessa sanotaan, palaute on aina tervetullutta, oli se sitten negatiivista tai positiivista. Puhun kuitenkin varmaan monen av-kääntäjän puolesta kun toivon, että palautteen sävy voisi olla asiallisempi. Vaikkapa sellainen, jollaiseen sävyyn kehtaisi puhua toiselle ihmiselle kasvotusten.
Joskus katsoja pitää virheenä/käännöskukkasena myös tekstin tiivistämistä. Katsoja saattaa huomata, että kääntäjä on jättänyt sanomatta jotakin omasta mielestään oleellista (jonkin yksityiskohdan, kirosanan, vitsin, sanaleikin tms), ja saattaa pitää sitä virheenä tai huolimattomuutena, jos ei ymmärrä tekstityksen tilaan ja ajoitukseen liittyviä rajoituksia.
VastaaPoistaHyvä pointti myös se, ettei kaikki käännökset tosiaan aina edes ole laisinkaan ammattilaisten tekemiä, vaan pienemmällä palkalla toisten mainetta sotkevat alalle kouluttamattomatkin ihmiset valitettavasti saavat välillä näitä käännöstehtäviä, ja siinä menee sitä mainetta ammattilaisilta jonkun peräkylän sahtimummon takia :) Oma kielioppini ei tässä virkkeessä ollut kovin kehuttavaa, mutta minäpäs en olekaan kääntäjä ;)
VastaaPoistaPalauttelija:
VastaaPoistaPalautteen suhteen en olekaan herkkähipiäinen, mutta järjestelmällinen tietyn ammattikunnan kädenjäljen halventaminen on minusta arveluttavaa, kuten jo sanoin.
En ole saanut paljoakaan katsojapalautetta, mutta yhdessäkään tapauksessa kyseessä ei ole ollut virhe. Eräskin palautteen antaja haukkui minut ammattitaidottomaksi sekä tietyn, halveksimansa maailmankatsomuksen kannattajaksi sillä perusteella, että olin valinnut kahdesta mahdollisesta käännösratkaisusta toisen. En väitä, etten olisi virheitä tehnyt, vaan havainnollistan sitä, millaisista asioista ihmiset vaivautuvat antamaan suorastaan myrkyllistä palautetta.
Ei tällaiselle roskapalautteelle voikaan antaa mitään painoarvoa, mutta miettikääpä, nostavatko vai laskevatko Paakkisen puuhat kynnystä lähettää solvaavaa tai muuten asiatonta palautetta? Toki olisi kiva, jos kirjat saisivat lukijansa tunnustamaan kääntämisen haasteet niin, että lopulta jäätäisiin plussan puolelle, mutta... Voiko niin realistisesti ajatellen käydä?
Riku,
VastaaPoistaAsian voi nähdä kahdella tavalla. Joku, joka pitää harrastustani pahantahtoisena ilkeilynä, on varmasti sitä mieltä, että käännöskukkasista keskustelu on pelkästään halventanut kääntäjiä ja vähentänyt työn arvostusta.
Itse taas olisin taipuvainen näkemään asian niin, että käännöskukkasista puhuminen mediassa on avannut monelle kääntäjälle "kommenttipuheenvuoron" paikan (kuten huomenna TV1:llä), jossa on ollut muutenkin mahdollisuus avata työn problematiikkaa kaikelle kansalle. Lisäksi itse olen tasan tarkkaan joka kerta haastattelussa pyrkinyt tuomaan esille, että kääntäjät tekevät hyvää työtä ja että virheitä tulee parhaillekin. Tekstimassa, mistä kukkaset on poimittu, on valtava, eikä kukaan voi olla kaikkitietävä. Se on sitten toimittajan ratkaisu, mitä lopulliseen juttuun on kulloinkin mahtunut, mutta pyrkimykseni on ollut aito ja määrätietoinen. En ole kääntäjä, mutta kielen kanssa työskentelevänä tiedostan monet haasteenne.
