Av-kääntäjät kadulla - tule katsomaan!

Pitkä talvi on takana. Talven aikana on mm. jatkettu työehtosopimusneuvotteluja Journalistiliiton ja KAJ:n sekä käännöstoimistojen Pre-Text, Rosmer International, SDI Media ja Stellar Texts kanssa sekä vaihdettu ideoita pohjoismaisten kollegojen kanssa. Broadcast Textiä ei vieläkään ole saatu neuvottelupöytään, mutta ilmassa on viitteitä siitä, että firman kääntäjät alkavat saada tilanteesta tarpeekseen.

Av-kääntäjät ovat muhineet pesissään koko pitkän talven ja kömpivät sieltä kevään tullen ulos.Nimittäin:

Tapahtuma Facebookissa

Suomen av-kääntäjät järjestävät Täällä on ihminen välissä! -tempauksen perjantaina 2.5.2014 klo 12 - 18 Kolmen sepän patsaalla Helsingissä. Kääntäjät astuvat esiin televisioruudun takaa ja kertovat omasta työstään sekä pyrkimyksistä turvata alan tulevaisuus ja av-käännösten laatu Suomessa.

Tule bongaamaan tv:stä tutut nimet ja kysy kaikki av-kääntämisessä askarruttavat kysymykset!

Halukkaat pääsevät myös esimerkiksi ratkomaan visaisia käännöspähkinöitä ja kokeilemaan itsekin tv-ohjelman suomentamista. Materiaalina on amerikkalaista realityä ja ruotsalaista komediaa Solsidanin muodossa.

Hyvä käännös on katsojan ja sisällöntuottajan oikeus. Yhä suurempi osa av-käännöstöistä tuotetaan kuitenkin heikoilla työehdoilla ja alihintaan, mikä vaikeuttaa tasokkaiden käännösten luomista ja karkottaa alalta ammattitaitoista työvoimaa. Kääntäjät haluavat alalle työehtosopimuksen, joka estää alihinnoittelukierteen jatkumisen ja takaa kohtuulliset työehdot. Jos työehdot ovat kunnossa, kääntäjät voivat tehdä työnsä rauhassa ja hyvin.

Ulkoistetut uusinnat

Lähipäivinä Maikkarin kanavilla on odotettavissa muutoksia, jotka kuulostavat loistavilta: vähemmän uusintoja, lisää kotimaista sisältöä. Mikä sai tämän ihmeen aikaan? Käytännön pakko ja ”hankalat kääntäjät”.

2000-luvun alussa av-kääntäjien nk. Yhtyneet-työehtosopimukseen neuvoteltiin Maikkarin aloitteesta liite, jonka mukaan käännöspalkkioon sisältyy valmiiksi tietty määrä uusintoja. Käytännössä ilmaisten uusintojen määrä on niin suuri, että vain huippusuosittujen ja jatkuvasti uusittavien sarjojen kuten Simpsoneiden ja Frendien kääntäjille tuli joskus maksettavaksi erillisiä uusintakorvauksia.

Helmikuun lopussa tämä erillissopimus menee kuitenkin umpeen, eikä sitä olla uusimassa. Tällöin voimaan astuu aiempi Yhtyneet-sopimuksen pykälä, jonka mukaan jokaisesta uusintakerrasta tulee maksaa kääntäjälle 50 % alkuperäisestä käännöspalkkiosta. Kun ajattelee, millainen määrä uusintoja Maikkarin kanavilla pyörii, voi hyvin arvata, että tällaisten palkkioiden maksaminen ei ole yhtiön agendalla.

Helmikuun alkupuolella Maikkari lähestyi entisiä kääntäjiään ”tarjouksella”: ”Myykää meille loputtomat oikeudet käännöksiinne halvemmalla kuin 50 % per esityskerta, niin meidän ei tarvitse hankkia niitä muualta.” Kääntäjät reagoivat tähän ”avokätiseen” tarjoukseen ehdottamalla diiliä, jossa uusinnat myytäisiin halvalla vastineeksi siitä, että Maikkari siirtäisi käännöstyönsä av-käännöstoimistojen työehtosopimusta noudattavaan käännöstoimistoon. Tällä hetkellä tällaisia toimistoja on vain yksi, Pre-Text, ja se tekikin Maikkarille käännöstöistä tarjouksen, jossa kääntäjät sitoutuisivat noin 20 % aiempaa matalampiin palkkioihin, ja jossa uusintaoikeudet siirtyisivät kanavalle lopullisesti huokealla kertahinnalla.

Diili olisi siinäkin mielessä ollut Maikkarille otollinen, että tämänhetkisen käännösten toimittajan Broadcast Textin kanssa on ollut huimia toimitusvaikeuksia ja laatuongelmia. Kun ennen ulkoistamista käännökset valmistuivat kaksi viikkoa ennen esitystä, nyt osa teksteistä toimitetaan jopa vasta tunteja ennen lähetystä. Laadun heittelehtiminen puolestaan on ollut nähtävissä erityisesti päivittäissarjojen kuten Emmerdale, EastEnders ja Lemmen viemää käännöksissä. Käännösten siirtäminen toiseen toimistoon olisi siis ollut tässä vaiheessa Maikkarilta fiksu veto.

