Näytetään tekstit, joissa on tunniste virheet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virheet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. helmikuuta 2013

Kuka kaipaa tekstitystä?

Tiina Tuominen

Joskus kuulee sanottavan, että englanninkielisten ohjelmien tekstitykset ovat lähes tarpeettomia eikä niiden laadulla ole merkitystä, koska monet osaavat sen verran englantia, että pystyvät seuraamaan kevyttä viihdettä ilman käännöksiäkin. Monet katsojat sanovat suoraan, etteivät lue tekstityksiä. Varmasti jotkut pystyvätkin ymmärtämään ohjelmia ilman tekstitystä, mutta se ei tarkoita sitä, ettei tekstityksille olisi käyttöä. Tästä todistavat useat aiheesta tehdyt tutkimukset, muun muassa oma, äskettäin julkaistu väitöskirjani.

Tekstitysten lukemista ei voi välttää

Tekstitysten lukemista on tutkittu muun muassa seuraamalla katsojien silmänliikkeitä (esim. d’Ydewalle et al. 1991). Näissä tutkimuksissa on todettu, että kun ruudulla on tekstiä, silmä hakeutuu siihen väkisinkin. Suomessa Jukka Mäkisalon ja Juha Långin (2011) tutkimuksessa havaittiin, että kun vieraskielinen puhe alkaa, katse kulkeutuu ruudun alalaitaan, vaikka siellä ei edes olisi tekstitystä. Tämä siis osoittaa, että ruututekstejä luetaan ja niitä on lähes mahdotonta välttää. Suomen kaltaisessa maassa, jossa tekstityksen läsnäoloon on totuttu, sitä osataan odottaa ruudulle heti, kun vieraskielistä puhetta alkaa kuulua.

Toinen kysymys sitten on, kuinka tarkasti tekstityksiä luetaan. Omassa väitöskirjatutkimuksessani koehenkilöt keskustelivat katsomastaan tekstitetystä elokuvasta (Bridget Jones: elämä jatkuu), ja tutkin muun muassa sitä, minkä verran keskusteluissa viitataan tekstitykseen. Esimerkiksi tekstityksen suora siteeraaminen on hyvä osoitus siitä, että tekstiä on luettu ja jokin osa siitä on jäänyt mieleen niin hyvin, että sen pystyy mainitsemaan jälkikäteen. Keskusteluissa viitattiinkin tekstityksiin jonkin verran, ja niitä siteerattiin ikään kuin elokuvan omina sanoina: saatettiin esimerkiksi aloittaa lainaus sanomalla ”Bridget sanoi” eikä ”tekstityksessä luki”. Tämä osoittaa, että tekstitystä on luettu, ja lisäksi sen välittämä informaatio on omaksuttu luontevaksi osaksi elokuvaa.

Kaikki eivät tietenkään lue tekstityksiä samalla tavalla, ja jotkut saavat niiden kautta enemmän informaatiota kuin toiset. Jos katsoja ymmärtää englantia, myös alkuperäinen englanninkielinen puhe välittää osan ohjelman sisällöstä. Tutkimuksessani koehenkilöt kuvasivat neljää erilaista tapaa katsoa tekstitettyä elokuvaa: 
  • pelkän puheen seuraaminen
  • pelkän tekstityksen seuraaminen
  • puheen seuraaminen ensisijaisesti ja tekstityksen toissijaisesti
  • tekstityksen seuraaminen ensisijaisesti ja puheen toissijaisesti  
Jos seurataan sekä puhetta että tekstitystä, toissijaiseen informaation lähteeseen turvaudutaan yleensä, jos ensisijaisen ymmärtäminen on hankalaa. Esimerkiksi sellainen katsoja, joka ymmärtää melko hyvin englantia, voi kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota tekstitykseen, jos ohjelmassa on paljon vaikeaa sanastoa, kun taas tekstitykseen keskittyvä katsoja voi hakea ymmärtämiselleen tukea puheesta, jos tekstitys etenee niin nopeasti, että sitä on vaikea lukea.


Katsojan voi olla vaikea arvioida tarkasti omaa katselukokemustaan, ja tutkimuksessani kävi ilmi, että lausunnot tekstityksen lukemisesta ovat joskus ristiriitaisia. Erityisen selvästi tämä näkyi niiden muutaman henkilön kohdalla, jotka sanoivat seuraavansa vain joko puhetta tai tekstitystä: jokainen heistä viittasi jossain keskustelun vaiheessa myös siihen tekstiin, jota ei sanonut seuraavansa lainkaan. Esimerkiksi ne, jotka sanoivat, etteivät lue tekstityksiä, siteerasivat kuitenkin tekstitystä sanatarkasti. Tekstityksen seuraamista on siis todellakin vaikea välttää, ja vähäiselläkin seuraamisella tekstistä voi jäädä jotain mieleen. Katsoja ei välttämättä huomaa, minkä verran saa tietoa tekstityksen kautta, sillä tekstitysten lukutapa on pinnallinen ja silmäilevä, mutta silti tekstitys on aina mukana välittämässä tietoa ohjelman sisällöstä.

Hyvä tekstitys on huomaamaton

Tekstityksen keskeinen piirre onkin huomaamattomuus: hyvä tekstitys on sellainen, joka etenee sujuvasti ohjelman tahtiin ja välittää tarvittavat seikat ohjelman sisällöstä viemättä liikaa katsojan huomiota. Tällaista tekstiä lukiessa voi helposti tuntua siltä kuin ei mitään lukisikaan, ja tällöin syntyy mielikuva, että ymmärtää vieraskielistä puhetta paremmin kuin sitä todellisuudessa ymmärtää. Sujuvasti etenevä tekstitys takaa sen, että katsoja pystyy keskittymään itse asiaan, eli varsinaiseen ohjelmaan, eikä joudu käyttämään paljon aikaansa ja energiaansa tekstityksen lukemiseen. Tekstitys on avustava teksti, jonka tarkoitus ei ole vangita katsojan huomiota koko ohjelman ajaksi vaan tarjota vain tukea ohjelman ymmärtämiseen. Siksi hyvä tekstitys jää helposti huomaamatta.

