tiistai 30. lokakuuta 2012

Työ ei ole harrastus

Maassamme on pieni, mutta kaikille suomalaisille tärkeä ammattikunta, jota ollaan käytännössä ajamassa hyvää vauhtia alas ja korvaamassa halpatyövoimalla ja harrastajilla.

Av-kääntäjät eli tv-ohjelmien ja dvd-elokuvien tekstityksistä vastaavat korkeakoulutetut ammattilaiset ovat jo vuosia olleet kahtiajakautunutta työvoimaa, kun MTV3:n ja Yleisradion kääntäjille on maksettu työstä työehtosopimuksessa määritelty kohtuullinen korvaus (kausiluonteisessa työssä pääsee parhaimmillaan n. 3 500 euron kuukausituloihin freelancerina, joka maksaa mm. lomat ja sairausajan kulut itse) ja sopimusten ulkopuolisten käännöstoimistojen palveluksessa oleville parhaimmillaankin vain 30 prosenttia siitä.

MTV3:n myytyä käännöstoimintansa yritykselle, jonka emoyhtiö maksaa kohtuuttoman pieniä palkkioita ja pakottaa kääntäjät yrittäjiksi, enää Yleisradio noudattaa alan työehtosopimusta. Toistaiseksi työehtosopimus koskee myös MTV3:n entisiä kääntäjiä, mutta ensi vuonna sopimus on jo katkolla, eikä uusi työnantaja ole pyynnöistä huolimatta ollut halukas puhumaan tulevaisuudesta.

Yhteensä 98 eli lähes kaikki MTV3:n entistä kääntäjää tulikin siihen lopputulokseen, että on parempi irtisanoutua kuin osallistua alati kiihtyvään av-käännösalaa kurjistavaan muutokseen.

Ruututekstien laadulla on väliä

Ruututeksteillä on tutkitustikin huomattava vaikutus suomalaisten kielitaitoon niin äidinkielen kuin vieraiden kieltenkin osalta. Vuoden aikana moni lukee televisiosta usean kirjan, jopa kymmenien kirjojen verran tekstiä. Nyt ollaan romuttamassa 50 vuotta sitten tehtyä ratkaisua, joka on taannut suomalaisille ammattitaitoiset ja lukutaidon kehittymistä edistävät laadukkaat tekstitykset. Jos alan rakennemuutos jatkuu sellaisenaan, pian työtä tekevät pelkästään opiskelijat ja kielenharrastajat, jotka hekään eivät pitkään viihdy palkkakuopassa ja järjettömän työtahdin kurimuksessa. On sanomattakin selvää, että tekstitysten laatu kärsii huomattavasti, jos niiden tekemiseen ei ole riittävästi aikaa, ja jos tekijällä ei ole tarvittavaa koulutusta ja kokemusta.


Harva tuntuu ymmärtävän, että pelkkä sanojen kääntäminen on aivan eri asia kuin tekstin sisällön ja merkitysten kääntäminen. Kaikilta kääntäjiltä edellytetään ennen kaikkea loistavaa äidinkielentaitoa ja kielitajua, joiden avulla lähtötekstistä luodaan toisella kielellä uusi, eheä ja kohdekielen normien mukainen kokonaisuus. Ruututeksti vaatii lisäksi paljon tiivistämistä, sillä läheskään kaikki puhuttu ei mahdu televisiossa muutaman sekunnin ajan näkyvään repliikkiin. Kääntäjä ei suolla tekstiä liukuhihnalta sanakirjan avulla, vaan tekee aikaa vievää luovaa työtä, selvittää lukemattomien erikoisalojen kummallisuuksia ja vaalii kieltä.