Vastaanotto oli kuitenkin tyly ja neuvottelutaktiikka selkeä: ”Maksamme ilmoittamamme määrän, ottakaa tai jättäkää.” Maikkarin tarjoamalla hinnalla kääntäjien palkkiot olisivat laskeneet aiemmasta lähes 50 %, minkä LISÄKSI uusinnat olisi pitänyt myydä halvalla ja lopullisesti. Uusintaoikeudet jäivät siis myymättä.

Nyt Maikkarille jäi pääasiassa kolme vaihtoehtoa: hankkia valmiit käännökset muualta, käännättää uusittavat ohjelmat uudelleen tai muuttaa ohjelmakarttoja. Ai niin, tai maksaa entisille kääntäjilleen 50 % per esityskerta.

Valmiita käännöksiä Maikkari voi yrittää haalia mm. käännöstoimistojen arkistoista sekä elokuvien ja dvd:iden maahantuojilta. Joillakin toimistoilla voi olla laajojakin käännösarkistoja, mutta on eri asia, saako niitä myydä edelleen. Maahantuojilla voi olla laajemmat oikeudet käännöksiin. Näissä kaikissa on kuitenkin yksi perustavanlaatuinen ongelma: laatu ei ole sitä, mitä Maikkarilta on totuttu odottamaan. Tämän todetakseen voi vilkaista vaikkapa Netflixin käännöksiä. Sama enimmäkseen halvalla ja hutiloiden teetetty laatu on siis tulossa nyt valtakunnalliselle kanavalle. Laatu ei toisaalta tunnu olevan Maikkarin prioriteettilistalla nykyään, mutta ongelmaksi voivat myös muodostua käännösten formaattierot – dvd:llä riville mahtuu yleensä enemmän merkkejä kuin televisiossa. Jonkun on siis muokattava jokainen käännös lähetyskuntoon.

Käännöksen teettäminen uudelleen käännöstoimistossa tulee halvemmaksi kuin uusintakorvauksen maksaminen jokaisesta uusintakerrasta. Toimistolta Maikkari myös saa suoraan loputtoman käyttöoikeuden käännökseen. Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu taitavien kääntäjien puute. Suurin osa ammattikuntaa boikotoi tällä hetkellä joko Broadcast Textiä tai Maikkaria tai molempia, eikä Broadcast Text siten ole pystynyt toimittamaan Maikkarille tarpeeksi käännöksiä tähänkään asti, saati sitten jos päälle tulevat vielä uusinnatkin. SDI Median kääntäjät ovat myös ilmoittaneet boikotoivansa Maikkarin käännöksiä, mikäli niitä yritetään siirtää sinne, ja sama pätee moneen ulkomaiseen toimistoon. Av-käännöksiä kyselevät tällä hetkellä sellaisetkin toimistot, joilla niistä ei aiempaa kokemusta ole, ja asiakkaan ja kääntäjän hintakäsitysten ero tulee monille yllätyksenä.

Toisaalta ohjelmistokarttaa voi aina muuttaa ja uusintojen määrää vähentää. Tilalle ei kannata laittaa uusia ulkomaisia ohjelmia, koska nekin pitää jossakin käännättää, joten mitä todennäköisimmin kanavalla aletaan maaliskuusta alkaen nähdä yhä enemmän kotimaisten ohjelmien uusintoja. Vaan mitä sanovat katsojat, ja Mainostelevision kannalta olennaisemmin mainostajat, kun amerikkalaisen suosikkisarjan tilalla näytetäänkin odottamatta Puhtaita valkoisia lakanoita tai Speden spelejä vuodelta 1994?

Kääntäjien ulkoistaminen on osoittautunut Maikkarille moninkertaiseksi katastrofiksi. Yhteistyö Broadcast Textin kanssa ei ole sujunut toivotulla tavalla, ja kanavayhtiön maine on kärsinyt niin katsojien kuin mainostajienkin silmissä. Maikkari on hukannut ehkä ainoan valttinsa muihin mainoskanaviin nähden: laadun. Sillä on ollut pitkän historiansa ansiosta arvostettu, lähes Ylen kaltainen asema suomalaisena laatukanavana, mutta nyt se on vajonnut muiden mainoskanavien tasolle halpiskäännöksillään ja ohjelmakarttapuljailuillaan. Maikkarin johdon pitäisi nyt herätä ja pelastaa se, mitä pelastettavissa vielä on.

Kuvakaappaukset ovat peräisin Netflixistä, Bones-sarjan jaksosta, jonka kääntämisestä Maikkarille Anna-Maija Ihander kirjoitti tässä blogissa viime vuonna.