Tekstitys on parhaimmillaan ja huomaamattomimmillaan silloin, kun se vastaa katsojan odotuksia ja tarpeita. Vaikka tutkimukseni koehenkilöt esittivät varsin vähän kielteisiä arvioita tekstityksistä ja usein hyväksyivät niiden sisällön sellaisenaan, tutkimukseni osoitti myös, että jos tekstitys ei ole sujuva, katsoja kiinnittää siihen helpommin huomiota, ja tämä saattaa häiritä ohjelman katsomista. Ongelmia ovat siis sellaiset tekstityksen elementit, jotka ovat kömpelöitä, vieraita tai muuten vaativat katsojalta normaalia enemmän paneutumista. Lisäksi esimerkiksi edellä mainittu Jukka Mäkisalon ja Juha Långin tutkimus on osoittanut, että ajastuksen on hyvä olla huolellinen, jotta ruudulla on tekstiä silloin kun katsoja sitä odottaa ja jotta teksti ei viivy ruudulla niin pitkään, että katsoja alkaa lukea sitä toiseen kertaan. Mäkisalon ja Långin tutkimuksen mukaan myös sujuva repliikkijako on tärkeä piirre tekstityksessä.


Hyvän tekstityksen keskeisiä tekijöitä ovat siis sujuvuus, uskottavuus ja helppo seurattavuus. Nämä ominaisuudet auttavat katsojaa käyttämään tekstitystä aidosti ymmärtämisen apuvälineenä. Yksittäiset pienet käännösvirheet, jotka eivät katkaise tekstityksen luontevaa etenemistä, eivät taas välttämättä ole häiritseviä. Toki tällaisiakin virheitä olisi parasta välttää, mutta jos kaikki muu on sujuvaa, yksittäinen virhe ei vielä aiheuta ongelmia. Tällaiset hyvän laadun kriteerit osoittavat, miten tärkeää olisi, että alan asiantuntijat voisivat laatia tekstityksiä kiirehtimättä. Tarkka ajastus, luonteva ja sujuva kieli, helposti luettava teksti sekä tasapainoiset, sopivan pituiset repliikit syntyvät parhaiten, kun aikaa on riittävästi ja tekijä tuntee av-kääntämisen erityispiirteet.

Millainen on tekstitysten lukemisen tulevaisuus?

Tutkimukset osoittavat, että tekstitys on vahvasti läsnä televisio-ohjelmien ja elokuvien katselussa. On toki totta, että monet suomalaiset ymmärtävät etenkin englantia melko hyvin ja saavat informaatiota ohjelmien englanninkielisen puheen kautta, mutta aina kun tekstityksiä ruudulla on, niitä luetaan ja myös niiden avulla muodostetaan mielikuvia katsottavasta ohjelmasta. Ei ole syytä olettaa, että katsojien kielitaidon paraneminen tulevaisuudessakaan tekisi tekstityksistä merkityksettömiä. Tutkimukset antavat viitteitä myös siitä, että tekstitysten laadulla on vaikutusta, mutta laadun tarkastelussa olisi syytä pohtia tekstityksiä kokonaisvaltaisesti eikä keskittyä vain yksittäisiin sanatason kysymyksiin. On kuitenkin hyvä muistaa myös se, että tekstitysten asema ei ole muuttumaton. Kun tekniikan kehitys tarjoaa yhä enemmän valinnan mahdollisuuksia, katsoja voi jättää tekstityksen lukematta ottamalla sen kokonaan pois ruudulta. Tämäkin tietysti lisää paineita luoda sellaisia tekstityksiä, joista katsojat pitävät, sillä varmasti hyvä tekstitys valitaan ruudulle mieluummin kuin huono. Siksi tarvitaan edelleen sekä laadukasta av-kääntämistä että uusia tutkimuksia, joissa katsojien tottumuksia seurataan ja joissa selvitetään, onko katsojien suhde tekstityksiin muuttumassa.

Tiina Tuominen väitteli 12.1.2012 käännöstieteen tohtoriksi Tampereen yliopistossa. Hänen lektionsa löytyy Suomen av-kääntäjien englanninkieliseltä sivustolta.

Lähteet: 

Mäkisalo, Jukka & Lång, Juha 2011: "Breaking the Conventions in Finnish Subtitling. Tracking the Eye Movements."

Tuominen, Tiina 2012: The Art of Accidental Reading and Incidental Listening: An Empirical Study on the Viewing of Subtitled Films. [Vahingossa lukemisen ja sattumalta kuuntelemisen taito. Empiirinen tutkimus tekstitettyjen elokuvien katselemisesta.] Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press, Acta Universitatis Tamperensis: 1794.

d'Ydewalle, Géry; Praet, Caroline; Verfaillie, Karl & Van Rensbergen, Johan 1991: "Watching Subtitled Television: Automatic Reading Behavior", Communication Research, 18 (5). S. 650-666.

perjantai 10. elokuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 4: Liikaa vai liian vähän?

Kesäperjantaita on vielä muutama jäljellä, mutta kässärikukkassarja on tullut toistaiseksi tiensä päähän.

Hyvä käsikirjoitus on kääntäjän paras kaveri. Parhaimmillaan siitä löytyvät paitsi repliikit ja oikein kirjoitetut nimet, myös apua kinkkisimpien kulttuurisidonnaisuuksien tulkintaan. Tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Useammin törmää tilanteisiin, joissa käsiksessä on puutteita juuri olennaisessa kohdassa. Muutamia otteita kääntäjien tuskasta:

Dokkarissa puhuttiin juustoista. Yhden juuston nimestä en saanut selvää ja ajattelin, että jes, kässäri tietää! No joo, kässärin tekijä oli sitten kirjoittanut just sen sanan kohdalle, että UNCLEAR. Kivakiittimoi.

"That’s just kind of how it is up in FIND OUT."
Kiitos. Minäpä otan sitten ihan itse selvää tästä paikannimestä.


Ohjelmassa puhutaan kylppäristä:
"You remember it used to be black. - Yeah"
Kässärissä lukee vain "General murmuring about bathroom."

Dokkarissa kerrotaan Pattin miehestä:
"Patti's husband is a blah blah blah."

Naureskelin tässä [erään tiedekanavan ohjelman käsiksen] tutkimustyölle:
”Biami:
http://www.answersingenesis.org/articles/cm/v7/n2/noah”
Heimon nimi on kyllä oikein, mutta lähteenä on käytetty kreationistien webbisivua. Näin tieteen ja sivistyksen kanavalla!

Vinkkejä tynnyrissä kasvaneille

Toisessa ääripäässä ovat käsikset, joissa on selitetty ihan kaikki. Tai ainakin kaikki käsikirjoituksen tekijän vaikeina pitämät slangi-ilmaisut kuten ”okay”.