Jos kääntämisestä ei makseta kohtuullista korvausta, ammatistaan ja koulutuksestaan ylpeät ihmiset eivät sitä jää tekemään. Vaikka työ olisi kuinka monipuolista ja antoisaa, niin kuin tämä työ parhaimmillaan ja hyvin usein on, ei sitä voi tehdä pelkästään omaksi iloksi ja harrastuspohjalta. Vaativasta työstä on maksettava asiallinen korvaus. Harrastustoiminnasta maksaa harrastaja itse kiinnostuksensa, kykyjensä ja varojensa mukaan.

Teksti: Lauri Mäkelä, entinen MTV Median freelancer

lauantai 20. lokakuuta 2012

Netflixin käännösstrategiassa on toivomisen varaa

Sain tilaisuuden keskustella torstaina Netflixin käännösten tilaamisesta vastaavan Chief Product Officer Neil Huntin kanssa. Vaikka keskustelu käytiin hyvässä hengessä, Huntin kommentit ja käsitykset av-kääntämisestä osoittivat valitettavan selvästi, ettei Netflixillä ymmärretä, mitä av-käännösten luominen vaatii ja miten olennaiset tekstitykset ovat ei-englanninkieliselle yleisölle.


Hunt kertoi, että suurin osa Netflixin käännöksistä on hankittu maahantuojien valmiiden verkostojen kautta, ja noin 10% on hankittu itse. Suomenkielisiä käännöksiä on teetetty ainakin Broadcast Textillä ja SDI Medialla, jotka ovatkin kaksi Suomen suurinta av-käännöksiä tarjoavaa yritystä. Firmojen kääntäjät ovat kertoneet, että Netflixin käännöksiä teetetään hurjaa vauhtia: yksittäisen kääntäjän pitäisi saada aikaan valmista ohjelmaa jopa 1,5h päivässä. Se on määrä, jonka kääntämiseen menisi normaalisti viikko.

Kun kysyin, miksi käännökset teetetään näin mahdottomalla aikataululla, Hunt vetosi lyhyeen väliin sopimusten allekirjoittamisen ja palvelun käynnistämisen välillä. Ilmeisesti siis käännökset ovat tässä skenaariossa ”pakollinen paha”, joiden teettämiseen ei tällaisessa projektissa tarvitse varata aikaa – ne vain ilmestyvät jostain valmiina. Hunt totesi myös, että kaikkia käännöksiä ei tarvitse teettää ”kahdella tai kolmella kääntäjällä”, vaan että hän voi ”hankkia tuhat kääntäjää”. Hunt ei ilmeisesti ole tietoinen, että Suomessa on optimistisimpienkin arvioiden mukaan vain noin 400 av-kääntäjää.

On selvää, että tuollaisella vauhdilla syntyvän käännöksen laatu ei päätä huimaa. Hunt sanoikin suoraan, että laatu ei häntä kiinnosta. Huomautustani tv-tekstitysten vaikutuksesta suomalaislasten luku- ja kielitaitoon Hunt piti vitsinä, tai ainakin se sai hänet nauramaan ääneen. Hunt totesi, että katsojat voivat ilmoittaa huonoista käännöksistä heidän palvelunsa kautta. Netflixillä laadunvalvonta on siis ulkoistettu katsojille. Montakohan Nazisin taistelua tekstityksissä tulee vastaan? Netflixin viihdearvo taitaakin siis piillä huonojen käännösten bongailussa.

Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings
Hunt kertoi, että tulevaisuudessa Netflix haluaisi käyttää crowdsourcingia eli talkoistamista tekstityksen hankkimiseen. Toisin sanoen vaikkapa elokuvaan tekstitystä väsäisi pari-kolme harrastajaa, pari seuraavaa muokkaisi käännöstä ja niin edelleen. Ajatus on suorastaan pöyristyttävä: maksulliseen palveluun harrastajien ilmaiseksi kyhäämiä tekstityksiä. Toisaalta, kuten media on huomannutkin, DivX-sivuston piraattitekstityksiä on Netflixillä näkynyt jo nyt. Miten voimme tietää, ettei palvelun käännöksistä jopa suuri osa olisi piraattitekstityksiä? Lyhyen koekatselun perusteella tekstitysten lopussa ei näy kääntäjien tietoja, mikä jo sekin on tekijänoikeuslain vastaista, kääntäjä kun ei voi Suomen lainsäädännön mukaan luovuttaa pois moraalisia oikeuksiaan edes sopimuksella.

