Boikottigalleria

Erikoisen yhteensattuman kautta tänään, kansainvälisenä kääntäjienpäivänä 27.9.2013 tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun MTV Median kääntäjille ilmoitettiin ulkoistamisesta. Vuosipäivän "kunniaksi" av-kaantajat.fi-sivustolle perustettiin uusi osio, Boikottigalleria, jossa epäreiluja eri av-kääntäjät kertovat omat syynsä boikotoida epäreiluja työehtoja.

Nostan tässä esiin pari esimerkkiä.

Jani Tikkanen
FM, englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus
Mukana boikotissa marraskuusta 2012 lähtien (kun sai viimeiset sovitut työt tehtyä).
Ottaa vastaan töitä vain reiluilta toimijoilta.

"Tein televisio- ja dvd-käännöksiä Broadcast Text Internationalille freelancerina vuosina 2005–2012. Lakkasin ottamasta vastaan uusia töitä BTI:ltä lokakuun 2012 lopulla. Viimeiset aiemmin sovituista töistä tein marraskuussa.

12.12.2012 ilmoitin monen muun tavoin kieltäytyväni työtarjouksista, kunnes TES-neuvotteluissa tapahtuisi edistystä. Vastauksena vaadittiin palauttamaan tekstitysohjelman dongle kuukauden sisällä. Lopullisesti purin yhteistyösopimukseni 2.4.2013 firman perseilyyn kyllästyttyäni.

Viime vuoden lopulta asti olen siis ollut täysin työttömänä paria lyhyttä av-käännöstä lukuun ottamatta ja etsinyt töitä lähinnä muilta aloilta. Av-käännösalan parilta reilulta toimijalta en ole töitä saanut enkä muille aio työskennellä.

Lähdin mukaan Lokakuun liikkeeseen, koska näin sen joukkovoimassa ensimmäistä kertaa todellisen mahdollisuuden vaikuttaa alan surkeisiin palkkioihin ja muihin epäkohtiin."

Boikotoijia

Laura Paavilainen
FM, englantilainen filologia
Mukana boikotissa 1.12.2012 lähtien (kun sai viimeiset jaetut työt tehtyä).
Boikotoi töitä, joista ei makseta TESin mukaista palkkiota.

"Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut alan vaihtoa, koska en tullut käännöspalkkioilla toimeen varsinkaan yrittäjänä. Rintamaan liittyminen oli siis itsestäänselvyys. Jos kaikkia ei saada mukaan ja tavoitteemme ei onnistu, alalla ei nähdäkseni ole kunnon tulevaisuutta.

Ennen boikottia toimin BTI:n freelancerina. Aloitin opintojen ohella vuonna 2009 verokortillisena, ja yliopistosta valmistuttuani vuonna 2011 perustin toiminimen, koska muuten töitä ei enää olisi jaettu. Toiminimen perustamisesta on koitunut BTI:n palkkioilla pelkkää harmia.

Boikotin alettua palasin pitkin hampain vanhaan opiskeluaikaiseen työhöni osa-aikaisena kassanhoitajana Prismassa. Työskentelen henkilöstövuokrausfirman kautta ja teen muutaman vuoron viikossa. Teen silloin tällöin myös sijaisuuksia päiväkodeissa ja kouluissa.

Vapaa-ajallani käyn paljon kuntosalilla, ja liikunta onkin minulle tärkeää paitsi fyysisen myös henkisen hyvinvointini kannalta.

Tällä hetkellä suunnittelen aineenopettajaksi opiskelua, vaikka opettaminen ei ole koskaan aiemmin kiinnostanut.

En pidä boikottia haastavana, koska tulotasoni on suunnilleen sama nyt kuin ennen boikottia. Se tuntuu älyttömältä, kun ottaa huomioon, että vapaa-aikaa oli ennen paljon vähemmän ja stressiä enemmän.

Toivoa antavat pienet edistysaskeleet ja tieto siitä, että liitot ja Tykki tekevät parhaansa alamme pelastamiseksi. Myös vahva yhteisöllisyys ja samanhenkiset kollegat antavat voimaa."

