Kässärikukkasia, osa 3: Mikä, kuka, missä?

On kesäperjantai, siispä kässärikukkasten aika. Tällä kertaa käsittelyssä on joukko erikoisia erisnimiä. Käsikirjoituksen kirjoittaja ei ole ollut aina ihan selvillä siitä, kuka tekee mitä ja missä.

Tähän väliin mainittakoon, että av-kääntäjä ymmärtää enemmän kuin hyvin, miten helposti mokia kiireessä syntyy. Kässärikukkaset päätyvät yleensä vain kääntäjien silmiin, vaikka joskus ne voivat livahtaa ruutuunkin asti. Silloinkaan siitä ei onneksi aiheudu kenellekään hengenvaaraa.

Tässä siis jälleen iloksenne av-kääntäjien foorumille lähetettyjä käsikirjoituksista bongattuja helmiä, joukossa myös tunnustus!

Erikoisia artisteja ja teoksia

Vastikään kääntämässäni ohjelmassa näytettiin pätkä New Kids on the Blockin musavideosta, ja ruudulla näkyi bändin nimi suurin kirjaimin. Kässärissäpä luki:
Back Street Boys: ...I'll be your boyfriend...
Ei riittänyt, että oli väärä bändi, vaan väärän bändin nimi piti vielä kirjoittaa väärin.

Tietokilpailun osallistuja vastaa musiikkiaiheiseen kysymykseen "Def Leppard".
Kässärissä lukee "Death Leopard".

Coldplayn Viva la Vida -kappaleen nimi oli käsiksessä taipunut muotoon "Via la Veta".

Surkeiden elokuvien klassikko ”Plan 9 from Outer Space” on käsikirjoituksen mukaan ”Plane Line From Out Of Space ”.

Yhdessä kässärissä säveltäjä Wagner on saanut uudeksi nimekseen Bagner. Se oli sinänsä hassua, koska Wagnerin nimen pitäisi olla kaikille tuttu, ja se sanottiin ohjelmassa hyvin selvästi moneen kertaan. EMT-tiedoston kommentissa perusteltiinkin tätä ratkaisua sillä, että "kuvassa lukee niin". Lukihan se kuvassa, mutta fraktuuralla, jossa iso W ehkä muistutti B:tä.

Tällä pääsin Paakkisen kukkasiin: Fiktiosarjassa lueteltiin kirpparilevyjä, ja kässärissä luki "Martha Hoople". No. Sen piti tietysti olla Mott the Hoople, mutta pääsi lipsahtamaan, kun en kuullut kunnolla, oli kiire ja kaikkea. D’oh.

Julkkiksia ja muita sankareita

Kuka julkkis? Viiden pisteen vihje: kässärissä lukee J.C. Seagull.  Vastaus: Jason Segel.

Kylmyyttä käsittelevässä dokumentissa puhutaan pitkään olutpanimon omistaja "James Jewelista", jonka mukaan nimettiin energian yksikkö "jewel". Olisko joule mitään, häh?

Astronautti, joka tunnetaan Suomessa nimellä Juri Gagarin, korvattiin eräässä dokumentissa hepulla nimeltä "Uriga Garrin".

"My hero of course is Superman, because he can fly."
Kässäri: "My hero of course is Spiderman, because he can fly."

"Morris Car Thorpe" = Norse god Thor.

Deus ex machina

Eräässä ohjelmassa oli saatu kässärissä kaikenlaisia ulkopuolisia henkilöitä seikkailemaan ohjelman pariin, mm. joku Howie oli saatu sinne ängettyä, kun joku vain ähkäisi jotain. Lisäksi eräs henkilö sanoi "I think I'm gonna Ralph". Olisi varmaan pitänyt laittaa ruutuun "Minua Yrjöttää".

"My sister called me and told me..."
olikin kässärissä salaperäisesti:
"Mr. Korgi told me..."

