Voima-lehdessä ilmestyi äskettäin
Kääntäjäkapina-artikkeli, jossa tuotiin ansiokkaasti julki av-käännöstoimistojen kurjia ehtoja ja työtapoja. Artikkelin lopussa oli BTI:n talousjohtaja Henrik Wikrénin vastine, johon haluan vielä näin jälkikäteen puuttua.
Wikrén esittää aluksi väitteen, ettei BTI ole milloinkaan hakenut asiakkaita aggressiivisen hinnoittelun kautta. Totuus on kuitenkin toinen: BTI, SDI Media ja muut av-käännösalan yritykset ovat jo toistakymmentä vuotta kilpailleet asiakkaista nimenomaan käännösten hinnalla, minkä taas on mahdollistanut pitkälti se, että kääntäjien työehdoista ei ole sovittu mitään pitävää. Niinpä kääntäjien palkkiot ovat olleet kustannusrakenteen se osa, josta on voitu tinkiä eniten. Palkkiot eivät ole nousseet käytännössä lainkaan vuosikausiin, kun ne eivät seuraa edes tavallisia indeksikorotuksia ja inflaatiokehitystä. Vuoden 2009 joulun alla BTI teki Sanoman omistaman Nelosen käännöstöistä niin alhaisen tarjouksen, että valtaosan kanavan käännöksistä siihen asti toimittanut suomalainen Pre-Text Oy (joka on ainoana allekirjoittanut av-alan työehtosopimuksen) olisi pystynyt vastaamaan siihen vain alentamalla kääntäjiensä palkkioita kohtuuttomasti. Niinpä Pre-Text menetti leijonanosan töistään BTI:lle. Koska BTI kilpailee monen muun toimiston lailla nimenomaan hinnalla, BTI:n vakituiset kääntäjät ja etenkin freelancerit ovat syvässä palkkakuopassa.
Wikrénin toteamus freelancereiden arvostamisesta on räikeästi ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä yhtiön yrittäjiksi pakottamat freelancerit ovat kaikkea muuta kuin tyytyväisiä. Artikkelissa esiintyneet kääntäjät eivät ole poikkeuksellisia yksittäistapauksia, sillä ani harva freelancereista pääsee lähellekään akateemisesti koulutetun asiantuntijan keskiansiota, vaikka tekisi normaalia pitempää päivää hiki hatussa - laadun
väkisinkin kärsiessä. Vuosien yhteistyö ei tarkoita automaattisesti kritiikitöntä tyytyväisyyttä, vaan johtuu monen osalla pakosta, kun oman erikoisalan töitä ei löydy mistään muualtakaan järkevää korvausta vastaan. Yksi jos toinenkin kääntäjä onkin vaihtanut alaa ja kouluttautunut uudestaan.
Wikrénin kehityskeskustelu- ja koulutustarjous kertoo pohjimmiltaan siitä, että käännösyritykset pitävät av-kääntäjän tärkeimpänä ominaisuutena nopeutta eikä laatua. Tämä työ ei ole kuitenkaan nopeusennätyksen tavoittelua, vaan ratkaisujen hakemista ja loputonta selvitystyötä. Suomi on perinteikäs tekstitysmaa, jossa alan käytännöt on luotu vuosikymmenten aikana. Euroopan muiden maiden käytännöt eivät tänne suoraan
istutettuina sovi, eivät varsinkaan siksi, että suomi poikkeaa täysin lähes kaikista muista maailman kielistä.
Käännöstoimistojen levittämä kakkoskäännöskäytäntö, jossa vieraskielisen ja valmiiksi ajastetun tekstin päälle täytyy sovittaa suomenkieliset virkkeet kotimaisine sanajärjestyksineen ja idiomeineen, istuu tänne todella huonosti ja johtaa äidinkielen rapautumiseen ja yksinkertaistumiseen.
Av-kääntäminen on luovaa työtä, joka vaatii kielitaitoa, tiivistämiskykyä, tiedonhakua, keskittymistä ja loputonta vaihtoehtojen pallottelua ja hiomista. Keskivertokatsoja ja käännöstoimistotkaan eivät osaa määritellä käännöksen laatua, vaan siihen pystyvät pohjimmiltaan vain alan ammattilaiset eli kääntäjät, samaan tapaan kuin rakennustaiteen laatua ja toimivuutta pystyvät pohjimmiltaan arvioimaan vain arkkitehdit.
Niinpä väitteet siitä, että asiakkaat ovat tyytyväisiä nykyisin saamaansa laatuun perustuvat siihen, että asiakas on tyytyväinen kun käännöksistä tarvitsee maksaa niin vähän kuin mahdollista. Onkin kääntäjien ja myös toimistojen vastuulla pyytää vaativasta työstä kohtuullinen korvaus, jonka ansiosta työn voi tehdä riittävän huolellisesti eikä liukuhihnalta tusinakäännöksiä suoltaen.
