Av-kääntäjät kadulla - tule katsomaan!

Pitkä talvi on takana. Talven aikana on mm. jatkettu työehtosopimusneuvotteluja Journalistiliiton ja KAJ:n sekä käännöstoimistojen Pre-Text, Rosmer International, SDI Media ja Stellar Texts kanssa sekä vaihdettu ideoita pohjoismaisten kollegojen kanssa. Broadcast Textiä ei vieläkään ole saatu neuvottelupöytään, mutta ilmassa on viitteitä siitä, että firman kääntäjät alkavat saada tilanteesta tarpeekseen.

Av-kääntäjät ovat muhineet pesissään koko pitkän talven ja kömpivät sieltä kevään tullen ulos.Nimittäin:

Tapahtuma Facebookissa

Suomen av-kääntäjät järjestävät Täällä on ihminen välissä! -tempauksen perjantaina 2.5.2014 klo 12 - 18 Kolmen sepän patsaalla Helsingissä. Kääntäjät astuvat esiin televisioruudun takaa ja kertovat omasta työstään sekä pyrkimyksistä turvata alan tulevaisuus ja av-käännösten laatu Suomessa.

Tule bongaamaan tv:stä tutut nimet ja kysy kaikki av-kääntämisessä askarruttavat kysymykset!

Halukkaat pääsevät myös esimerkiksi ratkomaan visaisia käännöspähkinöitä ja kokeilemaan itsekin tv-ohjelman suomentamista. Materiaalina on amerikkalaista realityä ja ruotsalaista komediaa Solsidanin muodossa.

Hyvä käännös on katsojan ja sisällöntuottajan oikeus. Yhä suurempi osa av-käännöstöistä tuotetaan kuitenkin heikoilla työehdoilla ja alihintaan, mikä vaikeuttaa tasokkaiden käännösten luomista ja karkottaa alalta ammattitaitoista työvoimaa. Kääntäjät haluavat alalle työehtosopimuksen, joka estää alihinnoittelukierteen jatkumisen ja takaa kohtuulliset työehdot. Jos työehdot ovat kunnossa, kääntäjät voivat tehdä työnsä rauhassa ja hyvin.

Matka 30 Rock(efeller)iin - oppaina toimivat Sari ja Aija

"Ai niin, Aija. Jäätelö oli ihan hauska, mutta söisikö Liz oikeasti laventelia? Sehän on rehu!"

"No sitä minäkin mietin siitä jäätelöstä, että kuulostaa ihan liian terveelliseltä! Lizhän söisi paljon mieluummin jotain cheesecake-fudge-brownie-juustonaksu-kinuskijäätelöä!" 

Näin viestittelivät toisilleen MTV Median entiset työntekijät, av-kääntäjä Sari Luhtanen ja filmitoimittaja Aija Ronkainen. He puhuivat uudesta Ben & Jerry's -jäätelömausta, Liz Lemonista. Jäätelö sai nimensä 30 Rock -komediasarjan päähenkilöltä, jota esittää komedienne Tina Fey. Luhtanen ja Ronkainen tekivät komediasarjan tiimoilta yhteistyötä viisi vuotta, siihen asti kunnes Luhtanen irtisanoutui BTI Internationalista viime syksynä. Kaksikon virallinen yhteistyö saattaa olla menneen talven lumia, mutta he tapasivat lähetellä toisilleen viestejä yhdessä työstämiensä sarjojen maailmasta, eikä toisen irtisanoutuminen ole katkaissut yhteydenpitoa.

Maistuisiko Lizille sitruuna-mustikka-laventeli-jogurttijäätelö?

Hinnalla millä hyvänsä 30 Rockiin käsiksi

Luhtanen on av-alan rautainen ammattilainen. Hänen liki 30-vuotista uraansa ovat pitkälti hallinneet Kova laki -sarjat, mutta moni meistä tuntee hänet Simpsons-animaatiosarjan kääntäjänä. Muita Luhtasen kääntämiä sarjoja ovat Frasier, Oikeus ja kohtuus, Ratkaisija ja EastEnders.