Totuus lienee jossain näiden kahden välillä, mutta yhtä kaikki olen varma siitä, että ihmiset tietävät kääntäjien työnkuvasta enemmän kuin ennen kukkasjuttuja, vaikka tietoisuus yhä varmasti onkin vajavaista.
Keskustelupalstakeskusteluihin en voi vaikuttaa, enkä niiden "neronleimauksia" liioin suostu ottamaan syntilistalleni. Ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää kääntämisen realiteetteja oli jo silloin 1997 kun tämän keräilyn aloitin, ja niitä on yhä. Itse en ole koskaan kuvitellut taitavani (kumpaakaan) kieltä paremmin kuin ammattisuomentaja, vaikka joskus tekstistä virheen löydänkin. Koskaan en ole ajatellut enkä ääneen lausunut, että suomentajat eivät osaa hommiaan. Milloinkaan en ole lähettänyt tv-kanavalle tai suomentajalle palautetta huonosta suomennoksesta (hyvästä kylläkin). Käännöskukkasista on tehty kymmeniä lehti- ja radiojuttuja vuosien varrella. Jos joku tuollaisen lausahduksen minun suustani oikein lainattuna löytää, tarjoan heti huurteisen tai muun juoman.
Edelleen seison kannassani, että käännöshuumorille saa nauraa, ja voi nauraa, ilman että kyse on kenenkään henkilön tai ammattikunnan pilkkaamisesta. Tästä saa olla eri mieltä, mutta mielipiteestä silloinkin on kyse.
Jouni, en toki kyseenalaista esittämiäsi motiiveja ja mielipiteitä, enkä pidä kukkasten keräilyä pahantahtoisena, ja vaikka pitäisinkin, se olisi minusta sivuseikka. Tässä tapauksessa minun kannaltani etusijalla on se, miten kirjasi vaikuttavat yleisöön. Puhuin halventamisesta, koska pelkään, että kirjojen nettovaikutus on kääntäjien työn arvostuksen aleneminen, en siksi, että sinä aktiivisesti ja tietoisesti pyrkisit halventamaan ketään.
VastaaPoistaKuten jo aiemmin sanoin, en tiedä, mikä kukkasvillityksen nettovaikutus lopulta on, mutta toivon parasta. Aamu-TV:n keskustelu oli sävyltään hyvin positiivinen; toivottavasti moni katsoi sen.
Voi myös olla, että av-käännösalan tämänhetkinen myllerrys on tuonut itse kunkin otsalle pari ylimääräistä ryppyä, jotka saavat viattomankin huumorin näyttämään vakavammalta kuin se oikeasti on.
Kääntäjän ammatti ei tosiaan saa kansalta sitä arvostusta, jonka se ansaitsisi. Ja samoin kuin opetusalalla, jokainen joka tekee käännöksiä - oli sitten koulutus alalle tai ei - tulee kutsutuksi kääntäjäksi, aivan kuin opettajaksi kutsutaan myös täysin ammattitaidotonta ihmistä, joka "sattuu" toimimaan opettajana.
VastaaPoistaPuolustan kuitenkin sukunimikaimaani - ei yhden miehen harteille voi alan ongelmia sälyttää. Ikävää on se, että kun puhutaan käännöksistä, otetaan haastatteluun mies, joka ei ole kääntäjä. Onko se kuitenkaan haastateltavan vika? Pitäisikö ennemmin yrittää vaikuttaa toimittajiin? Nykyään kun kaiken pitäisi olla viihteellistä, mistään ei voi enää puhua vakavasti.