Koko av-käännösalan hintojen vääristymää kuvaa hyvin se, että Huntin mukaan Netflix haluaa maksaa tekstityksistä 300 dollaria tunti. Tämä on siis kanavan käännösfirmalle maksama hinta, kääntäjän palkkio on sitten jotakin aivan muuta. Yhtyneet-työehtosopimuksen mukaisilla palkkioilla taas kääntäjälle on jäänyt tunnin ohjelmasta käteen noin 350-400 euroa. Ei siis ihme, että Broadcast Text pitää Yhtyneet-palkkiotasoa utopistisena, jos asiakkaatkin odottavat saavansa käännöksiä tuollaiseen hintaan.

Kaiken kaikkiaan Neil Huntin kommentit osoittivat täydellistä ymmärtämättömyyttä av-käännösalasta ja piittaamattomuutta tekstitysten sisällöstä. Ilmeisesti Netflixille pääasia on, että jotakin tekstiä vilkkuu ruudulla, jotta voidaan sanoa että juu-juu, kaikki on tekstitetty suomeksi.

Kiireessä tehdyn käännöksen tunnistaa levottomasta ajastuksesta, tiivistämisen puutteesta, värittömästä kielestä ja vieraan kielen kaltaisista rakenteista. Tavallinen katsoja ei välttämättä huonoa käännöstä huomaa, ainakaan jos siinä ei ole räikeitä käännösvirheitä. Hän kuvittelee, että elokuva on sekava ja puiseva, kun todellisuudessa vika on tekstityksissä. 

Av-kääntämistä Turun yliopistossa opettava Tiina Holopainen esitti Facebookissa relevantin kysymyksen: "Hingummeko me katsojat todella omaehtoisesti niin paljon uutta (amerikkalaista) av-sisältöä, että olemme valmiit uhraamaan sen takia viestinnällisesti maailman kärkeä olevan tekstityskulttuurin ja sitä kautta suomen kielen?"

perjantai 19. lokakuuta 2012

Paskaduunista barrikadeille

Paskaduunin käsite lienee monelle yliopiston kasvatille tuttu, ja prekariaattiliikkeen Eetu Viren oli se, joka sitä telkkarissa taannoin käytti A-talk-ohjelmassa. Viren viittasi ohjelmassa työskentelyyn hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla. Myöhemmin Viren sitten selvensi, ettei tarkoittanut väheksyä kenenkään työtä vaan kurjia työehtoja.

Tuntuupa kuitenkin, että tämä "paskaduuni" on varsinkin yliopistopiireissä ymmärretty nimenomaan "ei oman alan" menial jobiksi, kuten nyt vaikkapa just siivoamiseksi, kaupan kassalla istumiseksi tai mitä näitä nyt on. Ja usein kuulee humanistipiireissä sellaista diskurssia, että kyllä sitä tekee kivaa työtä vähän halvemmallakin, kunhan ei tarvitse mennä mihinkään paskaduuniin. Kun siitä saa sitä alan työkokemustakin.

Mutta.

Olen syvästi sitä mieltä, että tässä piilee koko ongelman ydin, siis tässä äskeisessä kappaleessa kuvaamassani jaottelussa "paskaduuneihin" ja "oman alan töihin". Broadcast Textin tapaus on elävä esimerkki siitä, että niin kauan kuin huonoja työehtoja, näennäisyrittäjyyttä ja kyykytystä siedetään alan työkokemuksen tavoittelussa, ei kohta tällä alalla ole mitään työtä, mitä varten kannattaisi sitä alan työkokemusta ansioluetteloon kartuttaa.