"Okay: Colloquial term of acquiescence or approval also used as a prefacing term or to mean 'well' or 'unhurt'."
Vau. Jos lukija/katsoja tarvitsee sanan "okay" selittämistä, hän tuskin ymmärtää tuota selitystä. Ihan vieressä esimerkiksi brittiuudisasukkaisiin viittaava "pilgrims" on jätetty selittämättä, vaikka se nyt vasta onkin sudenkuoppa kulttuuria tuntemattomalle kääntäjälle.

Olen törmännyt käsiksiin, joissa selitettiin esimerkiksi, että "ain't" tarkoittaa samaa kuin "is not". Niissä jopa huomautettiin, kuinka jokin kohtaus parodioi tiettyä televisio-ohjelmatyyppiä tai että repliikkiin X on liitetty kaikua, koska se on peräisin henkilön lapsuusmuistoista. Tästä sinänäsä hyödyllisestä perinpohjaisuudesta huolimatta monet käsikirjoituksiin kirjatut repliikit olivat kuitenkin jotain muuta kuin mitä itse ohjelmassa puhuttiin.

Lisää kässäreistä löytyneitä vinkkejä:
Lennon and McCartney (John Lennon and Paul MacCartney, songwriting duo of the Beatles)
Blues (Music that originated amongst black Americans in early 20th century)
Pub (public house, bar)
Cops (police)
Asshole (despicable person)
Cadillac (luxury American car)
Knock, knock. (onomatopoeia for the sound of knocking on the door)
What? ("Excuse me?")
You're fired! (fired: employment has been terminated)
You're the best. (Note compliment)
You have my word. Hey. I know. How 'bout dinner? (You...word: "I promise") (I know: "I have an idea") ('bout: "about") (dinner: "we have dinner together?")

Ohjelmien käsiksissä on usein hyvinkin tarkkoja vuorosanojen ulkopuolisia selostuksia tapahtumista. Nyt jäi huvittamaan tällainen, jossa kerrotaan jo sekin, miten me katsojat tilanteeseen reagoimme:
(TWO PLAINCLOTHES OFFICERS ARE IN THE FRONT SEAT, OBLIVIOUS, AS WE REVEAL XXX HAS YYY’S PEN IN HIS HANDCUFFED HANDS. AS HE WORKS THE LOCK, WE SHUDDER IN ANTICIPATORY FEAR.)

Käännän erästä BBC:n dokumenttisarjaa ja näissä on yleensä hyvät käsikirjoitukset. Muun muassa eläinlajien latinankieliset nimet annetaan tekstin lomassa, mikä tietenkin helpottaa omaa tiedonhakua. Tämä nyt ei ole kässärikukkanen, mutta hauska kässäribongaus muuten vain.
Selostaja sanoo: "Then stark reminders that human beings once inhabited this ship."
Käsikirjoituksessa näin: "Then stark reminders that human beings (Homo Sapiens) once inhabited this ship."

“Tell him what you want for Christmas.”
(for Christmas : i.e., ´for Christmas presents´)
(Note that in Christmas mythology, Santa Claus brings presents to children all over the world on Chrismas Eve)

Come on, you mother...
(mother : vulgar slang, short for 'motherfucker' – note that 'fucker' is vulgar slang for 'fornicator')

“Your voice is like a combination of Fergie and Jesus.”
Kässärin ohjeistus:
(Your...Jesus : Humorously referring to American pop/R&B singer Stacy Ann Ferguson, better known by her stage name Fergie, and Jesus Christ - Note humor, as Brennan's singing voice sounds nothing like Fergie's and, obviously, no recordings were ever made of Christ's voice)


perjantai 3. elokuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 3: Mikä, kuka, missä?

On kesäperjantai, siispä kässärikukkasten aika. Tällä kertaa käsittelyssä on joukko erikoisia erisnimiä. Käsikirjoituksen kirjoittaja ei ole ollut aina ihan selvillä siitä, kuka tekee mitä ja missä.

Tähän väliin mainittakoon, että av-kääntäjä ymmärtää enemmän kuin hyvin, miten helposti mokia kiireessä syntyy. Kässärikukkaset päätyvät yleensä vain kääntäjien silmiin, vaikka joskus ne voivat livahtaa ruutuunkin asti. Silloinkaan siitä ei onneksi aiheudu kenellekään hengenvaaraa.

Tässä siis jälleen iloksenne av-kääntäjien foorumille lähetettyjä käsikirjoituksista bongattuja helmiä, joukossa myös tunnustus!

Erikoisia artisteja ja teoksia

Vastikään kääntämässäni ohjelmassa näytettiin pätkä New Kids on the Blockin musavideosta, ja ruudulla näkyi bändin nimi suurin kirjaimin. Kässärissäpä luki:
Back Street Boys: ...I'll be your boyfriend...
Ei riittänyt, että oli väärä bändi, vaan väärän bändin nimi piti vielä kirjoittaa väärin.

Tietokilpailun osallistuja vastaa musiikkiaiheiseen kysymykseen "Def Leppard".
Kässärissä lukee "Death Leopard".

Coldplayn Viva la Vida -kappaleen nimi oli käsiksessä taipunut muotoon "Via la Veta".

Surkeiden elokuvien klassikko ”Plan 9 from Outer Space” on käsikirjoituksen mukaan ”Plane Line From Out Of Space ”.

Yhdessä kässärissä säveltäjä Wagner on saanut uudeksi nimekseen Bagner. Se oli sinänsä hassua, koska Wagnerin nimen pitäisi olla kaikille tuttu, ja se sanottiin ohjelmassa hyvin selvästi moneen kertaan. EMT-tiedoston kommentissa perusteltiinkin tätä ratkaisua sillä, että "kuvassa lukee niin". Lukihan se kuvassa, mutta fraktuuralla, jossa iso W ehkä muistutti B:tä.

Tällä pääsin Paakkisen kukkasiin: Fiktiosarjassa lueteltiin kirpparilevyjä, ja kässärissä luki "Martha Hoople". No. Sen piti tietysti olla Mott the Hoople, mutta pääsi lipsahtamaan, kun en kuullut kunnolla, oli kiire ja kaikkea. D’oh.

Julkkiksia ja muita sankareita

Kuka julkkis? Viiden pisteen vihje: kässärissä lukee J.C. Seagull.  Vastaus: Jason Segel.


Kylmyyttä käsittelevässä dokumentissa puhutaan pitkään olutpanimon omistaja "James Jewelista", jonka mukaan nimettiin energian yksikkö "jewel". Olisko joule mitään, häh?