Lisää boikotoijien muotokuvia

Ulkoistetut uusinnat

Lähipäivinä Maikkarin kanavilla on odotettavissa muutoksia, jotka kuulostavat loistavilta: vähemmän uusintoja, lisää kotimaista sisältöä. Mikä sai tämän ihmeen aikaan? Käytännön pakko ja ”hankalat kääntäjät”.

2000-luvun alussa av-kääntäjien nk. Yhtyneet-työehtosopimukseen neuvoteltiin Maikkarin aloitteesta liite, jonka mukaan käännöspalkkioon sisältyy valmiiksi tietty määrä uusintoja. Käytännössä ilmaisten uusintojen määrä on niin suuri, että vain huippusuosittujen ja jatkuvasti uusittavien sarjojen kuten Simpsoneiden ja Frendien kääntäjille tuli joskus maksettavaksi erillisiä uusintakorvauksia.

Helmikuun lopussa tämä erillissopimus menee kuitenkin umpeen, eikä sitä olla uusimassa. Tällöin voimaan astuu aiempi Yhtyneet-sopimuksen pykälä, jonka mukaan jokaisesta uusintakerrasta tulee maksaa kääntäjälle 50 % alkuperäisestä käännöspalkkiosta. Kun ajattelee, millainen määrä uusintoja Maikkarin kanavilla pyörii, voi hyvin arvata, että tällaisten palkkioiden maksaminen ei ole yhtiön agendalla.

Helmikuun alkupuolella Maikkari lähestyi entisiä kääntäjiään ”tarjouksella”: ”Myykää meille loputtomat oikeudet käännöksiinne halvemmalla kuin 50 % per esityskerta, niin meidän ei tarvitse hankkia niitä muualta.” Kääntäjät reagoivat tähän ”avokätiseen” tarjoukseen ehdottamalla diiliä, jossa uusinnat myytäisiin halvalla vastineeksi siitä, että Maikkari siirtäisi käännöstyönsä av-käännöstoimistojen työehtosopimusta noudattavaan käännöstoimistoon. Tällä hetkellä tällaisia toimistoja on vain yksi, Pre-Text, ja se tekikin Maikkarille käännöstöistä tarjouksen, jossa kääntäjät sitoutuisivat noin 20 % aiempaa matalampiin palkkioihin, ja jossa uusintaoikeudet siirtyisivät kanavalle lopullisesti huokealla kertahinnalla.

Diili olisi siinäkin mielessä ollut Maikkarille otollinen, että tämänhetkisen käännösten toimittajan Broadcast Textin kanssa on ollut huimia toimitusvaikeuksia ja laatuongelmia. Kun ennen ulkoistamista käännökset valmistuivat kaksi viikkoa ennen esitystä, nyt osa teksteistä toimitetaan jopa vasta tunteja ennen lähetystä. Laadun heittelehtiminen puolestaan on ollut nähtävissä erityisesti päivittäissarjojen kuten Emmerdale, EastEnders ja Lemmen viemää käännöksissä. Käännösten siirtäminen toiseen toimistoon olisi siis ollut tässä vaiheessa Maikkarilta fiksu veto.

Vastaanotto oli kuitenkin tyly ja neuvottelutaktiikka selkeä: ”Maksamme ilmoittamamme määrän, ottakaa tai jättäkää.” Maikkarin tarjoamalla hinnalla kääntäjien palkkiot olisivat laskeneet aiemmasta lähes 50 %, minkä LISÄKSI uusinnat olisi pitänyt myydä halvalla ja lopullisesti. Uusintaoikeudet jäivät siis myymättä.

Nyt Maikkarille jäi pääasiassa kolme vaihtoehtoa: hankkia valmiit käännökset muualta, käännättää uusittavat ohjelmat uudelleen tai muuttaa ohjelmakarttoja. Ai niin, tai maksaa entisille kääntäjilleen 50 % per esityskerta.