Antoiko BTI työneuvostolle väärää tietoa?

Kun Broadcast Text International sai joulukuussa 2009 kokonaan haltuunsa Nelosen käännöstoiminnan, heräsi tarve pyytää työneuvostoa selvittämään, ovatko BTI:n freelancerit työsuhteisia samalla tavalla kuin Yhtyneet-sopimuksen freet ovat.

Maaliskuussa 2011 Akava pani vireille työneuvostoon pyynnön tarkastella kolmen BTI:n freelancerin työsuhteisuutta. Työneuvosto antoi lausuntonsa marraskuussa 2011. Harvinaisen äänestyksen jälkeen päätös oli, että BTI:n freet eivät olleet työsuhteisia. Kolme yhdeksästä neuvoston jäsenestä kirjasi eriävän mielipiteensä päätöksestä.

Kaikki BTI:n työneuvostolle antamat lausunnot eivät kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa käytännössä. Esimerkiksi työhön käytettävästä käännösohjelmasta todetaan lausunnon sivulla 8 seuraavaa: ”On selvää, että käännökset on tehtävä niin, että ne ovat hyödynnettävissä edelleen, ja käytännössä käytetään yleisesti Swift-ohjelmistoa. Freelance-kääntäjä voi vuokrata ohjelmiston Y Oy:ltä (=BTI) tai ostaa sen muualta. Työssä voidaan käyttää myös muita ohjelmistoja, eikä Y Oy vaadi Swift-ohjelman käyttöä.” Tämän on tarkoitus osoittaa, että työ ei tapahdu työnantajan osoittamilla välineillä kuten työsuhteessa.

BTI:n freelancerit kuitenkin kertovat, että käytännössä kaikkia vaaditaan palauttamaan käännökset tiedostomuodossa, jonka voi luoda vain mainitulla Swift-ohjelmalla. Lisäksi ainakin yksi viimeaikainen uusi työnhakija torjuttiin suoraan siksi, että hän käyttää Mac-tietokonetta, ja Swift toimii vain Windows-käyttöjärjestelmässä. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että toisin kuin BTI on työneuvostolle väittänyt, työhön ei ole voinut käyttää muuta ohjelmaa kuin BTI:n määräämää Swiftiä.

Käännösohjelma painostuskeinona?

Suuri osa BTI:n freelancereista oli syksyn aiempien tapahtumien seurauksena alkanut kieltäytyä BTI:n tarjoamista MTV:n, Nelosen ja muiden suomalaisten tv-kanavien töistä. Moni oli ilmaissut toimistolle suoraan jättävänsä toimeksiannot jatkossa vastaanottamatta, kunnes BTI lähtisi vakavissaan mukaan työehtosopimusneuvotteluihin. Tekemättömien töiden kertyessä firma päätti ilmeisesti ottaa järeämmät aseet käyttöön.

Swiftin vuokrasopimuksessa todetaan, että kumpikin osapuoli voi irtisanoa käännösohjelman vuokrauksen kuukauden varoitusajalla, mikäli kääntäjä ei enää tee säännöllistä yhteistyötä BTI:n kanssa. Tähän sopimuksen kohtaan vedoten BTI:ltä lähetettiin vain muutama päivä ennen joulua useille freelancereille vaatimus ottaa vastaan toimeksiantoja heti, tai Swift-sopimus irtisanottaisiin. Freelanceria uhattiin siis käytännössä potkuilla, mikäli hän ei ilmoittaisi heti jatkavansa ”säännöllistä yhteistyötä” (mitä ei ole missään sopimuksessa sen tarkemmin määritelty). Viestin sai myös moni sellainen, joka vielä edellisellä viikolla oli palauttanut käännöksiä tai oli ilmoittanut jo aiemmin pitävänsä loppukuun joululomaa. Mikäli töiden vastaanottamatta jättämistä ei osannut perustella toimistoa tyydyttävällä tavalla, Swiftin vuokrasopimus purettiin ja ohjelman käyttöön tarvittava USB-dongle pyydettiin palauttamaan kuukauden kuluessa.

Tämä sotii ankarasti BTI:n marraskuussa 2011 työneuvostolle antamaa lausuntoa vastaan: "Jokaisella freelance-kääntäjällä on oikeus ja mahdollisuus kieltäytyä tarjotusta toimeksiannosta, eikä kieltäytymistä tarvitse perustella." Vuotta myöhemmin kellossa oli siis toisenlainen ääni.