Astronautti, joka tunnetaan Suomessa nimellä Juri Gagarin, korvattiin eräässä dokumentissa hepulla nimeltä "Uriga Garrin".

"My hero of course is Superman, because he can fly."
Kässäri: "My hero of course is Spiderman, because he can fly."

"Morris Car Thorpe" = Norse god Thor.

Deus ex machina

Eräässä ohjelmassa oli saatu kässärissä kaikenlaisia ulkopuolisia henkilöitä seikkailemaan ohjelman pariin, mm. joku Howie oli saatu sinne ängettyä, kun joku vain ähkäisi jotain. Lisäksi eräs henkilö sanoi "I think I'm gonna Ralph". Olisi varmaan pitänyt laittaa ruutuun "Minua Yrjöttää".

"My sister called me and told me..."
olikin kässärissä salaperäisesti:
"Mr. Korgi told me..."

Terroristi aikoo viedä ydinvoimalasta uraania.
Presidentti kysyy maavoimien komentajalta: "We have a scenario to move the rods covertly, yes?"
Kässäri: "We have a scenario to move the Roscoe Berkeley, yes?"
Sanomattakin lienee selvää, ettei ohjelmassa esiinny erisnimeä Roscoe Berkeley.

Missä mennään?

Italialaisen ruoan ystävien mekka on luultavasti käsikirjoituksessa mainittu nähtävyys "Leaning tower of pizza".

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 2: Ulkomaankieli on vaikeaa

Av-kääntäjien käsiin päätyvät käsikirjoitukset tehdään yleensä kuvanauhan perusteella. Jonkun työtä on siis katsoa läpi ohjelmia ja kirjoittaa ylös niiden dialogi. Ymmärrettävästi kiireessä syntyy virheitä, ja nekös meitä kääntäjiä hämäävät/huvittavat.

Oletusarvo on, että kässärinpoimijoiden äidinkieli on englanti. Ainakin se vaikuttaa olevan ainoa kieli, joka edes yleensä on kässäreissä kirjoitettu oikein. Tämänkertainen kässärikukkasjaksomme keskittyykin poimijoiden luoviin keinoihin selvitä heille tuntemattomista kielistä.

Helpoin selviytymiskeino on luonnollisesti jättää ulkomaankielinen kohta tyhjäksi. Siihen voi sitten kirjoittaa ”unclear” tai ”foreign language”. Selvitä itse, kääntäjä! Aina ei kääntäjäkään viitsi selvittää: Eräässä science fiction tv-sarjassa puhutaan vähän väliä kiinaa. Näissä kohdissa DVD:llä ruutuun rävähtää teksti [speaks intergalactic language].

Viihdyttävin lopputulos kuitenkin saavutetaan, kun yritetään vääntää muu kieli englanninkieliseen muotoon.

Kässärin mukaan opettaja sanoo balettitunnilla:
"When you're toned, you have a gorgeous foot being presented."
Minusta ope sanoo selvästi: 

"When you're tendu devant, you have..."
Mitähän kieltä tämä on: "When you go a lasa gone ladies..."
Ehkä kuitenkin: "When you go à la seconde ladies..."

Kässärissä lukee: “Ei di peyaf”. “Jen ne pah va da yeh”.
Jälkimmäisen "lauseen" kohdalla on sentään maininta "excuse French spelling"...
Tietenkin kyseessä on Edith Piaf ja laulunsa "Je ne veux pas travailler".
Why, God, why??
Juoma kuin juoma: ”Un vin rouge” -> ”A Red Bull”

Ruudussa lukee "white chocolate mouse", kun ihan selvästi ruokaohjelmassa tehdään moussea.

Volkswagen onkin näköjään Vaulxwagon. Ehkä tämä on kansanauton ranskalainen versio.

"Monarchy in Cambodia has lasted more than a thousand years. It has survived against the greatest of odds, from foreign invasions to colonialism, hooded hearts to communist revolution."
Puhe oli vähän ehkä epäselvää siinä kohtaa, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen syttyi lamppu päässä: "Eiku... coup d'état."

Muotisuunnittelija Isaac Mizrahi ihastelee koiran halloweenasua kässärin mukaan:
"THOSE COSTUMES ARE SO FABULOUS AND SO COUTURE, SO FRENCH CUISINE OR SOMETHING."
Mizrahi oikeasti sanoo: "-- so couture, it's very French couture, it's very Alexander McQueen or something".

"Paesschendaele" on ymmärrettävästi vaikea vetäistä kylmiltään paperille oikeassa muodossa, mutta eräässä dokumentissa sille oli annettu runollinen nimi "Passion Bell". Sopi oikein hyvin, kun puhuttiin yhdestä ensimmäisen maailmansodan verisimmistä taisteluista.

Japanilainen Arisaka-kivääri voi olla ilmavan urheilullinen "aero soccer".

Joskus omakin kieli voi olla vaikeaa: ”Ten-hut!” -> ”Barack tio!”

Nauhalla sanotaan "arrivederci", kässärissä lukee luonnollisestikin "A River Derchi".

"In Spain they call my next guest El Diablo. In Germany they call him Der Toyful."

Tyyppi lopetti puhelun ja sanoi: "Ciao!"
Mitä luki kässärissä? No tietty: "Chow!"

Ruokamessuilla Espanjan kojussa täti hämmentää isoa riisi-, vihannes- ja äyriäiskasaa nimeltään paiea.

Voitte huvittaa itseänne miettimällä, mitä mahtavat olla kässärin sunbal ja cockamamie. Tietty sambal ja coq au vin.

Ja jos ruoka tarttuu kurkkuun, kannattaa toivoa, että kaveri osaa käyttää "hind lick maneuveria". Vai kannattaako?


perjantai 20. heinäkuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 1

Av-kääntäjä saa yleensä työmateriaaleikseen ohjelman kuvanauhan lisäksi käsikirjoituksen, joiden taso heittelee välillä rajusti. Välillä kässäri on kätevä olemassa, ja parhaissa kässyissä on jopa selostettu kinkkisimpiä kulttuurisidonnaisuuksia. Välillä taas tuntuu, että käsiksestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä väärin kuullut kohdat ja pieleen kirjoitetut nimet voivat johdattaa kääntäjäparan harhateille kohti käännöskukkasniittyjä.

Yleensä käsikirjoitukset on tehty transkriptiona valmiista ohjelmasta, ja  ymmärettävästi mokia kiireessä syntyy. Joskus tosin väkisinkin miettii, onko kässärinkirjoittajilta oman järjen käyttö kielletty.

