Kansainvälistä kääntäjienpäivää vietettiin Turussa

Kansainvälinen kääntäjienpäivä 30. syyskuuta kokosi eri alojen kääntäjät tänä vuonna aurinkoiseen Turkuun. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Käännösalan asiantuntijat ja Suomen käännöstoimistojen liitto olivat yhteistyössä järjestäneet monipuolisen ja mielenkiintoisen seminaaripäivän Turun kirja- ja ruokamessujen yhteyteen. Vaihtelevat käännösalaa käsittelevät esitelmät ja liiton jäsenten ilmainen sisäänpääsy messuille tekivät päivästä sekä virkistävän että ammatillisesti kehittävän.

Kääntäjäliittojen maailmanjärjestön FIT:n (Fédération Internationale des Traducteurs – International Federation of Translators) teema Pyhän Hieronymuksen päivänä ympäri maailmaa järjestettäville seminaareille oli tällä kertaa Bridging Cultures – Kulttuurienvälinen silta. Turku Euroopan kulttuuripääkaupunkina ja uuden sillan saaneena sopi tapaamispaikaksi siis oikein hyvin. Päivän vaihtelevat esitelmät toivat esiin kääntäjien ja tulkkien arkisen työn laaja-alaisuutta ja kiinnostivat sekä ammattilaisia että muita messukävijöitä.

Hieronymus, kääntäjien suojelija

Päivän aikana kuultiin esimerkiksi av-kääntäjä Kalle Niemen työstä Euroviisukääntäjänä, freelancekääntäjä Siiri Susitaivalen erikoistumisesta ruokakirjojen kääntämiseen ja kirjailija Mårten Westön ajatuksia ruotsalaiselle yleisölle kääntämisestä. Käännöstyötä Euroopan komissiossa esiteltiin kahteen otteeseen: Jarkko Ahola piti komission kääntäjän puheenvuoron ja Euroopan komission alihankintakäännösten Luxemburgin tiimin vetäjä Irene Haaranen kannusti freelancereitakin osallistumaan EU-käännösten kilpailutuksiin. Turun seudun tulkkikeskuksen vs. johtaja Hanna-Mari Kolistaja kertoi oikeustulkkausalan ongelmista, joille myös kääntäjiltä löytyi ymmärrystä. Viimeisessä esityksessä toimittaja Pia Korpisaari esitteli yleisölle National Geographicin suomentamistyötä, ja seminaaripäivän päätteeksi KAJ:n vt. toiminnanjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta nostatti ammattiylpeyttä ja sai vielä salillisen kääntäjiä tekemään aaltoja kaikkien kääntäjien kunniaksi.

Illaksi oli järjestetty ohjelmallinen juhla ravintolalaiva Cindyssä, jonne kokoontui nelisenkymmentä kääntäjää ja tulkkia Turusta ja muualta Suomesta. Paikalla olleita hemmoteltiin ensin maittavalla kolmen ruokalajin illallisella ja sitten Douze points -laulutuplakvartetin esityksellä, joka nimenmukaisesti sisälsi otteita Euroviisu-kilpailujen historiasta. Syömisen ja esityksen lomassa eri puolilta maata tulleet kääntäjät pääsivät tapaamaan vanhoja tuttuja ja tekemään tuttavuutta uusien ihmisten kanssa. Pääkaupungista tulleiden kuljetus lähti takaisin iltayhdeksältä, mutta laivaan jäi vielä hyvä joukko juhlijoita venyttämään iltaa myöhemmäksi.

Gyllene skor

Lisää raporttia ja kuvia Suomen käännöstoimistojen liiton sivuilla

Käännöstyölki ellää

Moni on ehkä jo lopettanut euroviisuilun tältä vuodelta, kun Suomi putosi ensimmäistä kertaa Lordin voiton jälkeen pois Eurovision laulukilpailujen finaalista. Kalle Niemi kuitenkin katsoo tällä viikolla viisut vielä moneen kertaan.

Suomi on ainoa Euroviisujen osanottajamaa, jossa kilpailukappaleet käännetään ja näytetään tekstityksinä. Käytäntö johtunee Ylen perinteistä - vielä 1990-luvulla Ylellä saatettiin tekstittää jopa rock-konserttitaltiointien kappaleiden lyriikat. Kalle Niemi on muutamaa välivuotta lukuun ottamatta kääntänyt Euroviisuja vuosittain jo 1990-luvun alusta saakka. Aluksi kääntäjiä oli tiimissä useampia, mutta ennen pitkää työ päätyi yksin Kallelle.