Ronkainen on työskennellyt filmitoimittajana kuusi vuotta. Hän on toimittanut kaikkia genrejä tositelevisiosta komediaan, draamasarjasta makasiiniohjelmaan ja dokumentista elokuvaan. Eniten hän nauttii komedioiden, tositelevisiosarjojen ja animaatioiden toimittamisesta, sillä niiden jaksonimissä ja jaksoselosteissa saa irrotella surutta.

Vaikka kumpikaan heistä ei suinkaan ole untuvikko, he anelivat itsensä 30 Rockin pariin: komediasarja oli näet Saturday Night Live -sarjasta tutun Tina Feyn hengentuotos. Luhtanen oli erityisen vaikuttunut Sarah Palin -imitaatioista, joita Fey esitti sketsisarjassa.

- Tina Fey oli entuudestaan tuttavuus SNL:n kautta, ja 30 Rockia olin nähnyt maksutv:n puolelta. Siksipä oikein ruinaamalla ruinasin sarjan itselleni, vaikka tiesin sen olevan ihan saakelin isotöinen, paljastaa Luhtanen.

- Tiesin Tina Feyn olevan mainio komedienne, olin fanittanut Saturday Night Livea jo pitkään. Tinan perusteella päätin anella sarjaa itselleni toimitettavaksi. Esimies suostui ruikutukseeni, naurahtaa Ronkainen.

Ronkainen (vasemmalla) saa Luhtaselta Feyn Bossypants-kirjan lainaan.

 Hupihella vai rattoliesi?

Filmitoimittajat muun muassa katkottavat ohjelmiin mainostauot sekä kirjoittavat viikko- ja epg-tekstit eli jaksoselostukset suuren yleisön iloksi. Tekstien takaraja on yleensä viidestä kuuteen viikkoa ennen televisioesitystä. Näin ollen Ronkainen ehti useimmiten katsoa jaksot ennen Luhtasta.

- Aija otti koko kauden aina hyvissä ajoin haltuun ja muodosti selvästi kokonaiskuvan. Se helpottaa suomentajaakin etenkin tällaisessa sarjassa, koska myöhemmin ei sitten tule yllätyksiä, kiittelee Luhtanen 30 Rockin filmitoimittajaa.

Sarjassa vilisi jaksosta toiseen ja kaudesta toiseen samoja intertekstuaalisia viittauksia ja käännettäviä erisnimiä ja termejä. Ronkainen yritti ennakoida näitä kiperiä pähkinöitä, jotta hänen viikkotekstinsä menisivät yksi yhteen Luhtasen käännösten kanssa. Niinpä filmitoimittaja lähetti alvariinsa kääntäjälle viestejä, joissa hän selosti kontekstin ja kyseli vaikkapa, mikä FunCooker-minimikroaaltouuni voisi olla suomeksi. Ronkainen ja Luhtanen sopivat käännöksestä yhdessä ja pitivät tahoillaan listaa sovituista ratkaisuista.

- 30 Rockissa ei pääse pakoon juuri mitään. Se on tilannekomedioiden tapaan erittäin elliptinen ja lisäksi siinä oppi aika nopeasti, että kaikki pikku omituisuudetkin putkahtelevat esiin kautta sarjan, Luhtanen lisää.

FunCookerin kanssa kävikin niin, että sarjan hahmo Tracy Jordan sosialisoi sanan myöhemmin tarkoittamaan takalistoaan. Ennättikö kaksikko ennakoida sen, vai tuliko se puskista?

- Yritin tehdä mahdollisimman käyttökelpoisia ratkaisuja jo alun perin, vastaa Luhtanen.

Luhtanen ei turvautunut sarjan fanisivustoihin, mutta hän pysyi kärryillä amerikkalaisista ilmiöistä Huffington Post -lehden sivuston avulla. Ronkainen luki netistä pitkiä jaksoselostuksia uunituoreista jaksoista sekä vieraili sarjan fanien pitämillä sivustoilla.

Ostaisitko sinä Hupihellan?

