Kässärikukkasia, osa 4: Liikaa vai liian vähän?

Kesäperjantaita on vielä muutama jäljellä, mutta kässärikukkassarja on tullut toistaiseksi tiensä päähän.

Hyvä käsikirjoitus on kääntäjän paras kaveri. Parhaimmillaan siitä löytyvät paitsi repliikit ja oikein kirjoitetut nimet, myös apua kinkkisimpien kulttuurisidonnaisuuksien tulkintaan. Tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Useammin törmää tilanteisiin, joissa käsiksessä on puutteita juuri olennaisessa kohdassa. Muutamia otteita kääntäjien tuskasta:

Dokkarissa puhuttiin juustoista. Yhden juuston nimestä en saanut selvää ja ajattelin, että jes, kässäri tietää! No joo, kässärin tekijä oli sitten kirjoittanut just sen sanan kohdalle, että UNCLEAR. Kivakiittimoi.

"That’s just kind of how it is up in FIND OUT."
Kiitos. Minäpä otan sitten ihan itse selvää tästä paikannimestä.

Ohjelmassa puhutaan kylppäristä:
"You remember it used to be black. - Yeah"
Kässärissä lukee vain "General murmuring about bathroom."

Dokkarissa kerrotaan Pattin miehestä:
"Patti's husband is a blah blah blah."

Naureskelin tässä [erään tiedekanavan ohjelman käsiksen] tutkimustyölle:
”Biami:
http://www.answersingenesis.org/articles/cm/v7/n2/noah”
Heimon nimi on kyllä oikein, mutta lähteenä on käytetty kreationistien webbisivua. Näin tieteen ja sivistyksen kanavalla!

Vinkkejä tynnyrissä kasvaneille

Toisessa ääripäässä ovat käsikset, joissa on selitetty ihan kaikki. Tai ainakin kaikki käsikirjoituksen tekijän vaikeina pitämät slangi-ilmaisut kuten ”okay”.

"Okay: Colloquial term of acquiescence or approval also used as a prefacing term or to mean 'well' or 'unhurt'."
Vau. Jos lukija/katsoja tarvitsee sanan "okay" selittämistä, hän tuskin ymmärtää tuota selitystä. Ihan vieressä esimerkiksi brittiuudisasukkaisiin viittaava "pilgrims" on jätetty selittämättä, vaikka se nyt vasta onkin sudenkuoppa kulttuuria tuntemattomalle kääntäjälle.

Olen törmännyt käsiksiin, joissa selitettiin esimerkiksi, että "ain't" tarkoittaa samaa kuin "is not". Niissä jopa huomautettiin, kuinka jokin kohtaus parodioi tiettyä televisio-ohjelmatyyppiä tai että repliikkiin X on liitetty kaikua, koska se on peräisin henkilön lapsuusmuistoista. Tästä sinänäsä hyödyllisestä perinpohjaisuudesta huolimatta monet käsikirjoituksiin kirjatut repliikit olivat kuitenkin jotain muuta kuin mitä itse ohjelmassa puhuttiin.

Lisää kässäreistä löytyneitä vinkkejä:
Lennon and McCartney (John Lennon and Paul MacCartney, songwriting duo of the Beatles)
Blues (Music that originated amongst black Americans in early 20th century)
Pub (public house, bar)
Cops (police)
Asshole (despicable person)
Cadillac (luxury American car)
Knock, knock. (onomatopoeia for the sound of knocking on the door)
What? ("Excuse me?")
You're fired! (fired: employment has been terminated)
You're the best. (Note compliment)
You have my word. Hey. I know. How 'bout dinner? (You...word: "I promise") (I know: "I have an idea") ('bout: "about") (dinner: "we have dinner together?")

Ohjelmien käsiksissä on usein hyvinkin tarkkoja vuorosanojen ulkopuolisia selostuksia tapahtumista. Nyt jäi huvittamaan tällainen, jossa kerrotaan jo sekin, miten me katsojat tilanteeseen reagoimme:
(TWO PLAINCLOTHES OFFICERS ARE IN THE FRONT SEAT, OBLIVIOUS, AS WE REVEAL XXX HAS YYY’S PEN IN HIS HANDCUFFED HANDS. AS HE WORKS THE LOCK, WE SHUDDER IN ANTICIPATORY FEAR.)

Käännän erästä BBC:n dokumenttisarjaa ja näissä on yleensä hyvät käsikirjoitukset. Muun muassa eläinlajien latinankieliset nimet annetaan tekstin lomassa, mikä tietenkin helpottaa omaa tiedonhakua. Tämä nyt ei ole kässärikukkanen, mutta hauska kässäribongaus muuten vain.
Selostaja sanoo: "Then stark reminders that human beings once inhabited this ship."
Käsikirjoituksessa näin: "Then stark reminders that human beings (Homo Sapiens) once inhabited this ship."