"Saan kappaleiden tekstit käyttööni alkuperäiskielellä ja englanniksi ja käännän ne pääasiassa englannista. 1990-luvulla tekstit tulivat myös ranskaksi, mikä oli hyvä, sillä silloin englanninkielinen teksti saattoi olla viisusta tehty laulettava versio, ja lyriikoiden sisältö ja jopa aihepiiri saattoi olla aivan eri. Ranskankielisistä teksteistä kuitenkin saattoi tarkastaa, mitä laulussa oikeasti sanottiin", Kalle kertoo.

Kalle kääntää kappaleet ensimmäisen kerran noin kuukautta ennen varsinaisia kilpailuja television esikatseluita varten. Tänä vuonna Kallen käännökset menevät myös Suomen pisteraadin käyttöön. Yleensä esikatseluita varten tehtyjä käännöksiä voi käyttää sellaisenaan myös suorassa lähetyksessä, mutta välillä voi tulla yllätyksiä ja pakollisia muutoksia. "Joskus esimerkiksi kappaleen esityskieli on päätetty vaihtaa viime hetkellä. Siksi on hyvä, että saan katsoa kunkin finaalin kenraaliharjoituksen. Siellä näkee juontojen paikat ja mahdolliset muutokset esityksiin. Ainakin kerran on kuitenkin käynyt niin, että esitys oli muutettu täysin kenraaliharjoituksiin, joten muutin myös käännöstäni sen mukaiseksi. Suorassa lähetyksessä olikin sitten yllättäen palattu takaisin alkuperäiseen versioon." Myös ruudussa näkyvät tekstit eli planssit (esimerkiksi äänestysnumerot) vaikuttavat käännökseen, kun tekstitystä pitää siirtää pois niiden tieltä. Näistä Kalle saa tiedon etukäteen, jotta tekstejä ei tarvitse lennosta siirrellä.

Koska Euroviisut lähetetään suorana, käännöksiä ei voi ajastaa kuvan päälle valmiiksi. Meidän muiden istuessa kotisohvalla viisujen ääressä Kalle siis istuu Ylellä painelemassa tekstejä ruudulle ohjelman tahdissa. Ennen illan tosikoitosta hän harjoittelee ajastukset kenraaliharjoitusnauhoitteen kanssa pariin kertaan. Silti mokiakin voi tulla, ja suorassa lähetyksessä niitä ei sitten voi korjata. "Kerran huomasin yhtäkkiä kesken lähetyksen, että yhden kappaleen tekstit puuttuivat. Ne olivat kai joutuneet johonkin väärään tiedostoon. Ei siinä sitten muu auttanut kuin antaa kappaleen soida ilman tekstityksiä. Onneksi lavalla kieppui ja kiemurteli nätti poika, joten ainakin naiskatsojat tuskin osasivat kaivata tekstejä."

Kallen mielestä mukavinta Euroviisujen kääntämisessä on riimien keksiminen. "Itä-Euroopan maiden kappaleita on mukavin kääntää, kun ei osaa itse kieltä. Sieltä voi bongailla, missä kohtaa rimmaavat sanat ovat alkutekstissä. Aina riimirytmiä tosin ei voi toistaa samanlaisena - toista ja neljättä säettä ei yleensä voi laittaa rimmaamaan, kun ne joutuu jakamaan kahteen repliikkiin, jolloin riimit joutuisivat liian kauas toisistaan." Ikävin puoli Euroviisujen kääntämisessä on Kallen mielestä se, että kappaleet jäävät pahasti päähän soimaan. "Pari viikkoa viisujen jälkeenkin herään joka aamu viisu päässä."

Kalle ei osaa sanoa, seuraisiko Euroviisuja, ellei katsoisi niitä työn puolesta. Suosikeikseen vuosien varrelta hän kuitenkin mainitsee vuoden 1991 Euroviisuissa Ruotsin Carolalle niukasti hävinneen Ranskan kappaleen C’est le dernier qui a parlé qui a raison sekä Euroviisut vuonna 2007 voittaneen Serbian kappaleen Molitva. "Yleensä pidän Itä-Euroopan maiden kappaleista, varsinkin Serbia on ollut monena vuonna hyvä. Israelista pidän myös, kun heprean kieltä kuulee niin harvoin."

Tämän vuoden Euroviisuista Kalle mainitsee suosikikseen Saksan. "Voittajaa en uskalla veikata, mutta toivon, että Saksa myös voittaa."