Kääntäminen on tullut käännöskukkasten myötä tutuksi myös tavan kansalaiselle - itse en olisi tainnut kääntämistä koskaan opiskellakaan ilman käännöskukkasia. Asioilla on aina kaksi puolta: on niitä, jotka ylpeilevät osaavansa paremmin kuin kääntäjä (kannattaisi itse joskus kokeilla) mutta on myös niitä, jotka kiinnittävät nykyään huomiota myös siihen, että käännös on tehty hyvin. Mitä tulee palautteen antamiseen on nykyään tapana loukkaantua verisesti siitä, että jokin asia on mennyt vikaan, eikä sitä omaa harmistusta voi muuten ilmaista kuin huutamalla/muuten vaan aggressiivisesti. Tämä tuntuu pätevän kaikkeen asiakaspalveluun, ei pelkästään kääntämiseen.
Haluan omalta osaltani puolustaa hyviä käännöksiä ja pidän tärkeänä, että puhutaan myös alan rahallisesta arvostuksesta. Työsarkaa vain on valtavasti, jos eräänkin kielten laitoksen korkeasti koulutetun työntekijän mielestä kääntäjillä ei ole etuoikeutta käännösten tekemiseen. Kyllä hyvä kääntäjä voi olla ilman formaalia koulutustakin, mutta nykyisen käytännön (= koulutus ei ole pakollinen) myötä mukana on myös paljon niitä, jotka eivät osaa erottaa aikamuotoja tai joiden mielestä "sitten sinä mietit mitä teit väärin" on aivan käypää suomea. Siitä muusta ajatustoiminnasta puhumattakaan.
Harmikseni en nähnyt tämän aamuista haastattelua. Pitää yrittää nähdä se myöhemmin.
Haluan ihan vain selvyyden vuoksi sanoa, että en halua sälyttää alan ongelmia Jouni Paakkisen harteille, mikä toivottavasti välittyi kirjoituksestanikin. Kuten sanottu, hän muistaa aina mainita, että arvostaa kääntäjien ammattitaitoa. Kunpa vain useampikin käännöskukkasfani lukisi hänen kirjojensa alkusanat sen sijaan, että pitäisi av-kääntäjiä pelkkinä kukkakauppiaina. :)
VastaaPoistaHienoa, että tekstini on herättänyt keskustelua. Se jatkukoon!
Haastattelu Yle Areenassa (katsottavissa 24.4. saakka):
VastaaPoistahttp://areena.yle.fi/video/846888
Sähän olit erinomainen tuossa haastattelussa.
VastaaPoistaHienoa!
Kukahan perustaisi esim. diagnoosikukkassivuston, johon saisi lähettää lääkärien/eläinlääkärien tekemiä "diagnooseja"?
VastaaPoistaOmakohtaista kokemusta on vaikka ihosyövästä, joka olikin luomi ja tulehtuneesta piilokiveksestä, joka olikin venähdys. Ja toisinpäin - yskä, joka olikin keuhkokuume.
Naurattaisi varmaan Lääkäriliittoakin!
Juu, ja lisäksi AV-kääntäjät voisivat porukalla tehtailla kukkasia, julkaista niitä omakustanteena (menekki taattu) ja jakaa tuotot taiteilija-apurahoina itselleen vuokranmaksuun yms.
VastaaPoistaAv-kääntäjien "herkkähipiäinen" suhtautuminen virheille nauramiseen voi osittain selittyä sillä, että alalla otetaan virheet varsin vakavasti. Omat virheet harmittavat kovasti meitä tunnollisia tyyppejä. Tällaiseen takakireyteen löytyy useampikin syy. Tässä muutamia:
VastaaPoistaA)Oman kokemukseni perusteella virheet ovat se asia, joka maallikoille tulee ensimmäisenä mieleen av-kääntäjän työstä. Kyllästyttää aina vastailla kommenteihin. "Ehhehe, joo tuleehan noita virheitä."
B) Jouni P:kin varmaan tietää sen, että av-kääntäjien saama katsojapalaute ei aina ole kovin ystävällistä: meitä on solvattu kollektiivisesti tyhmiksi, idiooteiksi, kielitaidottomiksi - ja joskus jopa ateisteiksi!