Harjoittelut ovat asia erikseen, mutta harjoittelu on aivan eri asia kuin ihan pätevän työn tekeminen kuukaudesta ja vuodesta toiseen surkeilla työehdoilla tai yrittäjänä, joka ei voi hinnoitella työtään kannattavaksi. Samaan aikaan toimeksiantoja jakeleva monikansallinen firma repii kääntämistä rakastavien humanistien selkänahasta jättimäiset siivut voittoa. Minulle tämä on paskaduunia, ei esimerkiksi kaupan alan TES:sillä työskenteleminen.

En osoittele sormella yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat tehneet BT-valinnan tietämättä alan tilannetta ja kehityssuuntaa. Yliopistot ovat mielestäni pitkälti vastuussa siitä, että tähän tilanteeseen on ajauduttu. Luennoitsijat eivät usein tiedä tuon taivaallista työelämästä, hinnoittelusta, uralle suuntautumisesta ja niin edelleen. He saattavat jopa suositella orjapalkalla työskentelyä kokemuksen kartuttamiseksi tai jopa heittää näitä "hyvä humanisti ei ajattele rahaa" -aivottomuuksia.

Lisäksi alalle otetaan aina vain lisää opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät ovat surkeat. BT on halpatyövoiman avulla vallannut niin suuren osan av-käännösmarkkinoista, että Ylelle ja Maikkarille olisi jonoksi asti kokeneita, työttömiä kääntäjiä seuraavat vuosikymmenet. Niinpä ainoa ratkaisu on pakottaa BT sisältä päin joko ryhtymään paskaduunin antajasta reiluksi työnantajaksi tai antamaan paikkansa Suomen markkinoilla reiluille työnantajille.

Niin, ja olin muuten teinivuosina Tampereen Hämeenkadun Carrollsissa töissä. Olihan se aika hanurista raapia niitä hampurilaisia ikkunoista lauantaiyönä, mutta sain siitäkin yöstä tuplaliksan, josta TESsiin sitoutunut työnantaja kattoi sosiaalikuluni. Se oli itse asiassa aika kiva duunipaikka ilmapiiriltään, ja palkkaus vastasi tehtävien vaativuutta. Taisinpa tienata itse asiassa hieman paremmin kuin mitä BTI:llä tällä hetkellä tienaa.

Voin kertoa, että olen omalla työurallani välttänyt johdonmukaisesti niitä töitä, joita oman määritelmäni mukaan paskaduuneina pidän. Eli niitä, joissa työehdot ovat huonot ja pomo kohtelee perseesti. Tai sitten olen todennut jonkin työn hyvin nopeasti paskaduuniksi ja nostanut kytkintä. Jätin aiemmin BT:nkin parin kuukauden paskaduunailun jälkeen enkä edes CV:seeni moista kokemusta viitsinyt laittaa.

Ja voin sanoa, että paskaduunin jättäminen aina on johtanut johonkin parempaan. Niin se johtaa nytkin, kun jo toistamiseen nostin kytkintä BT:stä (BT, BTH, BTI, BTII, mitä näitä nyt on). Itseään arvostava ihminen saa arvostusta myös työmarkkinoilla.

Ja siitä kivastakin työstä on oikeus saada asianmukainen korvaus.

- Typy, entinen K-Kaupan, K-Kengän, Carrollsin, lukuisten ravintoloiden ja baarien sekä käännösalan toimeksiantajien työntekijä.

Lähde

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Ulkoistetuilla on syytä huoleen

Helsingin Sanomissa ilmestyi 9.10. lyhyt juttu MTV Median ulkoistetuista kääntäjistä. Siinä MTV Median teknologiajohtaja Risto Koivula totesi, että kääntäminen ei kuulu yrityksen ydintoimintaan, vaikka sen ohjelmistosta valtaosa koostuu vieraskielisistä ohjelmista. Ydinliiketoimintaa kääntäminen ei ehkä sanan kapeimmassa merkityksessä ole, mutta silti hyvin olennaista suomalaiselle tv-kanavalle.