“Tell him what you want for Christmas.”
(for Christmas : i.e., ´for Christmas presents´)
(Note that in Christmas mythology, Santa Claus brings presents to children all over the world on Chrismas Eve)

Come on, you mother...
(mother : vulgar slang, short for 'motherfucker' – note that 'fucker' is vulgar slang for 'fornicator')

“Your voice is like a combination of Fergie and Jesus.”
Kässärin ohjeistus:
(Your...Jesus : Humorously referring to American pop/R&B singer Stacy Ann Ferguson, better known by her stage name Fergie, and Jesus Christ - Note humor, as Brennan's singing voice sounds nothing like Fergie's and, obviously, no recordings were ever made of Christ's voice)

Kässärikukkasia, osa 3: Mikä, kuka, missä?

On kesäperjantai, siispä kässärikukkasten aika. Tällä kertaa käsittelyssä on joukko erikoisia erisnimiä. Käsikirjoituksen kirjoittaja ei ole ollut aina ihan selvillä siitä, kuka tekee mitä ja missä.

Tähän väliin mainittakoon, että av-kääntäjä ymmärtää enemmän kuin hyvin, miten helposti mokia kiireessä syntyy. Kässärikukkaset päätyvät yleensä vain kääntäjien silmiin, vaikka joskus ne voivat livahtaa ruutuunkin asti. Silloinkaan siitä ei onneksi aiheudu kenellekään hengenvaaraa.

Tässä siis jälleen iloksenne av-kääntäjien foorumille lähetettyjä käsikirjoituksista bongattuja helmiä, joukossa myös tunnustus!

Erikoisia artisteja ja teoksia

Vastikään kääntämässäni ohjelmassa näytettiin pätkä New Kids on the Blockin musavideosta, ja ruudulla näkyi bändin nimi suurin kirjaimin. Kässärissäpä luki:
Back Street Boys: ...I'll be your boyfriend...
Ei riittänyt, että oli väärä bändi, vaan väärän bändin nimi piti vielä kirjoittaa väärin.

Tietokilpailun osallistuja vastaa musiikkiaiheiseen kysymykseen "Def Leppard".
Kässärissä lukee "Death Leopard".

Coldplayn Viva la Vida -kappaleen nimi oli käsiksessä taipunut muotoon "Via la Veta".

Surkeiden elokuvien klassikko ”Plan 9 from Outer Space” on käsikirjoituksen mukaan ”Plane Line From Out Of Space ”.

Yhdessä kässärissä säveltäjä Wagner on saanut uudeksi nimekseen Bagner. Se oli sinänsä hassua, koska Wagnerin nimen pitäisi olla kaikille tuttu, ja se sanottiin ohjelmassa hyvin selvästi moneen kertaan. EMT-tiedoston kommentissa perusteltiinkin tätä ratkaisua sillä, että "kuvassa lukee niin". Lukihan se kuvassa, mutta fraktuuralla, jossa iso W ehkä muistutti B:tä.

Tällä pääsin Paakkisen kukkasiin: Fiktiosarjassa lueteltiin kirpparilevyjä, ja kässärissä luki "Martha Hoople". No. Sen piti tietysti olla Mott the Hoople, mutta pääsi lipsahtamaan, kun en kuullut kunnolla, oli kiire ja kaikkea. D’oh.

Julkkiksia ja muita sankareita

Kuka julkkis? Viiden pisteen vihje: kässärissä lukee J.C. Seagull.  Vastaus: Jason Segel.

Kylmyyttä käsittelevässä dokumentissa puhutaan pitkään olutpanimon omistaja "James Jewelista", jonka mukaan nimettiin energian yksikkö "jewel". Olisko joule mitään, häh?

Astronautti, joka tunnetaan Suomessa nimellä Juri Gagarin, korvattiin eräässä dokumentissa hepulla nimeltä "Uriga Garrin".

"My hero of course is Superman, because he can fly."
Kässäri: "My hero of course is Spiderman, because he can fly."

"Morris Car Thorpe" = Norse god Thor.

Deus ex machina

Eräässä ohjelmassa oli saatu kässärissä kaikenlaisia ulkopuolisia henkilöitä seikkailemaan ohjelman pariin, mm. joku Howie oli saatu sinne ängettyä, kun joku vain ähkäisi jotain. Lisäksi eräs henkilö sanoi "I think I'm gonna Ralph". Olisi varmaan pitänyt laittaa ruutuun "Minua Yrjöttää".