Donglen takaisinperimistä perusteltiin sillä, että toimistolle oltiin palkkaamassa paljon uusia kääntäjiä ja donglet tarvittaisiin heitä varten. Huomionarvoista tilanteessa on, että BTI on edelleen KAJ:n ja Journalistiliiton julistamana hakusaarrossa, toisin sanoen ammattikääntäjät (samoin kuin esimerkiksi MTV:n tarvitsemat filmitoimittajat) eivät saa hakea sinne töihin. Panee miettimään, mistä BTI uusia kääntäjiään on hankkimassa. Toisaalta freelancereiden saamien viestien rivien väleistä huokui painostus palata töihin tai ainakin pyrkimys selvittää, ketkä kääntäjistä todella olivat boikotissa mukana. Aiempien kokemusten valossa moni onkin ilmaissut epäilevänsä, että BTI käyttää käännösohjelmaa painostuskeinona.

Dongledelegaatio toimittaa viestin

Tämän kaiken johdosta joukko BTI:n freelancereita ja muita av-kääntäjiä aikoo mennä tiistaina 22.1. palauttamaan pyydettyjä dongleja henkilökohtaisesti BTI:n toimistolle. Tarkoitus on samalla pyytää jälleen kerran BTI:tä ryhtymään vakavissaan neuvotteluihin työehtosopimuksesta, reiluista työehdoista ja freelancereiden asemasta. Suurin osa nyt toimettomana olevista kokeneista av-kääntäjistä haluaisi jo palata töihin, mutta alan tulevaisuus pitää saada ensin turvattua.

Paskaduunista barrikadeille

Paskaduunin käsite lienee monelle yliopiston kasvatille tuttu, ja prekariaattiliikkeen Eetu Viren oli se, joka sitä telkkarissa taannoin käytti A-talk-ohjelmassa. Viren viittasi ohjelmassa työskentelyyn hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla. Myöhemmin Viren sitten selvensi, ettei tarkoittanut väheksyä kenenkään työtä vaan kurjia työehtoja.

Tuntuupa kuitenkin, että tämä "paskaduuni" on varsinkin yliopistopiireissä ymmärretty nimenomaan "ei oman alan" menial jobiksi, kuten nyt vaikkapa just siivoamiseksi, kaupan kassalla istumiseksi tai mitä näitä nyt on. Ja usein kuulee humanistipiireissä sellaista diskurssia, että kyllä sitä tekee kivaa työtä vähän halvemmallakin, kunhan ei tarvitse mennä mihinkään paskaduuniin. Kun siitä saa sitä alan työkokemustakin.

Mutta.

Olen syvästi sitä mieltä, että tässä piilee koko ongelman ydin, siis tässä äskeisessä kappaleessa kuvaamassani jaottelussa "paskaduuneihin" ja "oman alan töihin". Broadcast Textin tapaus on elävä esimerkki siitä, että niin kauan kuin huonoja työehtoja, näennäisyrittäjyyttä ja kyykytystä siedetään alan työkokemuksen tavoittelussa, ei kohta tällä alalla ole mitään työtä, mitä varten kannattaisi sitä alan työkokemusta ansioluetteloon kartuttaa.

Harjoittelut ovat asia erikseen, mutta harjoittelu on aivan eri asia kuin ihan pätevän työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen surkeilla työehdoilla tai yrittäjänä, joka ei voi hinnoitella työtään kannattavaksi. Samaan aikaan toimeksiantoja jakeleva monikansallinen firma repii kääntämistä rakastavien humanistien selkänahasta jättimäiset siivut voittoa. Minulle tämä on paskaduunia, ei esimerkiksi kaupan alan TES:sillä työskenteleminen.

En osoittele sormella yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat tehneet BT-valinnan tietämättä alan tilannetta ja kehityssuuntaa. Yliopistot ovat mielestäni pitkälti vastuussa siitä, että tähän tilanteeseen on ajauduttu. Luennoitsijat eivät usein tiedä tuon taivaallista työelämästä, hinnoittelusta, uralle suuntautumisesta ja niin edelleen. He saattavat jopa suositella orjapalkalla työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi tai jopa heittää näitä "hyvä humanisti ei ajattele rahaa" -aivottomuuksia.

Lisäksi alalle otetaan aina vain lisää opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät ovat surkeat. BT on halpatyövoiman avulla vallannut niin suuren osan av-käännösmarkkinoista, että Ylelle ja Maikkarille olisi jonoksi asti kokeneita, työttömiä kääntäjiä seuraavat vuosikymmenet. Niinpä ainoa ratkaisu on pakottaa BT sisältä päin joko ryhtymään paskaduunin antajasta reiluksi työnantajaksi tai antamaan paikkansa Suomen markkinoilla reiluille työnantajille.

Niin, ja olin muuten teinivuosina Tampereen Hämeenkadun Carrollsissa töissä. Olihan se aika hanurista raapia niitä hampurilaisia ikkunoista lauantaiyönä, mutta sain siitäkin yöstä tuplaliksan, josta TESsiin sitoutunut työnantaja kattoi sosiaalikuluni. Se oli itse asiassa aika kiva duunipaikka ilmapiiriltään, ja palkkaus vastasi tehtävien vaativuutta. Taisinpa tienata itse asiassa hieman paremmin kuin mitä BTI:llä tällä hetkellä tienaa.