Valmiita käännöksiä Maikkari voi yrittää haalia mm. käännöstoimistojen arkistoista sekä elokuvien ja dvd:iden maahantuojilta. Joillakin toimistoilla voi olla laajojakin käännösarkistoja, mutta on eri asia, saako niitä myydä edelleen. Maahantuojilla voi olla laajemmat oikeudet käännöksiin. Näissä kaikissa on kuitenkin yksi perustavanlaatuinen ongelma: laatu ei ole sitä, mitä Maikkarilta on totuttu odottamaan. Tämän todetakseen voi vilkaista vaikkapa Netflixin käännöksiä. Sama enimmäkseen halvalla ja hutiloiden teetetty laatu on siis tulossa nyt valtakunnalliselle kanavalle. Laatu ei toisaalta tunnu olevan Maikkarin prioriteettilistalla nykyään, mutta ongelmaksi voivat myös muodostua käännösten formaattierot – dvd:llä riville mahtuu yleensä enemmän merkkejä kuin televisiossa. Jonkun on siis muokattava jokainen käännös lähetyskuntoon.

Käännöksen teettäminen uudelleen käännöstoimistossa tulee halvemmaksi kuin uusintakorvauksen maksaminen jokaisesta uusintakerrasta. Toimistolta Maikkari myös saa suoraan loputtoman käyttöoikeuden käännökseen. Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu taitavien kääntäjien puute. Suurin osa ammattikuntaa boikotoi tällä hetkellä joko Broadcast Textiä tai Maikkaria tai molempia, eikä Broadcast Text siten ole pystynyt toimittamaan Maikkarille tarpeeksi käännöksiä tähänkään asti, saati sitten jos päälle tulevat vielä uusinnatkin. SDI Median kääntäjät ovat myös ilmoittaneet boikotoivansa Maikkarin käännöksiä, mikäli niitä yritetään siirtää sinne, ja sama pätee moneen ulkomaiseen toimistoon. Av-käännöksiä kyselevät tällä hetkellä sellaisetkin toimistot, joilla niistä ei aiempaa kokemusta ole, ja asiakkaan ja kääntäjän hintakäsitysten ero tulee monille yllätyksenä.

Toisaalta ohjelmistokarttaa voi aina muuttaa ja uusintojen määrää vähentää. Tilalle ei kannata laittaa uusia ulkomaisia ohjelmia, koska nekin pitää jossakin käännättää, joten mitä todennäköisimmin kanavalla aletaan maaliskuusta alkaen nähdä yhä enemmän kotimaisten ohjelmien uusintoja. Vaan mitä sanovat katsojat, ja Mainostelevision kannalta olennaisemmin mainostajat, kun amerikkalaisen suosikkisarjan tilalla näytetäänkin odottamatta Puhtaita valkoisia lakanoita tai Speden spelejä vuodelta 1994?

Kääntäjien ulkoistaminen on osoittautunut Maikkarille moninkertaiseksi katastrofiksi. Yhteistyö Broadcast Textin kanssa ei ole sujunut toivotulla tavalla, ja kanavayhtiön maine on kärsinyt niin katsojien kuin mainostajienkin silmissä. Maikkari on hukannut ehkä ainoan valttinsa muihin mainoskanaviin nähden: laadun. Sillä on ollut pitkän historiansa ansiosta arvostettu, lähes Ylen kaltainen asema suomalaisena laatukanavana, mutta nyt se on vajonnut muiden mainoskanavien tasolle halpiskäännöksillään ja ohjelmakarttapuljailuillaan. Maikkarin johdon pitäisi nyt herätä ja pelastaa se, mitä pelastettavissa vielä on.

Kuvakaappaukset ovat peräisin Netflixistä, Bones-sarjan jaksosta, jonka kääntämisestä Maikkarille Anna-Maija Ihander kirjoitti tässä blogissa viime vuonna.

Vastine BTI:n tuoreimpiin väitteisiin

Voima-lehdessä ilmestyi äskettäin Kääntäjäkapina-artikkeli, jossa tuotiin ansiokkaasti julki av-käännöstoimistojen kurjia ehtoja ja työtapoja. Artikkelin lopussa oli BTI:n talousjohtaja Henrik Wikrénin vastine, johon haluan vielä näin jälkikäteen puuttua.