Av-kääntäjien foorumilla on jo jonkin aikaa keräilty mojovimpia käsikirjoitusmokia. Tässä tulee iloksenne lähes suorina lainauksina foorumilta ensimmäinen satsi, jonka teemana ovat älyttömimmät kuulovirheet.

Korva ja järki käteen

"I'll sweep you off your feet"
on kässärissä muuttunut muotoon "I'll take you out to tea".

Kässärissä lukee "goddamn seafood cocktail", kun voisin vannoa,
että setä viittaa kupissaan olevaan laihaan kahviin sanomalla "see-through coffee".

Kuva zoomaa miehen rikkinäisiin housunpolviin, ja ääni sanoo: "Look at his trousers!"
Kässärissä lukee: "Everybody's shouting."

50 Cent mumisi kässärin mukaan nuorelle asianajajalle:
"Good afternoon, yo man."
Minun korvani sanoivat kyllä: "Good afternoon, your honor."

Kumpikohan on todennäköisempi vaihtoehto, kun puhutaan asioiden järjestymisestä yleisellä tasolla:
"We need to wash it in Ganges"
vai "We need to watch how it goes"?

“I hope I win because $20,000 will not only help me pay off my student loans, but I could also get a ninja pony.”
Valitettavasti puheen perusteella henkilön haaveissa on tylsästi “miniature pony”.

”I basically learned this extreme process in school.”
Oikeasti  kyseessä on “silk-screening process”.

Dokkarissa on muka "10 million-year-old mirror",
mutta ehkä se on kuitenkin "10 million euro mirror".

Maailman isoin sarvikuono? "And this is when you are sitting holding, touching, handling a 500,000-pound animal and he's still alive."

Luku 116 488 kirjoitetaan tässä hieman hankalasti hahmotettavasti : "10016 thousand 488".

Tässä puhutaan lentopalloverkkojen valmistuksesta. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että verkkoa voitaisiin jo ruveta pykäämään pystyyn eli "secure the net to the poles on the side of the court". Käsiksessä sanotaan,
että "secure the net to the pulls on the side of the cord". Vaikeaa!

Lisää hankalia ohjeita.
"We're a making a standard, two-egg buttercake. The next step is to mix the dry ingredients."
Käsis: "We're making our ancient eggs benedict, now the next step is you need to sift the drying ring."

Sukellusaiheisessa ohjelmassa mainittiin, että sukeltajan tulee koko ajan tiedostaa syvyys (depth), mutta ruotsintajan mielestä täytyi koko ajan muistaa kuolevansa (death). Mitäpä tähän muuta kommentoimaan, kuin että life is hard and then you dive!

 

Tahaton sensuuri iski?

Kässäri kertoo, että ”I'm sweating under my madeline dress”, vaikka suhteellisen selvästi ongelmana ovat ”massive breasts”.  Sievistelyäkö?

Kasariteinileffassa nuori poika on huorissa ja tämä pro sitten toteaa (hyvin selvästi):
”What's the matter? You ain't still a virgin, are you?”
Kässärissä tietenkin:
“Whatsa matter, you on a health food diet.”

"I've got pum-dons and fammy-dons."
Saffron sanoo kyllä vallan selvästi, että "condoms and femidoms".
No sex please, we're British?

Aina ei tarvitse sievistellä. Kokkiohjelmassa nuori nainen ehdottaa kässärin mukaan maljoja seuraaville asioille:
"To the Universe. To boobs."
Itse kuulen kyllä jälkimmäisen selvästi "To food."

Yleissivistyksestä päivää

 “That's got to be the eight wonder of the world.
- Right after the hanging guards of Babylon.”
Babylonin riippuvista puutarhoista olen kyllä kuullut. Kai siellä vartijoitakin tarvitaan.

Just some guards hanging.
Tiesittekö muuten, että munuaisissa voi olla useita keuhkoja? Tainnut olla kässärin laatijalta ihmisen anatomia vähän hukassa, kun potilaalta leikataan munuaisesta kuitenkin kasvaimia, jotka ovat tässä tapauksessa lump eikä suinkaan lung.

Kässärissä lukee "she’s still a little more dynomorphopuculis".
Pystyin suhteellisen vähällä vaivannäöllä selvittämään, että kyseiset sanat olivat diurnal ja crepuscular.

Käsikirjoituksessa lekuri sanoo: "This is humorous."
En tiedä, miten synkkä on huumorintaju herr aussidoktorilla, mutta veikkaisin sen silti sanovan: "This is the humerus".

Dokumentissa koululaiset lausuvat Shakespearen ehkä kuuluisinta pätkää:
"To be or not to be
That is the question
Whether 'tis nobler in the mind to suffer
The slings and arrows of outrageous mind"


Lapsilta sanat menivät ihan oikein, mutta kässärissä luki:
"To be or not to be...
That is the question
Though no friend of mine suffers things...
Outrageous mind"

Vain muutaman kirjaimen tähden

Jos olet laihisohjelman kässärinpoimija, ja alilaiha nainen puristaa uppopaistettua kananpalaa ja valittelee, että hän ei kyllä ikinä söis tämmöstä joka tursuaa tällä tavalla Kreikkaa (!) (isolla kirjoitettuna!), niin herääköhän sulla yhtään epäilys siitä omasta työn jäljestä, että pääsikö nyt höpsis?

Käsikirjoituksessa mainitaan pari kertaa flower bomb. Toki homofonien kanssa saa olla tarkkana, mutta kuvassa lentokoneen pudottamista "pommeista" pöllähtää ilmoille selvästi vaaleaa jauhetta eikä mitään kukkiin viittaavaa. Taitaa kyseessä olla kuitenkin flour bomb.

Aloin ihmetellä, kun vesiputous oli kuulemma "bridle veil" vaikka se musta muistutti enempi morsiushuntua kuin mitään ohjas-alkuista. Sitten hokasin, että toisen ohjelman "bridal path" ei ollutkaan metsäpolku, jonne viedään morsianta, vaan proosallisesti ratsupolku.

Merkitys kääntyy kovin helposti päälaelleen.
"18 fighters from all over the globe. We haven’t trained together, we haven’t lived together, we haven’t eat together, we haven’t fight together."
Edes kaksi jälkimmäistä pääverbiä eivät vinkanneet kässäröitsijälle, että virke saattaisi olla
"We have 'em train together, we have 'em live together..."