"My sister called me and told me..."
olikin kässärissä salaperäisesti:
"Mr. Korgi told me..."

Terroristi aikoo viedä ydinvoimalasta uraania.
Presidentti kysyy maavoimien komentajalta: "We have a scenario to move the rods covertly, yes?"
Kässäri: "We have a scenario to move the Roscoe Berkeley, yes?"
Sanomattakin lienee selvää, ettei ohjelmassa esiinny erisnimeä Roscoe Berkeley.

Missä mennään?

Italialaisen ruoan ystävien mekka on luultavasti käsikirjoituksessa mainittu nähtävyys "Leaning tower of pizza".

Kässärikukkasia, osa 2: Ulkomaankieli on vaikeaa

Av-kääntäjien käsiin päätyvät käsikirjoitukset tehdään yleensä kuvanauhan perusteella. Jonkun työtä on siis katsoa läpi ohjelmia ja kirjoittaa ylös niiden dialogi. Ymmärrettävästi kiireessä syntyy virheitä, ja nekös meitä kääntäjiä hämäävät/huvittavat.

Oletusarvo on, että kässärinpoimijoiden äidinkieli on englanti. Ainakin se vaikuttaa olevan ainoa kieli, joka edes yleensä on kässäreissä kirjoitettu oikein. Tämänkertainen kässärikukkasjaksomme keskittyykin poimijoiden luoviin keinoihin selvitä heille tuntemattomista kielistä.

Helpoin selviytymiskeino on luonnollisesti jättää ulkomaankielinen kohta tyhjäksi. Siihen voi sitten kirjoittaa ”unclear” tai ”foreign language”. Selvitä itse, kääntäjä! Aina ei kääntäjäkään viitsi selvittää: Eräässä science fiction tv-sarjassa puhutaan vähän väliä kiinaa. Näissä kohdissa DVD:llä ruutuun rävähtää teksti [speaks intergalactic language].

Viihdyttävin lopputulos kuitenkin saavutetaan, kun yritetään vääntää muu kieli englanninkieliseen muotoon.

Kässärin mukaan opettaja sanoo balettitunnilla:

"When you're toned, you have a gorgeous foot being presented."
Minusta ope sanoo selvästi: 
"When you're tendu devant, you have..."
Mitähän kieltä tämä on: "When you go a lasa gone ladies..."
Ehkä kuitenkin: "When you go à la seconde ladies..."

Kässärissä lukee: “Ei di peyaf”. “Jen ne pah va da yeh”.

Jälkimmäisen "lauseen" kohdalla on sentään maininta "excuse French spelling"...
Tietenkin kyseessä on Edith Piaf ja laulunsa "Je ne veux pas travailler".

Why, God, why??

Juoma kuin juoma: ”Un vin rouge” -> ”A Red Bull”

Ruudussa lukee "white chocolate mouse", kun ihan selvästi ruokaohjelmassa tehdään moussea.

Volkswagen onkin näköjään Vaulxwagon. Ehkä tämä on kansanauton ranskalainen versio.

"Monarchy in Cambodia has lasted more than a thousand years. It has survived against the greatest of odds, from foreign invasions to colonialism, hooded hearts to communist revolution."
Puhe oli vähän ehkä epäselvää siinä kohtaa, mutta muutaman kuuntelukerran jälkeen syttyi lamppu päässä: "Eiku... coup d'état."

Muotisuunnittelija Isaac Mizrahi ihastelee koiran halloweenasua kässärin mukaan:

"THOSE COSTUMES ARE SO FABULOUS AND SO COUTURE, SO FRENCH CUISINE OR SOMETHING."
Mizrahi oikeasti sanoo: "-- so couture, it's very French couture, it's very Alexander McQueen or something".

"Paesschendaele" on ymmärrettävästi vaikea vetäistä kylmiltään paperille oikeassa muodossa, mutta eräässä dokumentissa sille oli annettu runollinen nimi "Passion Bell". Sopi oikein hyvin, kun puhuttiin yhdestä ensimmäisen maailmansodan verisimmistä taisteluista.

Japanilainen Arisaka-kivääri voi olla ilmavan urheilullinen "aero soccer".

Joskus omakin kieli voi olla vaikeaa: ”Ten-hut!” -> ”Barack tio!”

Nauhalla sanotaan "arrivederci", kässärissä lukee luonnollisestikin "A River Derchi".

"In Spain they call my next guest El Diablo. In Germany they call him Der Toyful."

Tyyppi lopetti puhelun ja sanoi: "Ciao!"
Mitä luki kässärissä? No tietty: "Chow!"