Voin kertoa, että olen omalla työurallani välttänyt johdonmukaisesti niitä töitä, joita oman määritelmäni mukaan paskaduuneina pidän. Eli niitä, joissa työehdot ovat huonot ja pomo kohtelee perseesti. Tai sitten olen todennut jonkin työn hyvin nopeasti paskaduuniksi ja nostanut kytkintä. Jätin aiemmin BT:nkin parin kuukauden paskaduunailun jälkeen enkä edes CV:seeni moista kokemusta viitsinyt laittaa.

Ja voin sanoa, että paskaduunin jättäminen aina on johtanut johonkin parempaan. Niin se johtaa nytkin, kun jo toistamiseen nostin kytkintä BT:stä (BT, BTH, BTI, BTII, mitä näitä nyt on). Itseään arvostava ihminen saa arvostusta myös työmarkkinoilla.

Ja siitä kivastakin työstä on oikeus saada asianmukainen korvaus.

- Typy, entinen K-Kaupan, K-Kengän, Carrollsin, lukuisten ravintoloiden ja baarien sekä käännösalan toimeksiantajien työntekijä.

Lähde

Ulkoistetuilla on syytä huoleen

Helsingin Sanomissa ilmestyi 9.10. lyhyt juttu MTV Median ulkoistetuista kääntäjistä. Siinä MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivula totesi, että kääntäminen ei kuulu yrityksen ydintoimintaan, vaikka sen ohjelmistosta valtaosa koostuu vieraskielisistä ohjelmista. Ydinliiketoimintaa kääntäminen ei ehkä sanan kapeimmassa merkityksessä ole, mutta silti hyvin olennaista suomalaiselle tv-kanavalle.

MTV Median entiset ja BTI International Oy:n nykyiset kääntäjät korostavat, että ero näiden kahden yrityksen käännöspalkkioiden välillä on niin suuri, että heikompaa jo hirvittää. MTV:n noudattama Yhtyneet-työehtosopimus, joka koskee sekä MTV:n että Yleisradion freelancereita, on luotu jo  1970-luvulla, ja siinä on määritelty tarkkaan ja asianmukaisesti kääntämisen vaativuus ja työn ehdot. Freelancetyön luonteen takia palkkaan kuuluu myös lomakorvaus, koska freelancerille ei kerry tavallista vuosilomaa toisin kuin vakinaisessa työsuhteessa.

Liikkeenluovutuksessa MTV Median käännöstoiminnan ostanut BTI International Oy:n emoyhtiö Broadcast Text International Oy maksaa täysin vastaavista käännöstöistä palkkiota PARHAIMMILLAANKIN alle kolmanneksen Yhtyneet-työehtosopimukseen verrattuna, eikä yritys maksa kääntäjilleen minkäänlaista lomakorvausta. Parhain ja nopeinkaan ammattitaitoinen kääntäjä ei pysty sellaista korvausta vastaan tekemään töitä huolellisesti eikä normaalin työajan puitteissa, joten Koivulan peräänkuuluttama laatu ei voi kuin kärsiä, jos palkkiot putoavat näin paljon.

Kaiken lisäksi käännöstoimistoille neuvoteltiin kaksi vuotta sitten oma työehtosopimus, jonka allekirjoitti kuitenkin vain yksi yritys, Pre-Text Oy, jolta MTV3 ei edes pyytänyt tarjousta käännöstoiminnan ostamisesta. Neuvotteluihin lähti kaksi muutakin yritystä, Broadcast Text International Oy ja SDI Media Finland Oy, joka kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta neuvottelujen loppumetreillä. Broadcast Text jättäytyi neuvotteluista heti alkuvaiheessa ja ilmoitti, että neuvottelujen lähtökohtana pidetty Yhtyneet-palkkiotaso on sille täysin utopistinen. Mielipide on ilmaistu myös yrityksen verkkosivuilla, ja samalla yritys toteaa kääntäjien olevan yrittäjiä. Yrittäjinä kääntäjät joutuvat siis pienestä palkkiostaan maksamaan yrittäjän eläkevakutuusmaksun, yrittäjävakuutuksen ja muut yrittäjän sivukulut.

Myös tekijänoikeuksien kohtalo huolettaa kääntäjiä. Yhtyneet-sopimuksen puitteissa oikeudet käännöksiin ovat pysyneet kääntäjillä, ja kanava on ostanut vain niiden käyttö-ja esitysoikeuden. Broadcast Text vaatii kuitenkin kääntäjiltään kaikkien luovutettavissa olevien tekijänoikeuksien luovuttamista, jolloin kääntäjälle ei jää minkäänlaista hallinta- ja jälleenmyyntioikeutta omaan työhönsä, ja tuotot käännösten edelleenmyynnistä kilahtavat pelkästään firman kassaan.