MTV Median entiset ja BTI International Oy:n nykyiset kääntäjät korostavat, että ero näiden kahden yrityksen käännöspalkkioiden välillä on niin suuri, että heikompaa jo hirvittää. MTV:n noudattama Yhtyneet-työehtosopimus, joka koskee sekä MTV:n että Yleisradion freelancereita, on luotu jo  1970-luvulla, ja siinä on määritelty tarkkaan ja asianmukaisesti kääntämisen vaativuus ja työn ehdot. Freelancetyön luonteen takia palkkaan kuuluu myös lomakorvaus, koska freelancerille ei kerry tavallista vuosilomaa toisin kuin vakinaisessa työsuhteessa.

Liikkeenluovutuksessa MTV Median käännöstoiminnan ostanut BTI International Oy:n emoyhtiö Broadcast Text International Oy maksaa täysin vastaavista käännöstöistä palkkiota PARHAIMMILLAANKIN alle kolmanneksen Yhtyneet-työehtosopimukseen verrattuna, eikä yritys maksa kääntäjilleen minkäänlaista lomakorvausta. Parhain ja nopeinkaan ammattitaitoinen kääntäjä ei pysty sellaista korvausta vastaan tekemään töitä huolellisesti eikä normaalin työajan puitteissa, joten Koivulan peräänkuuluttama laatu ei voi kuin kärsiä, jos palkkiot putoavat näin paljon.

Kaiken lisäksi käännöstoimistoille neuvoteltiin kaksi vuotta sitten oma työehtosopimus, jonka allekirjoitti kuitenkin vain yksi yritys, Pre-Text Oy, jolta MTV3 ei edes pyytänyt tarjousta käännöstoiminnan ostamisesta. Neuvotteluihin lähti kaksi muutakin yritystä, Broadcast Text International Oy ja SDI Media Finland Oy, joka kieltäytyi allekirjoittamasta sopimusta neuvottelujen loppumetreillä. Broadcast Text jättäytyi neuvotteluista heti alkuvaiheessa ja ilmoitti, että neuvottelujen lähtökohtana pidetty Yhtyneet-palkkiotaso on sille täysin utopistinen. Mielipide on ilmaistu myös yrityksen verkkosivuilla, ja samalla yritys toteaa kääntäjien olevan yrittäjiä. Yrittäjinä kääntäjät joutuvat siis pienestä palkkiostaan maksamaan yrittäjän eläkevakutuusmaksun, yrittäjävakuutuksen ja muut yrittäjän sivukulut.

Myös tekijänoikeuksien kohtalo huolettaa kääntäjiä. Yhtyneet-sopimuksen puitteissa oikeudet käännöksiin ovat pysyneet kääntäjillä, ja kanava on ostanut vain niiden käyttö-ja esitysoikeuden. Broadcast Text vaatii kuitenkin kääntäjiltään kaikkien luovutettavissa olevien tekijänoikeuksien luovuttamista, jolloin kääntäjälle ei jää minkäänlaista hallinta- ja jälleenmyyntioikeutta omaan työhönsä, ja tuotot käännösten edelleenmyynnistä kilahtavat pelkästään firman kassaan.

MTV Median entiset kääntäjät ovat ymmärrettävästi erittäin huolissaan oman ja koko ammattikunnan tulevaisuuden puolesta, kun kanavan käännöstoiminta on myyty yritykselle, joka on ilmaissut neuvotteluhaluttomuutensa harvinaisen suorasukaisesti. Heti liikkeenluovutuksen jälkeenkin on ehdotettu neuvotteluja tulevaisuudesta, mutta niihin ei kuulemma ole toistaiseksi tarvetta, vaikka työehtosopimus umpeutuu jo ensi vuonna. Kanavan vähän yli sadalla entisellä kääntäjäfreelancerilla on yhteensä reilusti yli 1 500 työvuoden kokemus alasta, mutta jos palkkiot alenevat uuden työnantajamme tähän asti ylläpitämälle tasolle, kovin moni tuskin näihin hommiin jää, kun paremmin palkattuja töitä löytyy vaikkapa kaupan kassalta.

lauantai 29. syyskuuta 2012

AV-alan musta torstai

Järkyttynyt.