Wikrén esittää aluksi väitteen, ettei BTI ole milloinkaan hakenut asiakkaita aggressiivisen hinnoittelun kautta. Totuus on kuitenkin toinen: BTI, SDI Media ja muut av-käännösalan yritykset ovat jo toistakymmentä vuotta kilpailleet asiakkaista nimenomaan käännösten hinnalla, minkä taas on mahdollistanut pitkälti se, että kääntäjien työehdoista ei ole sovittu mitään pitävää. Niinpä kääntäjien palkkiot ovat olleet kustannusrakenteen se osa, josta on voitu tinkiä eniten. Palkkiot eivät ole nousseet käytännössä lainkaan vuosikausiin, kun ne eivät seuraa edes tavallisia indeksikorotuksia ja inflaatiokehitystä. Vuoden 2009 joulun alla BTI teki Sanoman omistaman Nelosen käännöstöistä niin alhaisen tarjouksen, että valtaosan kanavan käännöksistä siihen asti toimittanut suomalainen Pre-Text Oy (joka on ainoana allekirjoittanut av-alan työehtosopimuksen) olisi pystynyt vastaamaan siihen vain alentamalla kääntäjiensä palkkioita kohtuuttomasti. Niinpä Pre-Text menetti leijonanosan töistään BTI:lle. Koska BTI kilpailee monen muun toimiston lailla nimenomaan hinnalla, BTI:n vakituiset kääntäjät ja etenkin freelancerit ovat syvässä palkkakuopassa.

Wikrénin toteamus freelancereiden arvostamisesta on räikeästi ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä yhtiön yrittäjiksi pakottamat freelancerit ovat kaikkea muuta kuin tyytyväisiä. Artikkelissa esiintyneet kääntäjät eivät ole poikkeuksellisia yksittäistapauksia, sillä ani harva freelancereista pääsee lähellekään akateemisesti koulutetun asiantuntijan keskiansiota, vaikka tekisi normaalia pitempää päivää hiki hatussa - laadun
väkisinkin kärsiessä. Vuosien yhteistyö ei tarkoita automaattisesti kritiikitöntä tyytyväisyyttä, vaan johtuu monen osalla pakosta, kun oman erikoisalan töitä ei löydy mistään muualtakaan järkevää korvausta vastaan. Yksi jos toinenkin kääntäjä onkin vaihtanut alaa ja kouluttautunut uudestaan.

Wikrénin kehityskeskustelu- ja koulutustarjous kertoo pohjimmiltaan siitä, että käännösyritykset pitävät av-kääntäjän tärkeimpänä ominaisuutena nopeutta eikä laatua. Tämä työ ei ole kuitenkaan nopeusennätyksen tavoittelua, vaan ratkaisujen hakemista ja loputonta selvitystyötä. Suomi on perinteikäs tekstitysmaa, jossa alan käytännöt on luotu vuosikymmenten aikana. Euroopan muiden maiden käytännöt eivät tänne suoraan
istutettuina sovi, eivät varsinkaan siksi, että suomi poikkeaa täysin lähes kaikista muista maailman kielistä.
Käännöstoimistojen levittämä kakkoskäännöskäytäntö, jossa vieraskielisen ja valmiiksi ajastetun tekstin päälle täytyy sovittaa suomenkieliset virkkeet kotimaisine sanajärjestyksineen ja idiomeineen, istuu tänne todella huonosti ja johtaa äidinkielen rapautumiseen ja yksinkertaistumiseen.

Av-kääntäminen on luovaa työtä, joka vaatii kielitaitoa, tiivistämiskykyä, tiedonhakua, keskittymistä ja loputonta vaihtoehtojen pallottelua ja hiomista. Keskivertokatsoja ja käännöstoimistotkaan eivät osaa määritellä käännöksen laatua, vaan siihen pystyvät pohjimmiltaan vain alan ammattilaiset eli kääntäjät, samaan tapaan kuin rakennustaiteen laatua ja toimivuutta pystyvät pohjimmiltaan arvioimaan vain arkkitehdit.
Niinpä väitteet siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä nykyisin saamaansa laatuun perustuvat siihen, että asiakas on tyytyväinen kun käännöksistä tarvitsee maksaa niin vähän kuin mahdollista. Onkin kääntäjien ja myös toimistojen vastuulla pyytää vaativasta työstä kohtuullinen korvaus, jonka ansiosta työn voi tehdä riittävän huolellisesti eikä liukuhihnalta tusinakäännöksiä suoltaen.