Terroristi aikoo viedä ydinvoimalasta uraania.
Presidentti kysyy maavoimien komentajalta: "We have a scenario to move the rods covertly, yes?"
Kässäri: "We have a scenario to move the Roscoe Berkeley, yes?"
Sanomattakin lienee selvää, ettei ohjelmassa esiinny erisnimeä Roscoe Berkeley.

Missä mennään?

Italialaisen ruoan ystävien mekka on luultavasti käsikirjoituksessa mainittu nähtävyys "Leaning tower of pizza".

Käännöskukkasista ei ruusuja saa

Kirjoittanut Anna-Maija Ihander

Kun av-kääntäjä kertoo jollekin ammattinsa, ensimmäinen kysymys on lähes poikkeuksetta: miksi teette niin paljon virheitä? Usein mainitaan sana "käännöskukkanen", joka on Jouni Paakkisen nimitys tekstitysmokille. Paakkisen julkaisemat hupikirjat ja nettisivut ovat tehneet av-kääntäjien virheiden bongailusta kansallisurheilua. Joillekin virheistä huomauttelu tuntuu olevan suorastaan keino päästä osoittamaan oma ylivertaisuutensa kääntäjään nähden, ainakin mikäli tv-kanaville lähetetyn palautteen sävyyn on uskominen - yleisin käännöspalautteen avauslause kun vaikuttaa olevan "mitä idiootteja teillä siellä on töissä?"

No, miksi niitä virheitä sitten tulee? Tässä tulee lista erilaisia syitä kysyjien uteliaisuutta tyydyttämään.

1. Matalat palkkiot --> kiire
Tietyt av-käännöksiä teettävät tahot maksavat käännöksistä niin kehnosti, että töitä täytyy painaa hiki hatussa päästäkseen inhimilliselle ansiotasolle. Rauhallisella tahdilla yhden 45-minuuttisen tv-sarjan jakson kääntämiseen kuluu keskimäärin 2-3 työpäivää. Jotkut kuitenkin joutuvat tehtailemaan jaksoja jopa yhden päivässä tai enemmänkin. Kun aikataulu on tällainen, ei ole ihme, että käännökseen voi jäädä virheitä.

2. Suuri vaihtuvuus
Moni uupuu hurjaan työtahtiin nopeasti, ja vaihtuvuus alalla on paikoittain vilkasta. Jos palkkioiden poljenta alallamme jatkuu edelleen, av-kääntämistä on pian yhä vaikeampi tehdä ammatikseen ja alan valtaavat tiuhaan vaihtuvat, väliaikaista lisätienestiä etsivät läpikulkijat.

3. Kehnot käsikirjoitukset
Av-kääntäjä saa oletusarvoisesti käyttöönsä ohjelman käsikirjoituksen. Aina tämä ei tosin ole positiivinen asia, sillä käsikirjoitukset ovat yhä useammin mitä sattuu, vai pitäisikö sanoa "täynnä käsikirjoituskukkasia". Käsikirjoitus on yleensä laadittu valmiin tv-ohjelman tai elokuvan pohjalta (ei siis toisin päin), ja laatija ei ole aina välttämättä kuullut tai ymmärtänyt kaikkia kohtia. Joskus käsikirjoituksista puuttuu pätkiä, ja nimien kirjoitusasu on aina syytä tarkastaa vielä itse, sillä käsikirjoituksissa se on yleensä täysin hatusta vetäisty. Virheitä syntyy, jos luottaa käsikirjoitukseen liian sokeasti.

4. Vaativat aiheet
Kääntäjä saattaa törmätä työssään mihin tahansa aiheeseen. Yleensä käännöskoordinaattorit tuntevat kääntäjiensä erikoisalat ja kiinnostuksenaiheet, ja töitä pyritään jakamaan niiden mukaisesti. Silti jokainen kääntäjä törmää joskus aiheeseen, josta ei tiedä mitään, ja alaan tutustuminen täytyy aloittaa puhtaalta pöydältä. Lopputulos miellyttänee suurinta osaa katsojista, mutta kyseisen alan asiantuntija saattaa hyvinkin huomata joukkoon lipsahtaneen virheen.