Ruokamessuilla Espanjan kojussa täti hämmentää isoa riisi-, vihannes- ja äyriäiskasaa nimeltään paiea.

Voitte huvittaa itseänne miettimällä, mitä mahtavat olla kässärin sunbal ja cockamamie. Tietty sambal ja coq au vin.

Ja jos ruoka tarttuu kurkkuun, kannattaa toivoa, että kaveri osaa käyttää "hind lick maneuveria". Vai kannattaako?

Kässärikukkasia, osa 1

Av-kääntäjä saa yleensä työmateriaaleikseen ohjelman kuvanauhan lisäksi käsikirjoituksen, joiden taso heittelee välillä rajusti. Välillä kässäri on kätevä olemassa, ja parhaissa kässyissä on jopa selostettu kinkkisimpiä kulttuurisidonnaisuuksia. Välillä taas tuntuu, että käsiksestä on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä väärin kuullut kohdat ja pieleen kirjoitetut nimet voivat johdattaa kääntäjäparan harhateille kohti käännöskukkasniittyjä.

Yleensä käsikirjoitukset on tehty transkriptiona valmiista ohjelmasta, ja  ymmärettävästi mokia kiireessä syntyy. Joskus tosin väkisinkin miettii, onko kässärinkirjoittajilta oman järjen käyttö kielletty.

Av-kääntäjien foorumilla on jo jonkin aikaa keräilty mojovimpia käsikirjoitusmokia. Tässä tulee iloksenne lähes suorina lainauksina foorumilta ensimmäinen satsi, jonka teemana ovat älyttömimmät kuulovirheet.

Korva ja järki käteen

"I'll sweep you off your feet"
on kässärissä muuttunut muotoon "I'll take you out to tea".

Kässärissä lukee "goddamn seafood cocktail", kun voisin vannoa,
että setä viittaa kupissaan olevaan laihaan kahviin sanomalla "see-through coffee".

Kuva zoomaa miehen rikkinäisiin housunpolviin, ja ääni sanoo: "Look at his trousers!"
Kässärissä lukee: "Everybody's shouting."

50 Cent mumisi kässärin mukaan nuorelle asianajajalle:
"Good afternoon, yo man."
Minun korvani sanoivat kyllä: "Good afternoon, your honor."

Kumpikohan on todennäköisempi vaihtoehto, kun puhutaan asioiden järjestymisestä yleisellä tasolla:
"We need to wash it in Ganges"
vai "We need to watch how it goes"?

“I hope I win because $20,000 will not only help me pay off my student loans, but I could also get a ninja pony.”

Valitettavasti puheen perusteella henkilön haaveissa on tylsästi “miniature pony”.

”I basically learned this extreme process in school.”
Oikeasti  kyseessä on “silk-screening process”.

Dokkarissa on muka "10 million-year-old mirror",
mutta ehkä se on kuitenkin "10 million euro mirror".

Maailman isoin sarvikuono? "And this is when you are sitting holding, touching, handling a 500,000-pound animal and he's still alive."

Luku 116 488 kirjoitetaan tässä hieman hankalasti hahmotettavasti : "10016 thousand 488".

Tässä puhutaan lentopalloverkkojen valmistuksesta. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että verkkoa voitaisiin jo ruveta pykäämään pystyyn eli "secure the net to the poles on the side of the court". Käsiksessä sanotaan,
että "secure the net to the pulls on the side of the cord". Vaikeaa!

Lisää hankalia ohjeita.
"We're a making a standard, two-egg buttercake. The next step is to mix the dry ingredients."
Käsis: "We're making our ancient eggs benedict, now the next step is you need to sift the drying ring."

Sukellusaiheisessa ohjelmassa mainittiin, että sukeltajan tulee koko ajan tiedostaa syvyys (depth), mutta ruotsintajan mielestä täytyi koko ajan muistaa kuolevansa (death). Mitäpä tähän muuta kommentoimaan, kuin että life is hard and then you dive!

 

Tahaton sensuuri iski?

Kässäri kertoo, että ”I'm sweating under my madeline dress”, vaikka suhteellisen selvästi ongelmana ovat ”massive breasts”.  Sievistelyäkö?

Kasariteinileffassa nuori poika on huorissa ja tämä pro sitten toteaa (hyvin selvästi):
”What's the matter? You ain't still a virgin, are you?”
Kässärissä tietenkin:
“Whatsa matter, you on a health food diet.”

"I've got pum-dons and fammy-dons."
Saffron sanoo kyllä vallan selvästi, että "condoms and femidoms".
No sex please, we're British?