Perusteena haukuille saattaa olla esimerkiksi se, että typerä kääntäjä on käyttänyt sanaa "rekka", vaikka ruudussa on ihan selvästi "puoliakseliperävaunu". Sori, jos termi meni väärin - palautteen voi tällä kertaa jättää antamatta;)
C)Onko Jouni tietoinen sellaisesta, että eräässä av-käännöstoimistossa soitellaan välillä jopa iltaisin omille free-kääntäjille ja varoitellaan tekemästä samoja virheitä uudelleen? Kääntäjät kokevat puhelut varsin ahdistavina, ja osa pelkää menettävänsä työnsä yksittäisen virheen takia. Minä olen näitä tarinoita kuullut, ja ne pöyristyttävät minua.
Itse voin vain kuvitella, miten ikävältä tuntuisi saada tuollainen nuhdepuhelu esim. kasilta illalla. Ei varmaan paljon naurattaisi virheet sen jälkeen, vai mitä?
Ei liene siis ihme, että suhtaudumme välillä vähän vainoharhaisesti virheisiin. Meillä pitäisi kai olla vahvempi asema suhteessa töitä antaviin tahoihin, jotta osaisimme nauraa omille mokillemme. Nyt virheen pelko liittyy töiden menettämisen pelkoon.
Lisäksi yksi kyssäri: kuulin, että Jounin kokoelmissa on myös piraattitallenteiden käännöksiä. Onko tämä totta - ja ketkä niitä piraattikäännöksiä tekevät?
Miettiväisenä,
Typy
Kohdasta c) En ollut tietoinen, että tällaistakin tapahtuu. Asiatontahan se on ja osoittaa, että työnantaja ei ole työnsä tasalla.
VastaaPoistaPiraattikäännöksiksi merkittyjä ovat varsinaisista piraattituotteista löytyneet suomennokset sekä netistä ladattuihin elokuviin tehdyt tekstitykset. Ensiksi mainittuja tekee (tai teki) mikä ties nyrkkipaja Suomenlahden tuolla puolen ja jälkimmäisiä harrastajat. Itse en omista ainuttakaan elokuvaa kummastakaan kategoriasta, mutta näitäkin minulle lähetellään. Niiden kohdalla otan mukaan vain kaikkein mehukkaimmat, aineistoahan sillä saralla varmaan olisi loputtomiin.
Verkossa olen lajitellut ne erikseen omaan osastoonsa ja kirjoissa ne on merkitty tunnuksella (piraatti).
Voi olla perusteltua jättää ne jatkossa pois kirjoista, jos sellaisia vielä joskus tulee.
Typy täällä taas, kiitos Jouni pikaisesta vastauksesta!
VastaaPoistaMinusta on upeaa, että olet löytänyt tiesi tänne av-kääntäjien sivuille:) Toivottavasti ehdit jossakin välissä tutustumaan sivujen monipuoliseen sisältöön, jonka av-kääntäjät ovat talkoovoimin tuottaneet.
Näillä sivuilla paljastuu myös monia alamme varjopuolia, joista harvemmin puhutaan. Jostain syystä median agenda settingiin istuvat usein paremmin keveät aiheet...;)
Meillä on meneillään kova taisto, jonka tavoitteena on saada alalle yhteiset pelisäännöt. Hirvittävän moni av-kääntäjä on nääs jo pitkään tehnyt töitään "hajoita ja hallitse" -ilmapiirissä, ja polkuhinnoittelu rehottaa alalla.
C-kommenttiisi viitaten: työnantaja ei ehkä ole työnsä tasalla, mutta niskan päällä se ainakin on pitkään jo ollut. Jatkuvasta epävarmuudesta ja altavastaajan asemasta me pyrimme nyt joukolla eroon!!