Typertynyt.

Näin kuvailisin viime päivien tunnemyllerrystäni.

Torstaina 27.9. kello 13.46 MTV Median freelance av-kääntäjille saapui sähköposti, jossa ilmoitettiin koko yrityksen käännöstoiminnan ulkoistamisesta. Broadcast Text Internationalin alaiselle tytäryhtiölle.

"Käännöstoiminta ei ole MTV:n ydinaluetta," toimitusjohtaja Heikki Rotko perusteli mediassa. Eikö? Valtaosa MTV:n sarjoista on ulkomaisia. Eikö niiden kääntäminen takaa sen, että katsojat katsovat kanavaa ja tuovat näin mainostuloja?

Myös ulkomaisen materiaalin käsittelyn yksikkö ulkoistettiin. Filmitoimittajat, tekstipalvelu. Eli Rotkon mielestä esimerkiksi mainoskatkotuskaan ei ole MTV:n ydinaluetta.

Kanava, jolla ei pyöri ruututekstejä eikä mainoksia näy.

Ydinaluettako?

Pettynyt.

Minä olin sitoutunut MTV Mediaan. Olisin riemumielin työskennellyt siellä eläkeikääni asti. Unelma-ammatissani.

Petetty.

Aino Pellonperä, MTV Median freelance av-kääntäjä syyskuun loppuun asti.

perjantai 10. elokuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 4: Liikaa vai liian vähän?

Kesäperjantaita on vielä muutama jäljellä, mutta kässärikukkassarja on tullut toistaiseksi tiensä päähän.

Hyvä käsikirjoitus on kääntäjän paras kaveri. Parhaimmillaan siitä löytyvät paitsi repliikit ja oikein kirjoitetut nimet, myös apua kinkkisimpien kulttuurisidonnaisuuksien tulkintaan. Tämä on kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Useammin törmää tilanteisiin, joissa käsiksessä on puutteita juuri olennaisessa kohdassa. Muutamia otteita kääntäjien tuskasta:

Dokkarissa puhuttiin juustoista. Yhden juuston nimestä en saanut selvää ja ajattelin, että jes, kässäri tietää! No joo, kässärin tekijä oli sitten kirjoittanut just sen sanan kohdalle, että UNCLEAR. Kivakiittimoi.

"That’s just kind of how it is up in FIND OUT."
Kiitos. Minäpä otan sitten ihan itse selvää tästä paikannimestä.


Ohjelmassa puhutaan kylppäristä:
"You remember it used to be black. - Yeah"
Kässärissä lukee vain "General murmuring about bathroom."

Dokkarissa kerrotaan Pattin miehestä:
"Patti's husband is a blah blah blah."

Naureskelin tässä [erään tiedekanavan ohjelman käsiksen] tutkimustyölle:
”Biami:
http://www.answersingenesis.org/articles/cm/v7/n2/noah”
Heimon nimi on kyllä oikein, mutta lähteenä on käytetty kreationistien webbisivua. Näin tieteen ja sivistyksen kanavalla!

Vinkkejä tynnyrissä kasvaneille

Toisessa ääripäässä ovat käsikset, joissa on selitetty ihan kaikki. Tai ainakin kaikki käsikirjoituksen tekijän vaikeina pitämät slangi-ilmaisut kuten ”okay”.