MTV Median entiset kääntäjät ovat ymmärrettävästi erittäin huolissaan oman ja koko ammattikunnan tulevaisuuden puolesta, kun kanavan käännöstoiminta on myyty yritykselle, joka on ilmaissut neuvotteluhaluttomuutensa harvinaisen suorasukaisesti. Heti liikkeenluovutuksen jälkeenkin on ehdotettu neuvotteluja tulevaisuudesta, mutta niihin ei kuulemma ole toistaiseksi tarvetta, vaikka työehtosopimus umpeutuu jo ensi vuonna. Kanavan vähän yli sadalla entisellä kääntäjäfreelancerilla on yhteensä reilusti yli 1 500 työvuoden kokemus alasta, mutta jos palkkiot alenevat uuden työnantajamme tähän asti ylläpitämälle tasolle, kovin moni tuskin näihin hommiin jää, kun paremmin palkattuja töitä löytyy vaikkapa kaupan kassalta.

Av-kääntäjät ja lain koura

Av-käännösalan myllerrys sekä työehtosopimusta vailla olevien kääntäjien epävarmat ja kohtuuttomat työolot ovat aiheuttaneet alalla paljon huolta. On mietitty keinoja, joilla vaikuttaa toimeksiantajien neuvotteluhalukkuuteen, ja on yritetty valistaa alalle tulijoita sen sudenkuopista. Mutta miten ne sudenkuopat ovat päässeet syntymään, ja miksi ne ovat yhä olemassa? Mikä merkitys lainsäädännöllä on freelancer-kääntäjän asemalle?

Oikeustieteen maisteri Ilkka Salama teki opinnäytetyönsä freelancereiden oikeudellisesta asemasta. Pro graduaan ”Freelancer – vapaa taiteilija vai nykyajan torppari?” varten hän keräsi lähes kahdeltasadalta freelancer-kääntäjältä ja -toimittajalta tietoa, kokemuksia ja näkemyksiä freelancerin asemasta työelämässä. Työn varsinainen sisältö ovat kuitenkin Salaman selvitykset siitä, millä tavoin lainsäädännön heikkoudet edesauttavat freelancerien aseman polkemista. Niitä ovat muun muassa mahdollisuus yrittäjäksi pakottamiseen, epäselvät ja kehäpäätelmän kaltaiset työntekijän ja yrittäjän määritelmät sekä heikomman suojelun kehno toteutuminen elinkeinotoiminnassa. Johtopäätöksissään Salama esittää myös säädösehdotuksia, joilla ongelmat olisivat hänen mukaansa ratkaistavissa.

 

Ilkka Salama, mikä sai sinut tarttumaan opinnäytetyössäsi freelancerien asemaan?

- Toimin 1990-luvulla useita vuosia freelancekääntäjänä ja 2000-luvun alussa osa-aikaisesti myös freelancetoimittajana ja sain omakohtaisesti kokea freelancerin tulojen epävarmuuden, heikon neuvotteluaseman ja olemattoman irtisanomissuojan sekä työntekijän ja yrittäjän välisen hetteikön toimeentuloturvassa.

Millaista henkilökohtaista kokemusta sinulla on käännösalalta? Oletko itse tehnyt av-käännöstöitä?

- Olen suomentanut Aku Ankka -sarjakuvia ja lastenkirjoja sekä aikuisten ja nuorten tietokirjoja. Av-käännöksiä en ole ikinä itse tehnyt, mutta (nyttemmin ex-)vaimoni kokeili niitä ja sai huomata kantapään kautta, kuinka huonosti niistä maksetaan.

Mikä vei sinut lukemaan oikeustiedettä?

- En halunnut jäädä freelancekääntäjäksi, koska kaipasin sosiaalisempaa työympäristöä. Eksyin 1990-luvun lopulla mainosalalle, mutta siellä minulle selvisi hyvin pian, että ko. alalla taloustaantumia käytetään häikäilemättä henkilöstön nuorennusleikkausten tekemiseen. Aloin miettiä, kuinka voisin työllistää itseni kannattavasti niin pitkään kuin haluaisin. Sekä minä että vaimoni päätimme pyrkiä oikikseen, ja myös molemmat pääsimme sinne.

Miltä tuntui vaihtaa näkökulmaa ja tarkastella asiaa oikeustieteen näkökulmasta?

- En vaihtanut näkökulmaa. Tajusin alusta alkaen, että ongelma on lainsäädännöllinen. Lähdin takavuosina mukaan politiikkaan tehdäkseni asian hyväksi jotakin, mutta freelancerkysymys ei kiinnostanut ketään tapaamaani ns. silmäätekevää.

Miten tiivistäisit freelancerien heikon aseman ydinongelman?