Wikrén väittää myös, että MTV Medialta siirtyneille kääntäjille kerrottiin heti, että jatkosta neuvotellaan myöhemmin. Väite on perätön. Lokakuun alussa järjestetyssä kahdessa tiedotustilaisuudessa kääntäjät kysyivät useaan otteeseen, mitä jatkossa tapahtuu, mutta BTI:n edustajat vastasivat, ettei tulevaisuudesta osata sanoa vielä mitään. Myöskään Journalistiliiton kolme kertaa lähettämään neuvottelukutsuun BTI ei vastannut ennen marraskuuta, kun valtaosa kääntäjistä oli jo irtisanoutunut todettuaan uuden työnantajansa epäluotettavaksi varsinkin siinä, miten se kohtelee freelancereitaan.

Siitä kielii myös Wikrénin väite, ettei BTI:n työsopimuksissa määritellä vähimmäistyömäärää. Ilman sitä ylityö- ja kiirelisän rajojen määritteleminen on käytännössä kuitenkin mahdotonta. Sekä MTV:n että av-alan työehtosopimuksessa se on määritelty juuri edellä mainitusta syystä. Toisaalta marraskuussa järjestämässään tiedotustilaisuudessa BTI kuitenkin tarjosi joillekin MTV Median ulkoistamille kääntäjille 2 800 euron kuukausipalkkaa, jota vastaan odotettiin käännettävän vähintään 30 ohjelmaminuuttia päivässä. MTV:ssä vastaava päivätyömäärä oli noin 17 minuuttia, joten työmäärävaatimus lähes kaksinkertaistui ja samalla palkka laski käytännössä huomattavasti enemmän kuin 10 prosenttia.

Sen lisäksi, että Wikrénin väite on ristiriidassa joillekin MTV Median entisille kääntäjille suullisesti tehdyn tarjouksen kanssa, se riitelee myös BTI:n omien kuukausipalkkaisten kääntäjien tilanteen kanssa, sillä luotettavan ensikäden tiedon mukaan heiltä vaaditaan päivässä enemmänkin kuin 30 minuuttia valmista käännöstä. Jos se ei täyty, täytyy hitaus jotenkin perustella. Työmäärän mittaaminen ohjelmaminuutteina on ylipäänsä hankalaa, sillä jokainen käännettävä ohjelma on omanlaisensa. Jonakin päivänä voi kääntääkin yli 30 minuuttia, jos työn alla on vähäpuheinen toimintaelokuva, mutta dokumentti Lontoon viemärijärjestelmästä 1800-luvulla vaatii niin paljon selvitystyötä, että vartinkin valmiiksi saaminen yhdessä päivässä voi olla työn ja tuskan takana.

Kaiken kaikkiaan Wikrénin vastaus huokuu sitä samaa näennäisen ymmärtävää ja yhteistyöhaluista puhetta, johon kääntäjät ovat jo vuosien mittaan tottuneet. Palkkioista ei kuitenkaan ole voinut neuvotella, ja yrittäjiksi pakotetut kääntäjät on pidetty erossa toisistaan. Nyt valtaosa - niin MTV Median ulkoistamista kääntäjistä kuin kaikkien av-käännöstoimistojen ja Yleisradion freelancereistakin - on kuitenkin liittynyt yhteen keskustelemaan alasta ja sen epäkohdista, eikä suuri enemmistö enää halua tehdä tätä asiantuntijuutta ja korkeaa koulutusta vaativaa työtä pilkkahintaan.