Aina ei tarvitse sievistellä. Kokkiohjelmassa nuori nainen ehdottaa kässärin mukaan maljoja seuraaville asioille:
"To the Universe. To boobs."
Itse kuulen kyllä jälkimmäisen selvästi "To food."

Yleissivistyksestä päivää

 “That's got to be the eight wonder of the world.
- Right after the hanging guards of Babylon.”
Babylonin riippuvista puutarhoista olen kyllä kuullut. Kai siellä vartijoitakin tarvitaan.

Just some guards hanging.

Tiesittekö muuten, että munuaisissa voi olla useita keuhkoja? Tainnut olla kässärin laatijalta ihmisen anatomia vähän hukassa, kun potilaalta leikataan munuaisesta kuitenkin kasvaimia, jotka ovat tässä tapauksessa lump eikä suinkaan lung.

Kässärissä lukee "she’s still a little more dynomorphopuculis".
Pystyin suhteellisen vähällä vaivannäöllä selvittämään, että kyseiset sanat olivat diurnal ja crepuscular.

Käsikirjoituksessa lekuri sanoo: "This is humorous."
En tiedä, miten synkkä on huumorintaju herr aussidoktorilla, mutta veikkaisin sen silti sanovan: "This is the humerus".

Dokumentissa koululaiset lausuvat Shakespearen ehkä kuuluisinta pätkää:
"To be or not to be
That is the question
Whether 'tis nobler in the mind to suffer
The slings and arrows of outrageous mind"

Lapsilta sanat menivät ihan oikein, mutta kässärissä luki:
"To be or not to be...
That is the question
Though no friend of mine suffers things...
Outrageous mind"

Vain muutaman kirjaimen tähden

Jos olet laihisohjelman kässärinpoimija, ja alilaiha nainen puristaa uppopaistettua kananpalaa ja valittelee, että hän ei kyllä ikinä söis tämmöstä joka tursuaa tällä tavalla Kreikkaa (!) (isolla kirjoitettuna!), niin herääköhän sulla yhtään epäilys siitä omasta työn jäljestä, että pääsikö nyt höpsis?

Käsikirjoituksessa mainitaan pari kertaa flower bomb. Toki homofonien kanssa saa olla tarkkana, mutta kuvassa lentokoneen pudottamista "pommeista" pöllähtää ilmoille selvästi vaaleaa jauhetta eikä mitään kukkiin viittaavaa. Taitaa kyseessä olla kuitenkin flour bomb.

Aloin ihmetellä, kun vesiputous oli kuulemma "bridle veil" vaikka se musta muistutti enempi morsiushuntua kuin mitään ohjas-alkuista. Sitten hokasin, että toisen ohjelman "bridal path" ei ollutkaan metsäpolku, jonne viedään morsianta, vaan proosallisesti ratsupolku.

Merkitys kääntyy kovin helposti päälaelleen.
"18 fighters from all over the globe. We haven’t trained together, we haven’t lived together, we haven’t eat together, we haven’t fight together."
Edes kaksi jälkimmäistä pääverbiä eivät vinkanneet kässäröitsijälle, että virke saattaisi olla
"We have 'em train together, we have 'em live together..."

"Welcome to my humble boat." Veneilystä ei ole kyse, sillä yleensä fraasi tunnetaan muodossa “welcome to my humble abode”.

I was a little board.
Merkitys: "Minulla oli vähän tylsää.

WTF?

Kaveri astuu huoneeseen, kässärissä lukee:  ”I'm pissed.”
Onneksi tarkastin pätkän vielä kerran, sillä oikeasti se sanoo:  ”I'm Pierce.”

Ohjelmassa sanotaan:
-I'm asthmatic.
-Where's your ventilator?
Käsis:
-On that bucket.
-Don't you want to?

Käsiksessä lukee: "Ah, a little chipmunk",
kun mies sanoo: "Ah, a little rodent".
Yhtä epäloogisia tosin molemmat, sillä kyseinen otus on kenguru.

"Täällä ei ole mitään" - koulutusristeilyn kuulumisia

Hotellin Valuuttabaarissa oli aikoinaan
passissa "huomaamattomia" vakoojia.
(Kuva: Mikko Pitkänen)

Tänä vuonna Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton av-jaoston koulutusristeilyn alus suuntasi keulansa Tallinnaan. M/S Viking Xprs lähti matkaansa 26.4. klo 11.30, ja muikeat Tallinna-kuoret käsissään koko koulutuskööri astui muutama tunti myöhemmin Tallinnan maankamaralle. Sokos Hotel Viru kutsui matkailijoita huomaansa.