- Toimittajien ja kääntäjien aloille kouluttautuu ja koulutetaan liikaa väkeä, eivätkä ko. ammatit ole suljettuja, ts. kuka tahansa, joka osaa kirjoittaa tai kääntää, voi sitä tehdä, eivätkä työn teettäjät kysele tutkintojen perään, jos homma jotenkuten sujuu. Toisin on nykyisellä alallani: jollei ole OTK tai OTM, ei voi astua oikeussaliin avustajana tai asiamiehenä eikä saa valtion virkaa. Kun työvoiman tarjonta ylittää kysynnän, hintoja poljetaan. Tällaisessa tilanteessa työn suorittajia tulisi suojella lainsäädännöllisin keinoin, mutta näin ei tapahdu.

Miten luonnehtisit yleisesti ottaen freelancereille lähettämäsi kyselytutkimuksen tuloksia? Oliko seassa yllätyksiä?

- Yllättävintä ja hämmentävintä kyselyn vastauksissa oli niiden ristiriitaisuus: hirveän monilla oli ikävää sanottavaa ja jopa raivoisia kommentteja freelancereiden olosuhteista, mutta suurin osa kuitenkin halusi pysyä freelancereina. Minä en ikinä halunnut; päädyin freelanceriksi, koska työsuhteisia paikkoja ei ollut tarjolla.

Onko lopputyölläsi ollut jo joitakin konkreettisia seurauksia? Onko esim. jokin poliittinen taho tai median edustaja innostunut asiasta?

- En ole ainakaan itse tehnyt mitään tällaista havaintoa.

Mitä av-kääntäjät voisivat oikeustieteen näkökulmasta itse tehdä tilanteen parantamiseksi?

- Av-kääntäjien työoikeudellinen status pitäisi saada selkiytettyä. SJL:hän vei Broadcast Text -casen viime keväänä työneuvostoon. Mitähän sille asialle kuuluu? En ole tullut seuranneeksi tilannetta.

Millaista tulevaisuutta ennustat freelancereille?

- Pelkäänpä, että tulevaisuus ei näytä kovinkaan hyvältä, paitsi jos kansanedustajat heräävät toden teolla nykyaikaan ja tajuavat, ettei itsensä työllistäjien ongelmia voi enää lakaista maton alle.

Teksti: Laura Vierimaa

Lisää: 
Ilkka Salaman pro gradu (pdf)
Lakiasiaintoimisto Salama 

Hetki Kati Metsolan kanssa

Tiistaina vierähti kuukauden päivät siitä, kun Pre-Text Oy allekirjoitti historiallisen av-käännöstoimistoa koskevan työehtosopimuksen. Kyselimme tuntemuksia Pre-Text Oy:n toimitusjohtajalta, Kati Metsolalta.

Metsolan olo oli helpottunut allekirjoittamisen jälkeen:
- Kuten yleensä, itse päätöksen teko oli vaikeinta, mutta sen jälkeen asiat ovat loksahtaneet paikoilleen.

Hän oli saanut paljon palautetta kentältä sopimuksen rustaamisen jälkeen, ja koko prosessin aikanakin häntä kannustettiin kovasti, mitä Metsola kiitteli.

Kysymykseen siitä, miksi Pre-Text allekirjoitti sopimuksen ainokaisena toimistona, Metsola tilitti taululle:
- Ellei nyt tehdä jotain, kilpailu ja hintojen polkeminen jatkuu maailman tappiin asti. Pienellä suomalaisella yrityksellä ei ole mitään mahdollisuuksia suuria kansainvälisiä vastaan.

Hän myös herätteli alalla toimivia yrittäjäkääntäjiä.
- Ikävä totuus on, että niin kauan kuin löytyy kääntäjiä, jotka tekevät puoli-ilmaiseksi näitä töitä, niin kauan myös isot firmat pystyvät tekemään yhä halvempia tarjouksia asiakkaille.

Metsola halusi antaa vaihtoehdon sekä asiakkaille että kääntäjille. Hän tähdensi, että voitettavaa on paljonkin ja erityisesti yhdessä kääntäjien kanssa.
- Alan tilanteen parantaminen ei ole eikä saakaan olla vuoden tai kahden asia vaan pitkän tähtäyksen projekti.

Kippistelyä sopimuksen kunniaksi

Askel oikeaan suuntaan

28.2. on suomalaisen kulttuurin päivä. Tästä päivästä lähtien se on myös toimistoissa työskentelevien av-kääntäjien juhlapäivä, sillä tänään allekirjoitettiin ensimmäinen heitä koskeva työehtosopimus. Yli vuoden kestänyt prosessi saavutti ensimmäisen pysäkkinsä, kun suomalainen av-käännösyritys Pre-Text Oy sitoutui allekirjoittamaan Ylen ja Maikkarin käyttämään Yhtyneet-työehtosopimukseen pohjautuvan sopimuksen.

Pre-Textin toimitusjohtaja Kati Metsola allekirjoittaa sopimuksen Journalistiliiton Petri Savolaisen seurassa.