Kaiken hälyn keskellä tuppaa unohtumaan se tosiasia, että av-käännöstoimistojen kääntäjilleen maksamat palkkiot ovat yksinkertaisesti ja kiistatta aivan liian alhaisia. Pähkinäpalkkioiden ja Suomeen sopimattomien työtapojen avulla ammattilaisilta riistetään mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla. Käännöstoimistot vetoavat aina viime kädessä siihen, etteivät asiakkaat maksa enempää, mutta se on ontuva selitys ja kertoo huonosta liiketoimintamallista, kun oman myyntiartikkelin hintaa ei osata määritellä oikein.

Tänä syksynä Suomen av-kääntäjät ovat vihdoin löytäneet toisensa ja yrittävät parhaillaan tehdä lopun hintojenpoljennasta ja tilanteesta, joka kurjistaa niin työoloja kuin äidinkieltäkin. Käännöstoimistojen on vihdoin oivallettava, että vaativasta työstä on maksettava kohtuullinen korvaus - aivan kuten YLE maksaa, ja kuten myös MTV Media maksoi kääntäjiensä ulkoistamiseen saakka - ja että se edellyttää myös käännöksen hinnan määrittelemistä uudelleen asiakkaille. Toimistoista kertyneiden kokemusten perusteella ainoa toimiva ja uskottava ratkaisu on yleissitova työehtosopimus, joka takaa kääntäjien palkkioille tietyn pohjatason ja vapauttaa toimistot kilpailemaan etupäässä laadulla ja parhaiden kääntäjien värväämisellä.

Teksti: Lauri Mäkelä, entinen MTV Median freelancer

Paskaduunista barrikadeille

Paskaduunin käsite lienee monelle yliopiston kasvatille tuttu, ja prekariaattiliikkeen Eetu Viren oli se, joka sitä telkkarissa taannoin käytti A-talk-ohjelmassa. Viren viittasi ohjelmassa työskentelyyn hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla. Myöhemmin Viren sitten selvensi, ettei tarkoittanut väheksyä kenenkään työtä vaan kurjia työehtoja.

Tuntuupa kuitenkin, että tämä "paskaduuni" on varsinkin yliopistopiireissä ymmärretty nimenomaan "ei oman alan" menial jobiksi, kuten nyt vaikkapa just siivoamiseksi, kaupan kassalla istumiseksi tai mitä näitä nyt on. Ja usein kuulee humanistipiireissä sellaista diskurssia, että kyllä sitä tekee kivaa työtä vähän halvemmallakin, kunhan ei tarvitse mennä mihinkään paskaduuniin. Kun siitä saa sitä alan työkokemustakin.

Mutta.

Olen syvästi sitä mieltä, että tässä piilee koko ongelman ydin, siis tässä äskeisessä kappaleessa kuvaamassani jaottelussa "paskaduuneihin" ja "oman alan töihin". Broadcast Textin tapaus on elävä esimerkki siitä, että niin kauan kuin huonoja työehtoja, näennäisyrittäjyyttä ja kyykytystä siedetään alan työkokemuksen tavoittelussa, ei kohta tällä alalla ole mitään työtä, mitä varten kannattaisi sitä alan työkokemusta ansioluetteloon kartuttaa.

Harjoittelut ovat asia erikseen, mutta harjoittelu on aivan eri asia kuin ihan pätevän työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen surkeilla työehdoilla tai yrittäjänä, joka ei voi hinnoitella työtään kannattavaksi. Samaan aikaan toimeksiantoja jakeleva monikansallinen firma repii kääntämistä rakastavien humanistien selkänahasta jättimäiset siivut voittoa. Minulle tämä on paskaduunia, ei esimerkiksi kaupan alan TES:sillä työskenteleminen.

En osoittele sormella yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat tehneet BT-valinnan tietämättä alan tilannetta ja kehityssuuntaa. Yliopistot ovat mielestäni pitkälti vastuussa siitä, että tähän tilanteeseen on ajauduttu. Luennoitsijat eivät usein tiedä tuon taivaallista työelämästä, hinnoittelusta, uralle suuntautumisesta ja niin edelleen. He saattavat jopa suositella orjapalkalla työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi tai jopa heittää näitä "hyvä humanisti ei ajattele rahaa" -aivottomuuksia.