"Welcome to my humble boat." Veneilystä ei ole kyse, sillä yleensä fraasi tunnetaan muodossa “welcome to my humble abode”.

I was a little board.
Merkitys: "Minulla oli vähän tylsää.

WTF?

Kaveri astuu huoneeseen, kässärissä lukee:  ”I'm pissed.”
Onneksi tarkastin pätkän vielä kerran, sillä oikeasti se sanoo:  ”I'm Pierce.”

Ohjelmassa sanotaan:
-I'm asthmatic.
-Where's your ventilator?
Käsis:
-On that bucket.
-Don't you want to?

Käsiksessä lukee: "Ah, a little chipmunk",
kun mies sanoo: "Ah, a little rodent".
Yhtä epäloogisia tosin molemmat, sillä kyseinen otus on kenguru.

perjantai 23. syyskuuta 2011

Hinta ja laatu tappeli, kumpi voitti?


Käännösalan yhdistysten kansainvälinen kattojärjestö FIT järjestää kolmen vuoden välein konferenssin, johon osallistuu eri alojen kääntäjiä ja tulkkeja ympäri maailmaa. Tänä vuonna konferenssi pidettiin San Franciscossa elokuun alussa, ja sinne osallistui myös kourallinen av-kääntäjiä Suomesta.  Tässä tulee raporttia yhdestä siellä kääntäjiä puhuttaneesta aiheesta, crowdsourcingista eli talkoistamisesta.

Fanitekstitysten vallankumous Koreassa
 
Korealainen Sung-Eun Cho Hankukin yliopistosta luennoi korealaisten harrastelijoiden internetissä levittämistä tekstityksistä. Koreassa amerikkalaisten tv-sarjojen ja elokuvien ystävät tekevät yhdessä ja levittävät amatööritekstityksiä suosikkiohjelmiinsa. Tekstitysten tyyli poikkeaa televisiossa näytetyistä tekstityksistä. Fanitekstitysten muoto on vapaampi ja luovempi, niin hyvässä kuin pahassakin: toisaalta niissä käytetään elävämpää ja nykyaikaisempaa kieltä, mutta toisaalta esimerkiksi ruudulla näkyvien rivien määrästä tai lukunopeudesta ei olla niin tarkkoja. Fanikääntäjä saattaa dialogin kääntämisen lisäksi selittää auki kulttuurisidonnaisia vitsejä ja jopa kommentoida henkilöhahmojen tekemisiä. Oletuksena on, että jos haluaa lukea kaiken ruudulla olevan tekstin, kuvan voi vaikka pysäyttää, toisin kuin televisiolähetyksen.

Esimerkki korealaisesta fanitekstityksestä. Sulkeissa kääntäjä on harmitellut, että kuvassa näkyvää henkilöä kohdellaan aina niin huonosti.

Tekstitykset uusiin tv-sarjojen jaksoihin ilmestyvät nettiin muutamassa tunnissa ensiesityksen jälkeen. Keskustelupalstoilla käännöksiä ruoditaan yhdessä ja virheitä korjaillaan. Yleinen käytäntö on, että kun tietty amatöörikääntäjä on ehtinyt ”varata” jonkin tv-sarjan itselleen, hän myös kääntää sitä ”yksinoikeudella”. Fanikääntäjät toimivat nimimerkkien suojissa, ja Cholla olikin vaikeuksia saada ketään heistä suostumaan haastatteluun. Haastatteluun suostui lopulta parikymppinen nainen, joka tekee tavallista toimistotyötä ja kääntää netissä tv-sarjoja opiskellakseen englantia ja amerikkalaista kulttuuria. Cho antoi ymmärtää, että tällainen on tyypillisen fanitekstittäjän profiili.

Nettitekstityksillä alkaa Koreassa olla vaikutusta jo televisioonkin. Tv-kanavien edustajat seuraavat nettikeskusteluja, ja suosituimpia ohjelmia aletaan näyttää myös televisiossa. Tekstitykset sentään teetetään tällöin ammattilaiskääntäjillä. Fanitekstitysten vapaa tyyli on kuitenkin alkanut vaikuttaa myös televisiotekstityksiin, jotka Chon mukaan ennen ovat olleet kielellisesti kankeita ja muodollisia. Nyt joukkoon uskalletaan laittaa myös puhekieltä.

Viimeisin käänne on, että amerikkalaisen Fox-tuotantoyhtiön Foxlive-tv-kanava järjesti fanitekstittäjille käännöskilpailun, jonka palkintona oli työpaikka ”oikeana” tv-tekstittäjänä tuotantoyhtiön listoilla. Kilpailu oli menestys, ja se aiotaan järjestää jo toisen kerran. Cho huomautti, että pulaa kääntäjistä ei toki ole. 


Chon oma suhtautuminen fanitekstityksiin vaikutti olevan varsin neutraali, eikä hän ottanut tarkemmin kantaa siihen, onko niiden saama hyväksyntä hänestä hyvä vai huono asia. Hän ei myöskään ollut ainakaan tietoinen siitä, että fanikäännösten levittäminen saattaisi olla laitonta – toki sen hän tiedosti, että käännökset tehdään netistä laittomasti ladattujen videotiedostojen avulla ja niiden ohessa käytettäviksi.

Fanitekstitykset puhuttivat

Esitelmän jälkeen brasilialainen Adriana Pio Borges käytti puheenvuoron ja kertoi erikoisesta tilanteesta Brasiliassa. Fox-tuotantoyhtiön brasilialainen tv-kanava on jo jonkin aikaa käyttänyt ihan televisiossa nuorten ”kieliä osaavien” amatöörien tekemiä pikakäännöksiä, joita Pio Borges kutsui nimellä ”light translation”. Tasoltaan nämä harrastajakäännökset ovat kuulemma kirjavia, kiireellä tehtyjä ja tietenkin hinnaltaan halpoja. 

Mielenkiintoisinta jutussa on, että tv-tekstityksiä ruoditaan päivittäin sanomalehdissä. Niissä julkaistaan arvosteluja käännöksistä, niin harrastelijoiden kuin ammattilaistenkin. Toisaalta hienoa, että tv-käännöksistä ollaan noin kiinnostuneita, harmi vain että näin ikävästä syystä. Pio Borges totesi, että Brasiliassa av-kääntäjien asema on melko synkkä, mutta jos tämän Etelä-Amerikan jättiläismaan asiat saataisiin kuntoon, olisi suuri osa Latinalaista Amerikkaa pelastettu.