"Okay: Colloquial term of acquiescence or approval also used as a prefacing term or to mean 'well' or 'unhurt'."
Vau. Jos lukija/katsoja tarvitsee sanan "okay" selittämistä, hän tuskin ymmärtää tuota selitystä. Ihan vieressä esimerkiksi brittiuudisasukkaisiin viittaava "pilgrims" on jätetty selittämättä, vaikka se nyt vasta onkin sudenkuoppa kulttuuria tuntemattomalle kääntäjälle.

Olen törmännyt käsiksiin, joissa selitettiin esimerkiksi, että "ain't" tarkoittaa samaa kuin "is not". Niissä jopa huomautettiin, kuinka jokin kohtaus parodioi tiettyä televisio-ohjelmatyyppiä tai että repliikkiin X on liitetty kaikua, koska se on peräisin henkilön lapsuusmuistoista. Tästä sinänäsä hyödyllisestä perinpohjaisuudesta huolimatta monet käsikirjoituksiin kirjatut repliikit olivat kuitenkin jotain muuta kuin mitä itse ohjelmassa puhuttiin.

Lisää kässäreistä löytyneitä vinkkejä:
Lennon and McCartney (John Lennon and Paul MacCartney, songwriting duo of the Beatles)
Blues (Music that originated amongst black Americans in early 20th century)
Pub (public house, bar)
Cops (police)
Asshole (despicable person)
Cadillac (luxury American car)
Knock, knock. (onomatopoeia for the sound of knocking on the door)
What? ("Excuse me?")
You're fired! (fired: employment has been terminated)
You're the best. (Note compliment)
You have my word. Hey. I know. How 'bout dinner? (You...word: "I promise") (I know: "I have an idea") ('bout: "about") (dinner: "we have dinner together?")

Ohjelmien käsiksissä on usein hyvinkin tarkkoja vuorosanojen ulkopuolisia selostuksia tapahtumista. Nyt jäi huvittamaan tällainen, jossa kerrotaan jo sekin, miten me katsojat tilanteeseen reagoimme:
(TWO PLAINCLOTHES OFFICERS ARE IN THE FRONT SEAT, OBLIVIOUS, AS WE REVEAL XXX HAS YYY’S PEN IN HIS HANDCUFFED HANDS. AS HE WORKS THE LOCK, WE SHUDDER IN ANTICIPATORY FEAR.)

Käännän erästä BBC:n dokumenttisarjaa ja näissä on yleensä hyvät käsikirjoitukset. Muun muassa eläinlajien latinankieliset nimet annetaan tekstin lomassa, mikä tietenkin helpottaa omaa tiedonhakua. Tämä nyt ei ole kässärikukkanen, mutta hauska kässäribongaus muuten vain.
Selostaja sanoo: "Then stark reminders that human beings once inhabited this ship."
Käsikirjoituksessa näin: "Then stark reminders that human beings (Homo Sapiens) once inhabited this ship."

“Tell him what you want for Christmas.”
(for Christmas : i.e., ´for Christmas presents´)
(Note that in Christmas mythology, Santa Claus brings presents to children all over the world on Chrismas Eve)

Come on, you mother...
(mother : vulgar slang, short for 'motherfucker' – note that 'fucker' is vulgar slang for 'fornicator')

“Your voice is like a combination of Fergie and Jesus.”
Kässärin ohjeistus:
(Your...Jesus : Humorously referring to American pop/R&B singer Stacy Ann Ferguson, better known by her stage name Fergie, and Jesus Christ - Note humor, as Brennan's singing voice sounds nothing like Fergie's and, obviously, no recordings were ever made of Christ's voice)


perjantai 3. elokuuta 2012

Kässärikukkasia, osa 3: Mikä, kuka, missä?

On kesäperjantai, siispä kässärikukkasten aika. Tällä kertaa käsittelyssä on joukko erikoisia erisnimiä. Käsikirjoituksen kirjoittaja ei ole ollut aina ihan selvillä siitä, kuka tekee mitä ja missä.