Ja piraateista:
Voisi olla hyvä ainakin mainita, jos kukkanen on peräisin piraattikäännöksestä. Näin saataisin ehkä tehtyä edes kosmeettista pesäeroa piraattileffojen kääntäjiin:) Itse oon ainaskin netissä törmännyt niin käsittämättömiin piraattikäännöksiin, että ihan heti en samaan joukkoon haluaisi töilläni päätyä:P
Jos Jouni haluat lisätietoa av-alan tämänhetkisestä tilanteesta, meilaa osoitteeseen avkaantajat@gmail.com - kenties voimme yhdessä tehdä tästä alasta paremman sekä katsojille että kääntäjille!
AV-kääntämisessä pätee vanha viisaus: älä tee ellet osaa (tai viitsi). Jokaista käännöskukkasta kohti tv- ja dvd-teksteistä (ainakin fiktion puolelta) löytyy luvuton määrä väärinkäännöksiä ja –ymmärryksiä, jotka eivät ylitä huumorikynnystä, mutta todistavat tekijöittensä ammattitaidollisista puutteista tai huolimattomuudesta/välinpitämättömyydestä. Joissakin tapauksissa haastava teksti on saanut tekijäkseen taitajan ja lopputulos on erittäin nautittava (mm. Dennis Potterin "Pennejä taivaasta", "Laulava salapoliisi" ja "Huulipunaa kauluksessa"), toisaalla taas rutiiniviihde ("Coronation Street", "Sydämen asialla") hutaistaan vasemmalla kädellä ja jälki on sen mukaista. Sinänsä kannatettavan ammattiylpeyden ja –solidaarisuuden nostatuksen (ja ei ehkä kenenkään etua edistävän närkästymisen ja Paakkisen syyllistämisen) ohella sopisi harrastaa vakavaa itsekritiikkiä, niin paljon virheellisiä käännöstuotteita tilaajille kaiken aikaa toimitetaan, muidenkin kuin halpakääntäjien toimesta. Ja kun työstä maksetaan kehnosti ja sen arvostus on pohjalukemissa, niin laatuun kannattaisi panostaa aivan erityisesti, jotta tilanne ei ainakaan enää pahentuisi.
VastaaPoistaHei BB, olen samaa mieltä siitä, että parantamisen varaa varmasti on. Minusta ammattiylpeys liittyy tähän hyvin läheisesti. Ainakin minulle ammattiylpeys merkitsee sitä, että arvostaa työtään ja haluaa tehdä sen mahdollisimman hyvin. Siksi yritämmekin levittää tätä ammattiylpeyden sanomaa. :)
VastaaPoistaKun saamme alan työehdot kuntoon, isommalla joukolla av-kääntäjiä on mahdollisuus käyttää kuhunkin työhön enemmän aikaa, jolloin työn jälki paranee. Eli: ammattiylpeys + kohtuulliset työehdot = hyviä käännöksiä. Eikö niin?
Olen samaa mieltä Mian kanssa siitä, että ammattiylpeys liittyy tähän läheisesti. Minulta sitä löytyy, joten sivuutan pääaiheen (?) eli käännöskukkaset toteamalla, että suhtaudun niihin täysin huumorilla. Ne ovat hauskoja siinä missä lääkärien sanelukukkasetkin. Sanelukukkaset eivät laske yhtään lääkärikunnan arvostusta ainakaan minun silmissäni, joten miksi käännöskukkastenkaan pitäisi laskea AV-kääntäjien arvostusta?