Näin av-kääntäjän näkökulmasta harrastelijoiden tekemien tekstitysten käyttö tuntuu oman ammattitaidon aliarvostamiselta. Eikö osaamisella, kokemuksella ja sujuvilla tekstityksillä tosiaan ole mitään arvoa? Ymmärrän hyvin, että tekstittäminen voi olla hauska harrastus, mutta eivät huippuravintolatkaan tilaa annoksia harrastajakokeilta vain, koska nämä omaksi huvikseen tekevät melko hyvää ruokaa. Katsojat jaksavat lähettää jatkuvasti palautetta tv-käännöksistä, joten niiden laatu ei voi olla yhdentekevä. Vai onko?

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Tyhmiä virheitä, tyhmiä palautteita

kirjoittanut Maija Rantanen

Blogissa on jo aiemmin käsitelty syitä siihen, miksi käännöksiin tulee virheitä. On kiirettä, huonoja käsikirjoituksia, huonoa liksaa, joskus ihan vain tiedon puutetta. Mutta nekään eivät selitä sitä, miksi joskus tulee ihan tyhmiä virheitä. Niitä, joita retostellaan silmät pyöreinä, että miten on mahdollista, eikö tuo osaa englantia enempää kuin alakoululainen.

Aika usein tyhmä virhe syntyy siksi, että jossakin lähellä väijyy Vaikea Kohta. Se, jota jo lähestyessä kääntäjä alkaa miettiä, että miten sen vaikean kohdan selvittäisi, mitä hittoa siihen laittaisi. Kun kaikki hoksot on kiinni siinä vaikeassa paikassa, juuri sitä ennen saattaa sitten puolihuomaamatta tuesday vaihtua thursdayksi, thirteen ja thirty mennä sekaisin, twenty five hundred saada muodon 25 000. 

Mutta mikä selittää sen, että kääntäjä kääntää Citroënin Fordiksi? No, auringonpistos tavallaan. Oli aurinkoinen heinäkuun iltapäivä, työn alla rallikooste. Helppoa liukuhihnatyötä, samaa jota oli tehty jo monta vuotta. Juuri sellainen petollisen itsevarma olo, että näitähän tekee puoliunessa. Ja puoliunessa kääntäjä olikin, kun Francois Duval hehkutti Citroënille menoaan. "Pah, samaa selitit jo Fordilla muinoin eikä hyvin mennyt silloinkaan", mietti kääntäjä happamana ja alitajunta pani sormet naputtamaan Fordin eikä edes ohjelman leikkaaja huomaa mitään.

Mutta ei mene hyvin katsomossakaan. Leikekirja paljastaa kammottavia virheitä katsojien palautteissa. Muutama esimerkki: Mirella kirjoittaa: "Tiistaina tuli ohjelma elämäni eläimet ja siinä kerrottiin englanniksi että kanille ei saa antaa kaalia koska se turpoo mahassa ja tekee kanille ilmavaivoja... suomentaja kielikurssille ja heti". Rakas Mirella, ohjelmassa sanottiin lettuce ja käännöksessä salaattia. Kelaa taaksepäin ja kuuntele uudelleen.

No hitto, kun sama lettuce-jakso meni uusintana, niin toinen katsoja haksahti samaan virheeseen. Luuli kuulleensa cabbagen ja antoi täyslaidallisen: "Sanokaa nyt sille akalle että pitäis ees sanakirjaa siinä vieressä! eihän tässä enää uskalla usko ulkomaisia asiaohjelmiakaan, jos suomentaja muuttaa oikeat tiedot miksi sattuu omasta päästään!!!!!!!"
Toistan, se oli lettuce. Arvaa olinko tarkastanut sen sata kertaa? Tiesin kyllä kaalista ja ilmavaivoista.

David pani kääntäjälle kiukkuista "mikä luulet olevasi" -noottia, että "ferret ei ole suomeksi ferit". No ei ollut käännöksessäkään, fretistähän kaikki puhuvat, kun kyseessä on kesyhilleri. Ja jos Maija Rantasta moititaan vääristä muodoista, arvostelua ei kannata lähettää Marja Rantalalle.

"Monta taimea" innoitti yhden katsojan kirjoittamaan pitkän epistolan aiheesta Kuka valvoo käännösten kieliasua ja oikeellisuutta? "Onko teillä oikolukijaa vai ovatko käännökset suomentajan vastuulla? Ohjelman seuraaminen on vaikeaa ja uskottavuus kärsii, jos se vilisee kielivirheitä." Arvostelijan mielestä olisi pitänyt sanoa "monta tainta". Olenko paatunut, koska en kadu?

Äidinkielenopettajille heitän seuraavan katsojalta tulleen pallon: "Hattu s ei kuulu suomen kielen aakkosiin ja sitä ei opeteta koulussa, joten sen käyttämistä tulisi välttää. Nuoriso ei sitä tunne, eli helpottaa TV:n katselua, kun sen merkitystä ei tarvitse selittää."

No, hyvä on, myönnetään, "K9-hieronta" oli ihan oikea virhe. Mutta jo käsikirjoituksen tekijä johdatti harhateille, sillä Mad About Youn plarissa luki "K9 massage". Toisaalta "canine massage" olisi voinut kääntyä heinäkuun helteessä kanihieronnaksikin.

Aurinkoista kesää kaikille! Tarkkana kuin porkkanat, niin kääntäjät kuin katsojat.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Käännöskukkasista ei ruusuja saa

Kirjoittanut Anna-Maija Ihander

Kun av-kääntäjä kertoo jollekin ammattinsa, ensimmäinen kysymys on lähes poikkeuksetta: miksi teette niin paljon virheitä? Usein mainitaan sana "käännöskukkanen", joka on Jouni Paakkisen nimitys tekstitysmokille. Paakkisen julkaisemat hupikirjat ja nettisivut ovat tehneet av-kääntäjien virheiden bongailusta kansallisurheilua. Joillekin virheistä huomauttelu tuntuu olevan suorastaan keino päästä osoittamaan oma ylivertaisuutensa kääntäjään nähden, ainakin mikäli tv-kanaville lähetetyn palautteen sävyyn on uskominen - yleisin käännöspalautteen avauslause kun vaikuttaa olevan "mitä idiootteja teillä siellä on töissä?"

No, miksi niitä virheitä sitten tulee? Tässä tulee lista erilaisia syitä kysyjien uteliaisuutta tyydyttämään.