5. Tekniset rajoitukset
Tekniikka rajoittaa av-kääntäjien työtä monin tavoin ja saattaa käyttäytyä arvaamattomasti. Esimerkiksi siististi ajastettu teksti saattaa lähetystekniikan vuoksi pomppia ruudulle ja pois miten sattuu - tämä on ollut ongelmana erityisesti Ylen kanavilla. Jos käännös taas on tehty valmiiksi ajastettuun pohjaan, kuten lähes kaikki DVD-käännökset nykyään tehdään, kääntäjä ei usein edes voi vaikuttaa ajastukseen, ja tekstien rytmi voi vaikuttaa levottomalta. Elokuvateatterikäännöksissä lisähaasteena on, että kääntäjä näkee työn alla olevan elokuvan ainoastaan kerran, ja on sen jälkeen ainoastaan käsikirjoituksen (toivottavasti hyvän!) ja ääninauhan varassa.

6. Oliko kyseessä varmasti virhe?
Kääntäjän pitää hallita paitsi vieras kieli ja suomen kieli, myös tekstianalyysi. Tekstistä pitää löytää merkitykset, tyyli ja olennainen sisältö. Kääntäjä ei siis käännä yksittäisiä sanoja, vaan tekstiä kokonaisuutena. Pelkistetty esimerkki: englanninpuhujan mielestä yksinkertainen asia on "piece of cake". Suomeksi sama asia ilmaistaan idiomilla "helppo nakki". "Cake" ei ole suomeksi "nakki", mutta kyseessä ei silti ole käännösvirhe.

7. Ihminen ei ole erehtymätön
Jos ohjelma on aiheeltaan vaativa tai vilisee vaikkapa vitsejä, kääntäjä saattaa olla niin keskittynyt tiedonhakuun ja kielen hiomiseen, että "helpot" yksityiskohdat kuten numerot voivat lipsahtaa väärin. Kääntäjä voi myös olla vaikka väsynyt ja virhe voi vain livahtaa ohi silmien. Tiedonhakukin voi epäonnistua - jostain voi löytyä vakuuttavaa väärää tietoa, jonka vain kyseisen alan ammattilainen huomaa virheelliseksi. Syitä virheille on loputtomasti, koska ihminen on erehtyväinen. Toisaalta kone ei av-kääntäjän työtä voi tehdä, kuten aiemmasta blogikirjoituksesta voi todeta.

Me av-kääntäjät emme ole täydellisiä. Virheitä tulee, vaikka tekisi huolellistakin työtä. Arvostamme sitä, että katsojat välittävät työmme laadusta ja otamme mieluusti vastaan palautetta. Olisi kuitenkin mukavaa, jos palautteen sävy ei olisi aina niin aggressiivista kuin se nykyään on. Virheistä voi huomauttaa myös kohteliaasti. Positiivinen palautekin olisi tietysti ihan mukava piristys.

Mitä tulee käännöskukkasiin, Jouni Paakkinen ei varmasti tarkoita pahaa mokakeräilyllään, ja hän muistaa kyllä nykyään aina mainitakin, ettei "väheksy kääntäjien ammattitaitoa". Tosiasia kuitenkin on, että käännöskukkasinnostus ei ole ainakaan nostanut kääntäjän työn jo ennestäänkin melko alhaista arvostusta. Vahinko on siis jo tapahtunut. Harmillista on myös, että jos mediassa joskus on tarve puhua av-kääntämisestä, haastatteluun kutsutaan käännöskukka-Paakkinen eikä esimerkiksi av-kääntäjää. Meillä kääntäjilläkin riittäisi kyllä viihdyttäviä juttuja hassuista sattumista, oivaltavista käännöksistä ja uskomattomista venymisistä.

www.av-kaantajat.fi-sivustolla voit halutessasi käydä kehumassa käännöstä.

Jouni Paakkista ja Anna-Maija Ihanderia haastatellaan Ylen Aamu-tv:ssä tiistaina 23.3. kello 8.13 ja 8.30 välillä.