Kolmelta iltapäivällä oli jo ensimmäisen koulutuksen aika: varatuomari ja Euroopan komission Suomen-edustuston kääntäjä Jarkko Ahola perehdytti meitä oikeuden ja lainkäytön termien ihmeelliseen maailmaan. Selväksi tulivat muun muassa juristin, lakimiehen ja asianajajan erot, kanteen ja syytteen eroavaisuus sekä yksittäisten termien tarkoituksia. Ahola lupasi lähettää jaostolle PowerPoint-esityksensä, johon hän pohjasi koulutuksensa. Keskustelua virisi kautta esityksen, ja lopuksi Aholalta saattoi kysellä tunnin aikana nousseita kysymyksiä.

Sitten vuorossa olivat koulutusta varten tehtyjen ennakkotehtävien purku. Sonja Karvonen oli koostanut niistä yhteenvedon, ja hän esittelikin ratkaisuja tehtävä tehtävältä. Tämän jälkeen porukka jaettiin ryhmiin, ja jokainen ryhmä sai vastuulleen kollata yhden nimettömän kääntäjän ratkaisuja.

Päivän virallinen koulutussessio oli näiden sessioiden jälkeen ohi. Halukkaat osallistuivat illan suussa hotellissa järjestettävälle KGB-kierrokselle. Oppaamme vei meidät 22. kerrokseen, jossa KGB toimi vajaat 20 vuotta. Idän karhun salainen poliisi salakuunteli ulkomaisia vieraita ja valvoi, ettei hotellin henkilökunta saanut länsimaalaissympatioita. Rangaistus oli kova, jos esimerkiksi hotellin työntekijällä oli hallussaan vieraan maan valuuttaa. Salakuunteluhuoneen ovessa luki viesti, joka loisti viattomuuttaan ja huomiota herättämättömyyttään:

"Täällä ei ole mitään." (Kuva: Marko Pohjanrinne)

Yhteinen päivä jatkui vielä illallisella vanhassakaupungissa sijaitsevassa MEKK-ravintolassa. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen kääntäjät hajaantuivat katsastamaan Tallinnan yöelämää.

Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen pidettiin jaoston kuukausikokous. Sen aikana pohdittiin seuraavia koulutuksia, jaoston jäsenkriteereitä ja ansiokyselyn toteutusta. Virallisen osuuden jälkeen jaoston puheenjohtaja Kati Metsola luovutti liiton kultaisen ansiomerkin Maija Rantaselle, Yleisradion ja MTV Median freelancerille. Rantanen on tehnyt vuosikymmenet mainiokasta työtä alan ja liiton hyväksi. Onnea vielä kerran Rantaselle!

Juhlallisuuksien jälkeen jaoston sihteeri Jani Bohm piti kokoustajille poliisi- ja lakiaiheisen tietovisan. Voittajat saivat palkinnokseen Viking Linen arvosetelin.

Kello kahdeltatoista luovutettiin huoneet, ja matkailijat saivat tarpoa omia reittejään laivan lähtöön saakka. 28 av-kääntäjää suuntasi Patarei-vankilaan. Siellä kyseisen rangaistuslaitoksen viimeinen vankilanjohtaja Nikolai Kask johdatti suomalaiset turistinsa lukemaan tiiliskiviä hyytävän koleisiin osastoihin. Tuntia myöhemmin vapaus koitti vierailijoille.

Patarein vankilan sisäpihalla. Menneinä aikoina vartijat kiipesivät ylös kuvan portaita vahtiakseen ahtaissa ulkoselleissä ulkoilevia vankeja. (Kuva: Mikko Pitkänen)

Samaan aikaan kourallinen kääntäjiä tutustui Hannu Oittisen johdolla maineikkaisiin, paikallisiin olutravintoloihin.

Kello kuuden aikaan av-kääntäjät hyvästelivät Tallinnan maisemat, kun laiva lähti paluumatkalle Helsinkiin.

Kiitos kanssaristeilijöilleni, ja suurkiitos risteilyn työryhmälle! Kahden vuoden päästä nähdään!

Muutakin kuin murhia

Henkilökuvassa Petri Griinari

YLElle mm. Midsomerin murhia, komediasarja Free Radiota, draamasarja Pirunpeliä sekä Avaraa luontoa kääntävä Petri Griinari on kotoisin Kotkan Karhulasta, jossa asui 20-vuotiaaksi asti. Lukioaikana hän harrasti englantia lähinnä punkin ja uuden aallon sanoitusten kautta. Lukion jälkeen hän piti välivuoden ja oli töissä Sunilan sellutehtaalla uittomiehenä ja kaupungin puutarhaosastolla ruohonleikkaajana. Tätä nykyä Petri asuu Helsingissä ja perheeseen kuuluvat vaimo, teini-ikäiset poika ja tyttö, parivuotias poika sekä Tarja-kissa.