Lisäksi alalle otetaan aina vain lisää opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät ovat surkeat. BT on halpatyövoiman avulla vallannut niin suuren osan av-käännösmarkkinoista, että Ylelle ja Maikkarille olisi jonoksi asti kokeneita, työttömiä kääntäjiä seuraavat vuosikymmenet. Niinpä ainoa ratkaisu on pakottaa BT sisältä päin joko ryhtymään paskaduunin antajasta reiluksi työnantajaksi tai antamaan paikkansa Suomen markkinoilla reiluille työnantajille.

Niin, ja olin muuten teinivuosina Tampereen Hämeenkadun Carrollsissa töissä. Olihan se aika hanurista raapia niitä hampurilaisia ikkunoista lauantaiyönä, mutta sain siitäkin yöstä tuplaliksan, josta TESsiin sitoutunut työnantaja kattoi sosiaalikuluni. Se oli itse asiassa aika kiva duunipaikka ilmapiiriltään, ja palkkaus vastasi tehtävien vaativuutta. Taisinpa tienata itse asiassa hieman paremmin kuin mitä BTI:llä tällä hetkellä tienaa.

Voin kertoa, että olen omalla työurallani välttänyt johdonmukaisesti niitä töitä, joita oman määritelmäni mukaan paskaduuneina pidän. Eli niitä, joissa työehdot ovat huonot ja pomo kohtelee perseesti. Tai sitten olen todennut jonkin työn hyvin nopeasti paskaduuniksi ja nostanut kytkintä. Jätin aiemmin BT:nkin parin kuukauden paskaduunailun jälkeen enkä edes CV:seeni moista kokemusta viitsinyt laittaa.

Ja voin sanoa, että paskaduunin jättäminen aina on johtanut johonkin parempaan. Niin se johtaa nytkin, kun jo toistamiseen nostin kytkintä BT:stä (BT, BTH, BTI, BTII, mitä näitä nyt on). Itseään arvostava ihminen saa arvostusta myös työmarkkinoilla.

Ja siitä kivastakin työstä on oikeus saada asianmukainen korvaus.

- Typy, entinen K-Kaupan, K-Kengän, Carrollsin, lukuisten ravintoloiden ja baarien sekä käännösalan toimeksiantajien työntekijä.

Lähde

Ulkoistetuilla on syytä huoleen

Helsingin Sanomissa ilmestyi 9.10. lyhyt juttu MTV Median ulkoistetuista kääntäjistä. Siinä MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivula totesi, että kääntäminen ei kuulu yrityksen ydintoimintaan, vaikka sen ohjelmistosta valtaosa koostuu vieraskielisistä ohjelmista. Ydinliiketoimintaa kääntäminen ei ehkä sanan kapeimmassa merkityksessä ole, mutta silti hyvin olennaista suomalaiselle tv-kanavalle.

MTV Median entiset ja BTI International Oy:n nykyiset kääntäjät korostavat, että ero näiden kahden yrityksen käännöspalkkioiden välillä on niin suuri, että heikompaa jo hirvittää. MTV:n noudattama Yhtyneet-työehtosopimus, joka koskee sekä MTV:n että Yleisradion freelancereita, on luotu jo  1970-luvulla, ja siinä on määritelty tarkkaan ja asianmukaisesti kääntämisen vaativuus ja työn ehdot. Freelancetyön luonteen takia palkkaan kuuluu myös lomakorvaus, koska freelancerille ei kerry tavallista vuosilomaa toisin kuin vakinaisessa työsuhteessa.

Liikkeenluovutuksessa MTV Median käännöstoiminnan ostanut BTI International Oy:n emoyhtiö Broadcast Text International Oy maksaa täysin vastaavista käännöstöistä palkkiota PARHAIMMILLAANKIN alle kolmanneksen Yhtyneet-työehtosopimukseen verrattuna, eikä yritys maksa kääntäjilleen minkäänlaista lomakorvausta. Parhain ja nopeinkaan ammattitaitoinen kääntäjä ei pysty sellaista korvausta vastaan tekemään töitä huolellisesti eikä normaalin työajan puitteissa, joten Koivulan peräänkuuluttama laatu ei voi kuin kärsiä, jos palkkiot putoavat näin paljon.