1. Matalat palkkiot --> kiire
Tietyt av-käännöksiä teettävät tahot maksavat käännöksistä niin kehnosti, että töitä täytyy painaa hiki hatussa päästäkseen inhimilliselle ansiotasolle. Rauhallisella tahdilla yhden 45-minuuttisen tv-sarjan jakson kääntämiseen kuluu keskimäärin 2-3 työpäivää. Jotkut kuitenkin joutuvat tehtailemaan jaksoja jopa yhden päivässä tai enemmänkin. Kun aikataulu on tällainen, ei ole ihme, että käännökseen voi jäädä virheitä.

2. Suuri vaihtuvuus
Moni uupuu hurjaan työtahtiin nopeasti, ja vaihtuvuus alalla on paikoittain vilkasta. Jos palkkioiden poljenta alallamme jatkuu edelleen, av-kääntämistä on pian yhä vaikeampi tehdä ammatikseen ja alan valtaavat tiuhaan vaihtuvat, väliaikaista lisätienestiä etsivät läpikulkijat.

3. Kehnot käsikirjoitukset

Av-kääntäjä saa oletusarvoisesti käyttöönsä ohjelman käsikirjoituksen. Aina tämä ei tosin ole positiivinen asia, sillä käsikirjoitukset ovat yhä useammin mitä sattuu, vai pitäisikö sanoa "täynnä käsikirjoituskukkasia". Käsikirjoitus on yleensä laadittu valmiin tv-ohjelman tai elokuvan pohjalta (ei siis toisin päin), ja laatija ei ole aina välttämättä kuullut tai ymmärtänyt kaikkia kohtia. Joskus käsikirjoituksista puuttuu pätkiä, ja nimien kirjoitusasu on aina syytä tarkastaa vielä itse, sillä käsikirjoituksissa se on yleensä täysin hatusta vetäisty. Virheitä syntyy, jos luottaa käsikirjoitukseen liian sokeasti.

4. Vaativat aiheet
Kääntäjä saattaa törmätä työssään mihin tahansa aiheeseen. Yleensä käännöskoordinaattorit tuntevat kääntäjiensä erikoisalat ja kiinnostuksenaiheet, ja töitä pyritään jakamaan niiden mukaisesti. Silti jokainen kääntäjä törmää joskus aiheeseen, josta ei tiedä mitään, ja alaan tutustuminen täytyy aloittaa puhtaalta pöydältä. Lopputulos miellyttänee suurinta osaa katsojista, mutta kyseisen alan asiantuntija saattaa hyvinkin huomata joukkoon lipsahtaneen virheen.

5. Tekniset rajoitukset
Tekniikka rajoittaa av-kääntäjien työtä monin tavoin ja saattaa käyttäytyä arvaamattomasti. Esimerkiksi siististi ajastettu teksti saattaa lähetystekniikan vuoksi pomppia ruudulle ja pois miten sattuu - tämä on ollut ongelmana erityisesti Ylen kanavilla. Jos käännös taas on tehty valmiiksi ajastettuun pohjaan, kuten lähes kaikki DVD-käännökset nykyään tehdään, kääntäjä ei usein edes voi vaikuttaa ajastukseen, ja tekstien rytmi voi vaikuttaa levottomalta. Elokuvateatterikäännöksissä lisähaasteena on, että kääntäjä näkee työn alla olevan elokuvan ainoastaan kerran, ja on sen jälkeen ainoastaan käsikirjoituksen (toivottavasti hyvän!) ja ääninauhan varassa.

6. Oliko kyseessä varmasti virhe?
Kääntäjän pitää hallita paitsi vieras kieli ja suomen kieli, myös tekstianalyysi. Tekstistä pitää löytää merkitykset, tyyli ja olennainen sisältö. Kääntäjä ei siis käännä yksittäisiä sanoja, vaan tekstiä kokonaisuutena. Pelkistetty esimerkki: englanninpuhujan mielestä yksinkertainen asia on "piece of cake". Suomeksi sama asia ilmaistaan idiomilla "helppo nakki". "Cake" ei ole suomeksi "nakki", mutta kyseessä ei silti ole käännösvirhe.

7. Ihminen ei ole erehtymätön
Jos ohjelma on aiheeltaan vaativa tai vilisee vaikkapa vitsejä, kääntäjä saattaa olla niin keskittynyt tiedonhakuun ja kielen hiomiseen, että "helpot" yksityiskohdat kuten numerot voivat lipsahtaa väärin. Kääntäjä voi myös olla vaikka väsynyt ja virhe voi vain livahtaa ohi silmien. Tiedonhakukin voi epäonnistua - jostain voi löytyä vakuuttavaa väärää tietoa, jonka vain kyseisen alan ammattilainen huomaa virheelliseksi. Syitä virheille on loputtomasti, koska ihminen on erehtyväinen. Toisaalta kone ei av-kääntäjän työtä voi tehdä, kuten aiemmasta blogikirjoituksesta voi todeta.


Me av-kääntäjät emme ole täydellisiä. Virheitä tulee, vaikka tekisi huolellistakin työtä. Arvostamme sitä, että katsojat välittävät työmme laadusta ja otamme mieluusti vastaan palautetta. Olisi kuitenkin mukavaa, jos palautteen sävy ei olisi aina niin aggressiivista kuin se nykyään on. Virheistä voi huomauttaa myös kohteliaasti. Positiivinen palautekin olisi tietysti ihan mukava piristys.

Mitä tulee käännöskukkasiin, Jouni Paakkinen ei varmasti tarkoita pahaa mokakeräilyllään, ja hän muistaa kyllä nykyään aina mainitakin, ettei "väheksy kääntäjien ammattitaitoa". Tosiasia kuitenkin on, että käännöskukkasinnostus ei ole ainakaan nostanut kääntäjän työn jo ennestäänkin melko alhaista arvostusta. Vahinko on siis jo tapahtunut. Harmillista on myös, että jos mediassa joskus on tarve puhua av-kääntämisestä, haastatteluun kutsutaan käännöskukka-Paakkinen eikä esimerkiksi av-kääntäjää. Meillä kääntäjilläkin riittäisi kyllä viihdyttäviä juttuja hassuista sattumista, oivaltavista käännöksistä ja uskomattomista venymisistä.

www.av-kaantajat.fi-sivustolla voit halutessasi käydä kehumassa käännöstä.

Jouni Paakkista ja Anna-Maija Ihanderia haastatellaan Ylen Aamu-tv:ssä tiistaina 23.3. kello 8.13 ja 8.30 välillä.