Kääntäjät tyrmistyivät, kun loppumetreille mukana keikkunut SDI Media vetäytyikin pois sopimuspöydästä viime perjantaina, 25.2. Ylikansallinen yritys teki, vastoin freelance-kääntäjiensä toiveita, lyhytnäköisen päätöksen jättäytyä pois sopimuksesta, joka olisi tuonut käännösfirmojen välistä kilpailua kestävämmälle pohjalle. SDI on jo jonkin aikaa ollut Suomessa taloudellisissa vaikeuksissa, ja se on menettänyt asiakkaita pääasiassa toiselle kansainväliselle firmalle, Broadcast Textille. Ilmeisesti SDI ei ole kyennyt kilpailemaan hinnoissa BT:n kanssa, ja on vaikea kuvitella, että se ilman työehtosopimuksen tarjoamaa minimipohjaa pystyy niin koskaan tekemäänkään. Vaikuttaa siltä, että SDI roikkui mukana neuvotteluissa loppuun saakka tyydyttääkseen kääntäjiään, mutta aikomusta sopimuksen allekirjoittamiseen ei ollut missään vaiheessa.

Kääntäjien keskuudessa orjapiiskurin maineessa oleva Broadcast Text puolestaan jätti leikin kesken jo heti alkuun kuitaten ajatuksen työehtosopimuksesta utopistiseksi. BT:llä ei olisi ollutkaan mitään syytä sopimukseen sitoutumiseen, sillä tällä hetkellä sillä on hallussaan ylivoimaisesti suurin osa Yhtyneet-sopimuksen ulkopuolella teetettävistä av-käännöstöistä Suomessa, jotka se on voinut saada itselleen ainoastaan tekemällä kaikkein alhaisimpia tarjouksia. Ne se rahoittaa suoraan kääntäjien palkkioista, paitsi maksamalla jo alkuunsa alhaisia palkkioita, myös pakottamalla kääntäjät yrittäjän asemaan korottamatta kuitenkaan palkkiota tasolle, josta olisi mahdollista hoitaa yrittäjyyteen kuuluvia kuluja, kuten eläkemaksuja ja vakuutuksia. Myös SDI pyrkii muuttamaan viimeisetkin työsuhteiset freelancerinsa yrittäjiksi, säästäähän firma silloin huomattavasti työnantajakuluissa.

Työehtosopimuksella haluttaisiin lisäksi estää toimistoja myymästä kääntäjiensä käännöksiä vapaasti eteenpäin maksamatta lisäkorvauksia kääntäjälle. Tälläkin hetkellä television pääkanavilla pyörii Broadcast Textin kääntäjien kääntämiä ohjelmia, jotka on alun perin käännetty esim. DVD:lle ja jotka firma on myynyt uudelleen tv-kanavalle. Palkkion firma laittaa suoraan omaan pussiinsa antamatta kääntäjälle mitään. Kaiken lisäksi DVD-töistä maksetaan jo alkujaan huonompi palkkio kuin Suomen televisioon tulevasta käännöksestä. Ei luulisi olevan kohtuuton vaatimus, että kääntäjä saisi osuutensa oman käännöksensä uudelleen myymisestä.

Yleisradiolta toivotaan työehtosopimuksen huomioimista

134 toimistojen kääntäjää lähetti Yleisradioon vetoomuksen, että talon edelleen käynnissä olevassa  käännöstöiden kilpailutuksessa otettaisiin huomioon toimistoja koskeva työehtosopimus. Tämä on perusteltu toive, sillä Yle ilmoittaa itsekin, että sitä ohjaavat yhteiskuntavastuuta heijastavat arvot kuten suomalaisuus, luotettavuus ja ihmisten arvostaminen, ja että se tukee media-alan kehittymistä. Tässä valossa olisi hyvin outoa, jos Yle jättäisi huomioimatta av-toimistojen TES:in, vaikka se onkin toistaiseksi vain yhden toimiston allekirjoittama. Pre-Textin valitsemalla Yle viestittäisi tukevansa av-käännösalan kestävämpää kehitystä.

Työehtosopimus on toistaiseksi pitkälti symbolinen, sillä sen allekirjoitti vasta yksi työnantajaosapuoli, ja mm. sen vähimmäispalkkioita koskevat määräykset tulevat voimaan vasta 1.1.2012. Pää on kuitenkin avattu. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada koko av-käännösala työehtosopimuksen piiriin ja tehdä toimistojen TES-sopimuksesta yleissitova. Tällöin ala tervehtyisi, kun toimistot kilpailisivatkin hinnan lisäksi laadulla, toimitusvarmuudella ja työolosuhteilla. Kääntäjät voisivat tehdä työnsä kunnolla kiireessä hutiloimatta ja kädestä suuhun elämättä.  Siihen on vielä pitkä matka, mutta ensimmäinen askel on sentään otettu.

Tyytyväiset neuvottelijat

 - U & A