Hedelmällisen yhteistyön perustat

Kaksikko sukelsi yksin tuumin syvälle yhteisten sarjojensa maailmaan. Siksipä Ronkainen ymmärsi nauraa heti, kun kuuli Luhtasen ostaneen ananastossut NBC-kanavan kaupasta New Yorkissa. He nimittäin työstivät yhdessä myös Vihjeet hukassa -sarjaa, jonka liki jokaisessa jaksossa näkyy ananas tavalla tai toisella.

He muistelevat yhteistyötään lämmöllä:

- Yhteistyö Aijan kanssa oli varmasti sujuvaa myös siksi, että kummallakin on taipumus sukeltaa niin syvälle juttuun. On kiva työskennellä toimittajan kanssa, joka on jo ehtinyt miettiä asiaa monelta kantilta ja kirjoittaa viikkotekstin, josta saa tukea suomennokseenkin. Huomasin nopeasti, ettei Aija katso tv-sarjasta pelkkää pintaa, vaan oikeasti tutustuu hahmoihin ja maailmaan. Eikä pidä unohtaa Alkusointu-Aijaa!

- Kääntäjän ja toimittajan huolellinen ja motivoitunut yhteistyö on omiaan luomaan kanavalle ammattimaista imagoa ja palvelemaan katsojaa, jonka kai pitäisi olla alamme suurimpia tavoitteita, miettii Ronkainen.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

30 Rock loppui taannoin Yhdysvalloissa. Sarja porskutti seitsemän kauden verran. Ottavatko Ronkainen ja Luhtanen Lizistä mallia ja etsivät lohdutusta juustonaksupussien syövereistä?

- Lohduttaudun sillä, että Tina Feyn pieni tytär on ilmiselvä äitinsä kaksoisolento ja jossain kasvaa ihan uudenlainen Liz Lemon, kertoo Luhtanen.

Ronkainen aikoo turvautua juustonaksuihin ja hakea lohtua sarjan tekijöiden loistavasta tulevaisuudesta:

- 30 Rock -sarjan tekijöiden kaltaiset lahjakkaat ja intohimoiset ihmiset tuskin jäävät laakereilleen lepäämään vaan tekevät jotain viihdettä myös tulevaisuudessa. Odotan innolla esimerkiksi Tina Feyn seuraavia tuotoksia!

Varoitus! Voi aiheuttaa virheellisesti positiivisen tuloksen raskaustestissä.

Kääntäjät rantaristeilyllä

Lämmin kesätuuli helli juhlaväkeä helatorstain aattona, kun ravintolalaiva Wäiski lastattiin av-kääntäjillä jo toisena vuonna peräkkäin. Noin 80-henkinen juhlaväki koostui kääntäjäksi opiskelevista ja Ylelle, Maikkarille ja käännöstoimistoille työskentelevistä sanataitureista. Viimevuotinen merihenkinen teema oli vaihtunut räväkkään 80-lukulaiseen tyyliin Miami Vicen hengessä. Laivaan oli löytänyt tiensä niin Don Johnson kuin aimo joukko papukaijoja, palmuja ja tietenkin vaaleanpunaisia flamingoja.

Vaaleanpunaisista sulista tunnistikin juhlien järjestäjät, jotka hääräsivät siellä täällä tuttuun malliin, allekirjoittanut mukaan lukien. Ilta aloitettiin leppoisasti Española Wayn tapaksilla, ja ruokaa sulatellessa pantiin Onnenpyörä rullaamaan.

Illan seremoniamestari Marko Pohjanrinne veti Janne Porkan roolia hulvattomaan tapaansa, kun rohkeat vapaaehtoiset kokeilivat onneaan. Ensimmäisellä kierroksella onni suosikin Eeva Kurkelaa niin, että kaksi muuta kilpailijaa pääsivät vain seuraamaan vierestä hänen voittokulkuaan. Risteilyä varten yksinkertaistettuja sääntöjä rukattiin toiselle kierrokselle, josta muodostuikin tasaväkisempi. Toisen kierroksen voittajaksi ylsi syntymäpäiväsankari Aija Ronkainen.