Tähän väliin mainittakoon, että av-kääntäjä ymmärtää enemmän kuin hyvin, miten helposti mokia kiireessä syntyy. Kässärikukkaset päätyvät yleensä vain kääntäjien silmiin, vaikka joskus ne voivat livahtaa ruutuunkin asti. Silloinkaan siitä ei onneksi aiheudu kenellekään hengenvaaraa.

Tässä siis jälleen iloksenne av-kääntäjien foorumille lähetettyjä käsikirjoituksista bongattuja helmiä, joukossa myös tunnustus!

Erikoisia artisteja ja teoksia

Vastikään kääntämässäni ohjelmassa näytettiin pätkä New Kids on the Blockin musavideosta, ja ruudulla näkyi bändin nimi suurin kirjaimin. Kässärissäpä luki:
Back Street Boys: ...I'll be your boyfriend...
Ei riittänyt, että oli väärä bändi, vaan väärän bändin nimi piti vielä kirjoittaa väärin.

Tietokilpailun osallistuja vastaa musiikkiaiheiseen kysymykseen "Def Leppard".
Kässärissä lukee "Death Leopard".

Coldplayn Viva la Vida -kappaleen nimi oli käsiksessä taipunut muotoon "Via la Veta".

Surkeiden elokuvien klassikko ”Plan 9 from Outer Space” on käsikirjoituksen mukaan ”Plane Line From Out Of Space ”.

Yhdessä kässärissä säveltäjä Wagner on saanut uudeksi nimekseen Bagner. Se oli sinänsä hassua, koska Wagnerin nimen pitäisi olla kaikille tuttu, ja se sanottiin ohjelmassa hyvin selvästi moneen kertaan. EMT-tiedoston kommentissa perusteltiinkin tätä ratkaisua sillä, että "kuvassa lukee niin". Lukihan se kuvassa, mutta fraktuuralla, jossa iso W ehkä muistutti B:tä.

Tällä pääsin Paakkisen kukkasiin: Fiktiosarjassa lueteltiin kirpparilevyjä, ja kässärissä luki "Martha Hoople". No. Sen piti tietysti olla Mott the Hoople, mutta pääsi lipsahtamaan, kun en kuullut kunnolla, oli kiire ja kaikkea. D’oh.

Julkkiksia ja muita sankareita

Kuka julkkis? Viiden pisteen vihje: kässärissä lukee J.C. Seagull.  Vastaus: Jason Segel.


Kylmyyttä käsittelevässä dokumentissa puhutaan pitkään olutpanimon omistaja "James Jewelista", jonka mukaan nimettiin energian yksikkö "jewel". Olisko joule mitään, häh?

Astronautti, joka tunnetaan Suomessa nimellä Juri Gagarin, korvattiin eräässä dokumentissa hepulla nimeltä "Uriga Garrin".

"My hero of course is Superman, because he can fly."
Kässäri: "My hero of course is Spiderman, because he can fly."

"Morris Car Thorpe" = Norse god Thor.

Deus ex machina

Eräässä ohjelmassa oli saatu kässärissä kaikenlaisia ulkopuolisia henkilöitä seikkailemaan ohjelman pariin, mm. joku Howie oli saatu sinne ängettyä, kun joku vain ähkäisi jotain. Lisäksi eräs henkilö sanoi "I think I'm gonna Ralph". Olisi varmaan pitänyt laittaa ruutuun "Minua Yrjöttää".

"My sister called me and told me..."
olikin kässärissä salaperäisesti:
"Mr. Korgi told me..."

Terroristi aikoo viedä ydinvoimalasta uraania.
Presidentti kysyy maavoimien komentajalta: "We have a scenario to move the rods covertly, yes?"
Kässäri: "We have a scenario to move the Roscoe Berkeley, yes?"
Sanomattakin lienee selvää, ettei ohjelmassa esiinny erisnimeä Roscoe Berkeley.

Missä mennään?

Italialaisen ruoan ystävien mekka on luultavasti käsikirjoituksessa mainittu nähtävyys "Leaning tower of pizza".