Suomi on ainoa Euroviisujen osanottajamaa, jossa kilpailukappaleet käännetään ja näytetään tekstityksinä. Käytäntö johtunee Ylen perinteistä - vielä 1990-luvulla Ylellä saatettiin tekstittää jopa rock-konserttitaltiointien kappaleiden lyriikat. Kalle Niemi on muutamaa välivuotta lukuun ottamatta kääntänyt Euroviisuja vuosittain jo 1990-luvun alusta saakka. Aluksi kääntäjiä oli tiimissä useampia, mutta ennen pitkää työ päätyi yksin Kallelle.
"Saan kappaleiden tekstit käyttööni alkuperäiskielellä ja englanniksi ja käännän ne pääasiassa englannista. 1990-luvulla tekstit tulivat myös ranskaksi, mikä oli hyvä, sillä silloin englanninkielinen teksti saattoi olla viisusta tehty laulettava versio, ja lyriikoiden sisältö ja jopa aihepiiri saattoi olla aivan eri. Ranskankielisistä teksteistä kuitenkin saattoi tarkastaa, mitä laulussa oikeasti sanottiin", Kalle kertoo.
Koska Euroviisut lähetetään suorana, käännöksiä ei voi ajastaa kuvan päälle valmiiksi. Meidän muiden istuessa kotisohvalla viisujen ääressä Kalle siis istuu Ylellä painelemassa tekstejä ruudulle ohjelman tahdissa. Ennen illan tosikoitosta hän harjoittelee ajastukset kenraaliharjoitusnauhoitteen kanssa pariin kertaan. Silti mokiakin voi tulla, ja suorassa lähetyksessä niitä ei sitten voi korjata. "Kerran huomasin yhtäkkiä kesken lähetyksen, että yhden kappaleen tekstit puuttuivat. Ne olivat kai joutuneet johonkin väärään tiedostoon. Ei siinä sitten muu auttanut kuin antaa kappaleen soida ilman tekstityksiä. Onneksi lavalla kieppui ja kiemurteli nätti poika, joten ainakin naiskatsojat tuskin osasivat kaivata tekstejä."
Kallen mielestä mukavinta Euroviisujen kääntämisessä on riimien keksiminen. "Itä-Euroopan maiden kappaleita on mukavin kääntää, kun ei osaa itse kieltä. Sieltä voi bongailla, missä kohtaa rimmaavat sanat ovat alkutekstissä. Aina riimirytmiä tosin ei voi toistaa samanlaisena - toista ja neljättä säettä ei yleensä voi laittaa rimmaamaan, kun ne joutuu jakamaan kahteen repliikkiin, jolloin riimit joutuisivat liian kauas toisistaan." Ikävin puoli Euroviisujen kääntämisessä on Kallen mielestä se, että kappaleet jäävät pahasti päähän soimaan. "Pari viikkoa viisujen jälkeenkin herään joka aamu viisu päässä."
Kalle ei osaa sanoa, seuraisiko Euroviisuja, ellei katsoisi niitä työn puolesta. Suosikeikseen vuosien varrelta hän kuitenkin mainitsee vuoden 1991 Euroviisuissa Ruotsin Carolalle niukasti hävinneen Ranskan kappaleen C’est le dernier qui a parlé qui a raison sekä Euroviisut vuonna 2007 voittaneen Serbian kappaleen Molitva. "Yleensä pidän Itä-Euroopan maiden kappaleista, varsinkin Serbia on ollut monena vuonna hyvä. Israelista pidän myös, kun heprean kieltä kuulee niin harvoin."
Tämän vuoden Euroviisuista Kalle mainitsee suosikikseen Saksan. "Voittajaa en uskalla veikata, mutta toivon, että Saksa myös voittaa."