Marko Janne Porkkana (Mark Jamie Carrot)

Kahvin ja suklaamoussen voimalla oli hyvä rynnistää illan ohjelmassa eteenpäin, ja juhlaväkeä kannustettiin kiinnittämään aurinkolaseja Don Johnsonille ja heittämään pusuja Paakkiselle sillä välin, kun illan parhaimpien/kamalimpien asujen äänestys oli käynnissä. Pienen kannustuksen ansiosta juhlijat äänestivät ahkerasti ja valitsivat illan kolmanneksi parhaaksi asuksi Maija Rantasen trikoounelman, toiseksi parhaaksi Tytti Heikkilän raikkaat kasarisävyt ja parhaaksi allekirjoittaneen kamalan säihkyvät releet. Elina Eskolan huikeat Miami Vice -kynnet palkittiin erikoismaininnalla.

Illan muodikkaimmat

Kun meno oli letkeimmillään, oli tietenkin limbon aika. Kolme enemmän ja vähemmän vapaaehtoista osanottajaa otti toisistaan mittaa limbokepin alla yleisön kannustaessa heitä villisti. Taipuisimmaksi kääntäjäksi osoittautui Suvi Salmilampi, ja hänet luonnollisesti palkittiin stepperillä.

Myös mikrofoni kädessä ahkeroinut Marko Pohjanrinne palkittiin kaunopuheisuudestaan.

Loppuilta hujahti vapaan seurustelun ja Starlight-diskon merkeissä, ja kello kolmelta oli aika hyvästellä Wäiski tämän vuoden osalta. Laivasta virtasi väsynyttä, mutta kovasti iloista väkeä.

Vielä kerran kiitos kaikille mukana olleille! Toivottavasti kaikilla osanottajilla oli vähintään yhtä hauskaa kuin meillä järjestäjillä.

Hehkeät järjestäjät: takarivissä Marko Pohjanrinne, Hanna Toivainen, Tytti Heikkilä, Katja Aulavuori, Hertta Oksanen ja Sonja Karvonen sekä etualalla Maarit Malm ja Tarja Sahlstén

kirjoittanut Sonja Karvonen

Jaoston rubiinipäivä

Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton TV- ja elokuvakääntäjien jaosto perustettiin 25.11.1970. Perjantaina 5.11.2010 nykyisen av-kääntäjien jaoston pyöreitä vuosia saapui juhlimaan yli 80 henkilöä. Pirskeet pidettiin Helsingissä Käpylän työväentalolla, josta oli sukeutunut todellinen juhlapaikka koristelutoimikunnan toimesta. Vieraat astelivat sisään punaisen maton päällä, filminauhat koristivat portaita ja juhlasalin pöydät olivat kynttilöiden, filminauhojen ja tähtihileiden peitossa. Vanhojen elokuvien kohtauksia näytettiin isolla valkokankaalla. Koristeet virittivät vieraat juhlatunnelmaan. Suurkiitos kaikille koristelutoimikunnan jäsenille!

Juhlan seremoniamestarina toimi jaoston oma Charlie Chaplin eli Marko Pohjanrinne. Hän kertasi juhlan ohjelman ja luovutti lavan jaoston puheenjohtajalle Sanna Väreelle, jonka johdolla kilistimme tulevaisuudelle. Väre myös otti vastaan SKTL:n puheenjohtajan Liisa Laakso-Tammiston sekä asiatekstikääntäjien jaoston puheenjohtajan Ulla Agopovin ja tulkkijaoston puheenjohtajan Kirsi Lammin onnittelut.

Seuraavana ohjelmassa oli ruokailu, jolle varattiin aikaa tunti. Pöydät notkuivat salaatteja, piirakkaa ja pieniä ruisleipiä. Vanhan maailman menon malliin juhlasalissa kiersivät virvoketytöt, jotka myivät kurkun kostukekuponkeja. Syömisen aikana oli viihdykettäkin tarjolla: pienellä pöydällä oli "Guugl Quotz"-visa. Arkilla listattiin noin kaksikymmentä sitaattia elokuvista. Jujuna oli, että sitaatit oli käännetty Googlen käännösohjelman kautta. Googlattujen sitaattien alkuperäinen muoto ja elokuva oli arvattava. Oikeat vastaukset pystyi tarkistamaan haitaripapereista.