Kaiken lisäksi käännöstoimistoille neuvoteltiin kaksi vuotta sitten oma työehtosopimus, jonka allekirjoitti kuitenkin vain yksi yritys, Pre-Text Oy, jolta MTV3 ei edes pyytänyt tarjousta käännöstoiminnan ostamisesta. Neuvotteluihin lähti kaksi muutakin yritystä, Broadcast Text International Oy ja SDI Media Finland Oy, joka kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta neuvottelujen loppumetreillä. Broadcast Text jättäytyi neuvotteluista heti alkuvaiheessa ja ilmoitti, että neuvottelujen lähtökohtana pidetty Yhtyneet-palkkiotaso on sille täysin utopistinen. Mielipide on ilmaistu myös yrityksen verkkosivuilla, ja samalla yritys toteaa kääntäjien olevan yrittäjiä. Yrittäjinä kääntäjät joutuvat siis pienestä palkkiostaan maksamaan yrittäjän eläkevakutuusmaksun, yrittäjävakuutuksen ja muut yrittäjän sivukulut.

Myös tekijänoikeuksien kohtalo huolettaa kääntäjiä. Yhtyneet-sopimuksen puitteissa oikeudet käännöksiin ovat pysyneet kääntäjillä, ja kanava on ostanut vain niiden käyttö-ja esitysoikeuden. Broadcast Text vaatii kuitenkin kääntäjiltään kaikkien luovutettavissa olevien tekijänoikeuksien luovuttamista, jolloin kääntäjälle ei jää minkäänlaista hallinta- ja jälleenmyyntioikeutta omaan työhönsä, ja tuotot käännösten edelleenmyynnistä kilahtavat pelkästään firman kassaan.

MTV Median entiset kääntäjät ovat ymmärrettävästi erittäin huolissaan oman ja koko ammattikunnan tulevaisuuden puolesta, kun kanavan käännöstoiminta on myyty yritykselle, joka on ilmaissut neuvotteluhaluttomuutensa harvinaisen suorasukaisesti. Heti liikkeenluovutuksen jälkeenkin on ehdotettu neuvotteluja tulevaisuudesta, mutta niihin ei kuulemma ole toistaiseksi tarvetta, vaikka työehtosopimus umpeutuu jo ensi vuonna. Kanavan vähän yli sadalla entisellä kääntäjäfreelancerilla on yhteensä reilusti yli 1 500 työvuoden kokemus alasta, mutta jos palkkiot alenevat uuden työnantajamme tähän asti ylläpitämälle tasolle, kovin moni tuskin näihin hommiin jää, kun paremmin palkattuja töitä löytyy vaikkapa kaupan kassalta.

AV-alan musta torstai

Järkyttynyt.

Typertynyt.

Näin kuvailisin viime päivien tunnemyllerrystäni.

Torstaina 27.9. kello 13.46 MTV Median freelance av-kääntäjille saapui sähköposti, jossa ilmoitettiin koko yrityksen käännöstoiminnan ulkoistamisesta. Broadcast Text Internationalin alaiselle tytäryhtiölle.

"Käännöstoiminta ei ole MTV:n ydinaluetta," toimitusjohtaja Heikki Rotko perusteli mediassa. Eikö? Valtaosa MTV:n sarjoista on ulkomaisia. Eikö niiden kääntäminen takaa sen, että katsojat katsovat kanavaa ja tuovat näin mainostuloja?

Myös ulkomaisen materiaalin käsittelyn yksikkö ulkoistettiin. Filmitoimittajat, tekstipalvelu. Eli Rotkon mielestä esimerkiksi mainoskatkotuskaan ei ole MTV:n ydinaluetta.

Kanava, jolla ei pyöri ruututekstejä eikä mainoksia näy.

Ydinaluettako?

Pettynyt.

Minä olin sitoutunut MTV Mediaan. Olisin riemumielin työskennellyt siellä eläkeikääni asti. Unelma-ammatissani.

Petetty.

Aino Pellonperä, MTV Median freelance av-kääntäjä syyskuun loppuun asti.