Petri päätyi Helsinkiin aloittaessaan englantilaisen filologian sekä filosofian ja sosiologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1982. Opiskelujen ohessa hän oli mukana yliopiston rauhanjärjestö Rauhanpiipussa ja oli mm. valtaamassa yliopiston hallintorakennusta vuonna 1990. Valtaajien tavoitteena oli lisätä demokratiaa yliopistolla, ja tässä onnistuttiinkin. Lisäksi Petri teki lähes koko opiskeluajan töitä esimerkiksi yövartijana ja opiskelijakirjaston lukusalivalvojana.

Yleisradioon Petri haki kesätöihin suomentajaksi vuonna 1989. Kesätöitä ei herunut, mutta syksyllä hän sai tehdä pari koekäännöstä ja pääsi Kirsti Luovan oppiin. ”Kirsti opetti minulle tv-tekstityksen alkeet, ja siitä alkoi näihin päiviin asti jatkunut yhtäjaksoinen työsuhde YLEn friikkuna. Jonkin verran olen tehnyt töitä myös MTV3:lle, mutta valtaosin YLElle.”

Käännettävänä Petrillä on ollut paljon rikossarjoja, mutta myös komediaa, dokumentteja vaihtelevilta aloilta ja elokuvia. ”Yksi mieleen jäänyt hauska työ oli YLElle 90-luvun lopulla kääntämäni katukorisleffa Mustat donkkaa tykimmin. Siinä sai revitellä kunnolla katu- ja koripalloslangilla, ja taisin onnistua aika hyvin. Toisaalta jos näkisin elokuvan nyt, voisin olla toista mieltä. Niinhän se menee, että vanhoja töitä ei välttämättä enää arvosta, koska käännöstyyli ja -tekniikkakin muuttuvat, toivon mukaan myös kehittyvät. Myönteisinä mieleen jäävät yleensä ne työt, joista kollegat antavat hyvää palautetta. Jonkinlaisina kisällitöinäni olen pitänyt Jimmy McGovernin rikossarjaa Fitz ratkaisee ja saman tekijän draamasarjaa Järvet.” Petrin pitkäaikaisin sarja on ollut perienglantilainen ja konservatiivinen dekkari Midsomerin murhat, jota hän on kääntänyt alusta asti, eli tähän mennessä jo yli 140 jaksoa. Sarjaa on esitetty TV1:llä vuodesta 1999 alkaen. 

Petrin mielestä on selvä etu, jos sarjalla on koko ajan sama kääntäjä. Jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi aikataulusyistä, hänestä on tärkeää, että sarjan eri kääntäjät tekevät yhteistyötä: ”Termistö ja tyyli pysyvät paremmin yhtenäisenä, jos sarjalla on yksi kääntäjä tuotantokaudesta toiseen. Minusta ei kuitenkaan ole ongelma jakaa sarjaa toisen kääntäjän kanssa. Silloin täytyy vain kummankin sopia huolellisesti titteleistä, teitittelystä yms. käännösratkaisuista. Käänsin rikossarja Hiljaista todistajaa hiljattain Kuittisen Vesan kanssa, ja hyvinpä homma luisti. Yhteydenpito kääntäjien välillä on näissä tilanteissa tietenkin ehdoton edellytys hyvälle ja tyylillisesti yhtenäiselle käännökselle, ja aina hankalampaa työ olisi, jos kääntäjiä olisi useita. Näkemyserojakin tulisi väistämättä enemmän. Kääntäjien yhteistyön kieltäminen tai rajoittaminen tuntuu järjettömältä, mutta kuulemani mukaan sellaista tapahtuu usein DVD:lle käännettäessä.”

Jatkuvajuonisissa sarjoissa on ongelmansa silloinkin, kun kääntäjiä on yksi: ”Olen viime vuosina kääntänyt enimmäkseen dekkarisarjoja, ja niissä tarinat ovat yhden tai kahden jakson mittaisia. Kahden jakson tarinoissa on tavallista, että jokin asia, johon viitataan ensimmäisessä jaksossa, saa selityksensä vasta toisen jakson lopussa. Esimerkiksi se, sinutteliko vai teitittelikö joku jotakuta tarinan alussa, voi paljastua vasta loppuratkaisun takaumassa. Joskus käy niin, että jokin merkitys avautuu vasta muutamaa jaksoa myöhemmin, ja silloin pitää vain toivoa, ettei virhekäännösjaksoa ole jo ehditty esittää. Asiaa helpottaa se, että ainakin YLEllä töihin pääsee nykyään usein niin hyvissä ajoin käsiksi, että näitä jälkikorjauksia ehtii tehdä vielä hyvin ennen lähetystä.”