VastaaPoistaTämä voi olla väärä viestiketju, mutta haluan nyt avata suuni ja tarttua tuohon Mian "parantamisen varaa varmasti on" -lauseeseen. Mielestäni meillä AV-kääntäjillä ei tällä hetkellä paljon muuta olekaan kuin parantamisen varaa. Olisi mielenkiintoista kuulla joltakulta kokeneemmalta kääntäjältä vähän historiaa siitä, miten näin hajallaan oleva asiantuntija-ala on päässyt edes syntymään. AV-kääntämisen pitäisi olla professio, mutta nyt ollaan kyllä kaukana siitä. Meidän vaativan työn takia hyviin työoloihin ja kohtuulliseen/hyvään palkkaan on kuitenkin kaikki eväät olemassa. Itse asiassa meillä ei teoriassa ole asiat juuri sen huonommin kuin ahtaajillakaan, jotka voivat vaatia melkein mitä vaan. Mekin voisimme vaatia, koska jos kaikki AV-kääntäjät löisivät hanskat tiskiin, niin johan alkaisi vähitellen tapahtua. Mainostulojen varassa elävät TV-kanavat joutuisivat näyttämään pelkkiä uusintoja, mikä saisi katsojat raivon partaalle ja mainostajien kukkaronnyörit kiinni. Kanavilla olisi silloin vaihtoehdot vähissä. Uusien kotimaisten ohjelmien tekeminen on hidasta ja ennen kaikkea äärettömän kallista puuhaa. Vieraskielisten ohjelmien näyttäminen ilman tekstityksiä olisi älytön ajatus. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi tulla häntä koipien välissä AV-kääntäjien luokse ja nöyrtyä vaatimuksiimme.
Meillä on siis paljon valtaa - sitä pitää vain käyttää. Ensin meidän täytyy kuitenkin koota rivimme ja liittyä yhtenäiseksi rintamaksi. Journalistiliitto on takanamme, mutta ryhmä on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki, eli tässä tapauksessa yksittäiset kääntäjät, jotka eivät osaa/halua/mitä lie vaatia parempia työoloja. Onneksi olemme vihdoinkin ottaneet ensi askeleet alamme professionalisaatiokehityksessä. Siitä lämmin kiitos aktiivisille AV-kääntäjille, jotka ovat tämänkin sivuston perustaneet ja tuoneet alaamme suuren yleisön tietoisuuteen. Toivottavasti kukaan ei enää painaisi jarrua, vaan puhaltaisimme kaikki yhteen hiileen ja menisimme kohti parempia aikoja. Käännöskukkasistakin on toki hyvä puhua, mutta ei heitetä lasta pesuveden mukana.
Ruusuja saa, jos niitä pyytää.
Ugh, olen puhunut.
Ammattiylpeys, ammattitaito, omaan asiaan uskominen, toiminta. Siinä se.
VastaaPoistaKäykää katsomassa:
http://www.sktl.net/fi_infopiste_palkinnot.html
Lisää aiheesta on myös SKTL:n Facebook-sivulla (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto).
^
VastaaPoistaTarkoittakos tää sitä, että av-kääntäjien kansanliike saa vuonna 2010 SKTL:ltä kukkasen? Me oltais se ainaskin ansaittu jo alkuvuoden rytinöiden perusteella! Hooray for us, mä kukitan meidät heti:)
T: Tytti
Tytti, muita kukkia saatte kyllä kioskillisen mutta tämä palkintokukka, jota tässä esimerkinomaisesti esittelen, menee parhaalle asiatekstikääntäjän asiakkaalle. Sille asiakkaalle, joka toimii reilun pelin sääntöjen mukaan vastuullisesti ja ammattilaista kunnioittaen, neuvotellen ja yhteistyötä tehden. Ei rutise hinnasta, ei hiosta aikatauluista, arvostaa hyvää työtä. Sille, joka tajuaa että kääntäjä on palkkansa ja toimeentulonsa ansainnut.
VastaaPoistaJouni Paakkisen haastattelu Yle.fi-sivuilla:
VastaaPoistahttp://yle.fi/alueet/turku/2010/03/kaantajan_kukka_kaunis_kukka_1573804.html
Kiitos tästä. Meidän täytyisi löytää kääntäjä yritykselle. Hetken aikaa on nyt itse yritetty, mutta ei tuo kielipää ole niin hyvä että se sujuu kovinkaan helposti. Varmasti mielenkiintoinen ala myös työskennellä, vaikkakin töiden tarjonta saattaa joskus olla kehnoa.
VastaaPoista