Ruokailun jälkeen juhlaväelle esiintyi steppaaja Tea Rosenberg. Hän pisti kengillä koreasti neljän laulun ajan ja sai asiaankuuluvasti raikuvat aplodit. Sitten olikin jo aika hieroa älynystyröitä: leffamusavisa oli seuraava ohjelmanumero. Visan ideoineet Sonja Karvonen ja Maarit Malm kuunteluttivat kollegoillaan musiikkia kahdeksalta vuosikymmeneltä, alkaen 1930-luvulta. Kysymykset olivat erittäin visaisia, ja voittajajoukkue oli Sorsakvartetti viidellä oikealla vastauksellaan. Musiikkitietäjät saivat palkinnoksi neljä soundtrack-levyä ja samppanjapullollisen suklaapalloja.

Muitakin palkintoja oli luvassa: jaoston oma, vuosittainen tunnustuspalkinto on yhä työn alla, mutta juhla oli hyvä tilaisuus harjoitella tulevaisuutta varten. Jaoston tuleva puheenjohtaja Kati Metsola jakoi palkinnon Kirsti Luovalle ja Marja Huuskoselle, jotka ovat kirjoittaneet historiikin audiovisuaalisen kääntämisen ensitaipaleesta.

Maija Rantanen jakoi kiitosta av-kääntäjien foorumin taustaryhmälle, joka on jaksanut puurtaa alan valoisamman tulevaisuuden ja paremman yhteishengen eteen. Taustaryhmästä olivat paikalla Katja Aulavuori, Tytti Heikkilä, Hertta Oksanen ja Jukka Sorsa. Kiitokset lähtivät myös Anna-Maija Ihanderille, Mari Korpuselle ja Mia Storelle. Heikkilä puolestaan kiitti kaikkia, jotka ovat osallistuneet foorumin ja sivuston tekemiseen.

Sanna Väre jakoi tunnustusta Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toimiston työntekijöille, joilta jaosto on saanut korvaamatonta apua kerta toisensa jälkeen. Toimiston nykyiset kantavat voimat Liisa Leppänen ja Sari Lahti eivät olleet paikalla, joten palkinnon ottivat vastaan Liisa Laakso-Tammisto ja Leppäsen edeltäjä, eläkkeelle siirtynyt järjestösihteeri Helkky Halme.

Maria Kynsijärvi palkitsi meneillään olevien TES-neuvottelujen kääntäjäedustajat. Paikalla olivat Lauri Mäkelä ja Ilona Ahlgren. Aplodit suunnattiin heidän lisäksi myös Taru Alinille, joka ei päässyt paikalle.

Viimeinen palkinto jaettiin juhlaväen lempikääntäjälle. Juhlijat saivat nimetä oman suosikkikääntäjänsä paperilappuihin, jotka kerättiin hopeiseen silinterihattuun. Äänestysajan jälkeen laskettiin tulokset. Juhlaväen suosikkikollega oli Mari Hallivuori, joka oli jo ehtinyt lähteä juhlista. Toivottavasti palkinto saavutti omistajansa myöhemmin.


Juhlat jatkuivat tunnustuspalkintojen jakamisen jälkeen vapaamuotoisena seurusteluna aina keskiyöhön saakka. Viralliset jatkot olivat Stadin tähdessä.

Kiitos kaikille "rubiinijuhlan" järjestäjille ja juhlijoille! Liisa Laakso-Tammisto sovelsi hääpäiviä jaoston merkkipäivään, ja näin ollen juhlimme rubiinipäivää. Nähdään safiirijuhlissa, jollei jo aikaisemmin.



Kuvat Ilona Ahlgrenilta ja Lauri Mäkelältä.