Työoloja YLEllä ja MTV3:lla Petri pitää muutenkin hyvinä, vaikka nämäkin toimeksiantajat ovat, monien käännöstoimistojen tavoin, välillä yrittäneet ajaa kääntäjiä perustamaan omia yrityksiä ja kilpailemaan keskenään. ”Ehkä Ruotsin yleisradioyhtiön ja toisaalta kaupunkien ja kuntien kokemukset ovat osoittaneet, että ulkoistaminen ei aina tuo säästöjä, vaan välillä jopa lisämenoja. Toivoa antaa myös etenkin nuorempien kääntäjien järjestäytymisinto ja aktiivisuus, mikä taitaa olla paras tapa ajaa kaikkien av-kääntäjien etua.”

teksti: Mia Store

Esihistoriallista elämää eWWW

 ...eli kääntäjän arkea ennen nettiä

Ennen nettiä jos jokin asia ei löytynyt kirjoista, se piti selvittää suullisesti, lähinnä soittamalla. Ja voi veljet, mehän soitettiin. Oli oikein oma nuotti, jolla aloitti puhelun. "Hei, olen Maija Rantanen ja suomennan Yleisradiolle dokumenttia aiheesta XXX ja siinä on nyt pari ongelmaa, joista haluaisin kysyä..."

Puhelua siirsi aina sellaiseen hetkeen, että oli virkeä ja jotenkin voimissaan.  Kestohymy naamalle, kuulosta kohteliaalta. Ja tietty virka-aikaan. En tiedä, miten asiansa selvittivät ne kääntäjät, joiden tehokas työaika on klo 23 - 05. Heitä on aika paljon. Minun, aamuvirkun, piti tietenkin odottaa, että virka-aika alkaa ja ihmiset ovat tulleet töihin ja juoneet aamukahvit, jne.

Joskus oli tuskaista miettiä, että mistä hiivatista löytyisi tämänkin asian tietäjä. Tuttavapiiriä koluttiin ahkerasti. Jonkin pienen asian selvittämiseen saattoi mennä valtavasti aikaa. Ja jotkut asiantuntijat kursailivat. "No, me sanotaan tää näin, mutta et sä voi sitä laittaa, kun ei se ole varmaan hyvää suomea."

Vaikka oikea taho löytyi, puhelua saatettiin kierrättää osastolla henkilöltä toiselle. Joku osastopäällikkö suorastaan raivostui, että miten julkesin soittaa hänelle, osastopäällikölle. No hei, sihteerisi yhdisti. Eri tahojen työskentelykulttuurista jäi erilaisia kokemuksia. Anteeksi vain, mutta valtionhallinnon parissa tuli vastaan tällaistakin: "On se sanasto minulla tuolla jossakin, mutta en nyt jaksa nousta hakemaan."

Ja humanistilla kohosi hiki otsaan, kun huomasi, että Homo sapiensissa on myös alalaji Homo engineeriens. Eräässä lasivillan eristysominaisuuksia koskeneessa keskustelussa jäin aivan sanattomaksi, kun tajusin, että yhteistä kieltä ei ole. Herra insinööri ei tajunnut, mitä kysyin, enkä minä tajunnut sitä, mitä hän selitti. (Ha, ehkä tämä keskustelu käytiinkin Marsin ja Venuksen välillä. Tiedä häntä.)

Museoiden henkilökunta on yleensä erittäin avuliasta, samoin asiaan perehtyneet intomieliset harrastajat. Juttua riitti. On käyty kahvilla, on tavattu jommankumman kotona. Jos romansseja syntyi, siitä olisi hauska kuulla, mutta tässä osoitteessa schade nichts. No ehkä jokunen lämmin ystävyys.

Ja sitten kun netti tuli... sivuilta löytyi tietoja asianharrastajista. Vanhasta tottumuksesta puhelin käteen ja haastattelemaan henkilöä, joka oli ilmoittanut olevansa tietyn automerkin tosi innokas harrastaja. Puhelun aikana heräsi hienoinen epäilys... "Kuule... minkä ikäinen sä olet? Olisiko äiti kotona?" Onneksi jo niin varhain tuli opetus siitä, ettei netti lähteenä ole aina sataprosenttisen luotettava. Ja ettei nettiin kannata panna puhelinnumeroaan, ainakaan jos on alaikäinen. Voi vielä joku täti soittaa. 

kirjoittanut Maija Rantanen