Wikrén väittää myös, että MTV Medialta siirtyneille kääntäjille kerrottiin heti, että jatkosta neuvotellaan myöhemmin. Väite on perätön. Lokakuun alussa järjestetyssä kahdessa tiedotustilaisuudessa kääntäjät kysyivät useaan otteeseen, mitä jatkossa tapahtuu, mutta BTI:n edustajat vastasivat, ettei tulevaisuudesta osata sanoa vielä mitään. Myöskään Journalistiliiton kolme kertaa lähettämään neuvottelukutsuun BTI ei vastannut ennen marraskuuta, kun valtaosa kääntäjistä oli jo irtisanoutunut todettuaan uuden työnantajansa epäluotettavaksi varsinkin siinä, miten se kohtelee freelancereitaan.
Siitä kielii myös Wikrénin väite, ettei BTI:n työsopimuksissa määritellä vähimmäistyömäärää. Ilman sitä ylityö- ja kiirelisän rajojen määritteleminen on käytännössä kuitenkin mahdotonta. Sekä MTV:n että av-alan työehtosopimuksessa se on määritelty juuri edellä mainitusta syystä. Toisaalta marraskuussa järjestämässään tiedotustilaisuudessa BTI kuitenkin tarjosi joillekin MTV Median ulkoistamille kääntäjille 2 800 euron kuukausipalkkaa, jota vastaan odotettiin käännettävän vähintään 30 ohjelmaminuuttia päivässä. MTV:ssä vastaava päivätyömäärä oli noin 17 minuuttia, joten työmäärävaatimus lähes kaksinkertaistui ja samalla palkka laski käytännössä huomattavasti enemmän kuin 10 prosenttia.
Sen lisäksi, että Wikrénin väite on ristiriidassa joillekin MTV Median entisille kääntäjille suullisesti tehdyn tarjouksen kanssa, se riitelee myös BTI:n omien kuukausipalkkaisten kääntäjien tilanteen kanssa, sillä luotettavan ensikäden tiedon mukaan heiltä vaaditaan päivässä enemmänkin kuin 30 minuuttia valmista käännöstä. Jos se ei täyty, täytyy hitaus jotenkin perustella. Työmäärän mittaaminen ohjelmaminuutteina on ylipäänsä hankalaa, sillä jokainen käännettävä ohjelma on omanlaisensa. Jonakin päivänä voi kääntääkin yli 30 minuuttia, jos työn alla on vähäpuheinen toimintaelokuva, mutta dokumentti Lontoon viemärijärjestelmästä 1800-luvulla vaatii niin paljon selvitystyötä, että vartinkin valmiiksi saaminen yhdessä päivässä voi olla työn ja tuskan takana.
Kaiken kaikkiaan Wikrénin vastaus huokuu sitä samaa näennäisen ymmärtävää ja yhteistyöhaluista puhetta, johon kääntäjät ovat jo vuosien mittaan tottuneet. Palkkioista ei kuitenkaan ole voinut neuvotella, ja yrittäjiksi pakotetut kääntäjät on pidetty erossa toisistaan. Nyt valtaosa - niin MTV Median ulkoistamista kääntäjistä kuin kaikkien av-käännöstoimistojen ja Yleisradion freelancereistakin - on kuitenkin liittynyt yhteen keskustelemaan alasta ja sen epäkohdista, eikä suuri enemmistö enää halua tehdä tätä asiantuntijuutta ja korkeaa koulutusta vaativaa työtä pilkkahintaan.
Kaiken hälyn keskellä tuppaa unohtumaan se tosiasia, että av-käännöstoimistojen kääntäjilleen maksamat palkkiot ovat yksinkertaisesti ja kiistatta aivan liian alhaisia. Pähkinäpalkkioiden ja Suomeen sopimattomien työtapojen avulla ammattilaisilta riistetään mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla. Käännöstoimistot vetoavat aina viime kädessä siihen, etteivät asiakkaat maksa enempää, mutta se on ontuva selitys ja kertoo huonosta liiketoimintamallista, kun oman myyntiartikkelin hintaa ei osata määritellä oikein.
Tänä syksynä Suomen av-kääntäjät ovat vihdoin löytäneet toisensa ja yrittävät parhaillaan tehdä lopun hintojenpoljennasta ja tilanteesta, joka kurjistaa niin työoloja kuin äidinkieltäkin. Käännöstoimistojen on vihdoin oivallettava, että vaativasta työstä on maksettava kohtuullinen korvaus - aivan kuten YLE maksaa, ja kuten myös MTV Media maksoi kääntäjiensä ulkoistamiseen saakka - ja että se edellyttää myös käännöksen hinnan määrittelemistä uudelleen asiakkaille. Toimistoista kertyneiden kokemusten perusteella ainoa toimiva ja uskottava ratkaisu on yleissitova työehtosopimus, joka takaa kääntäjien palkkioille tietyn pohjatason ja vapauttaa toimistot kilpailemaan etupäässä laadulla ja parhaiden kääntäjien värväämisellä.
Teksti: Lauri Mäkelä, entinen MTV Median freelancer