tiistai 10. toukokuuta 2011

Julkimojen täyteinen Twitterin ihmemaa

Kuten jo kerran aikaisemmin mainitsin, monen moni niin valkokankaan kuin televisioruudunkin julkimo kirjoittelee niitä näitä Twitterissä. Jokainen meistä lienee kuullut Ashton Kutcherin suuresta Twitter-suosiosta tai Conan O'Brienin päätöksestä seurata vain yhtä kanssatwiittajaa, josta tuli yhdessä yössä julkkis. (O'Brien valitsi summamutikassa Sarah Slowikin.)

Shawn Ryanin (The Shield) ja Jeff Eastinin (Kovat kaulassa) nokkapokka kirvoitti monet naurut heidän seuraajilleen: He päättivät kisata siitä, kumpi saa ensimmäisenä 15 ooo seuraajaa. Häviäjä lahjoittaisi rahaa voittajan valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Ryan ja Eastin keksivät yhä hulvattomampia tempauksia, joilla he yrittivät houkutella seuraajia tileilleen.

Ryan murtautui Eastinin toimistoon ja nappasi kuvan todisteeksi; Eastin passitti Tim DeKayn, Kovat kaulassa -näyttelijän, "pidättämään" Ryanin lounasaikana, vieläpä keskellä vilkasta ravintolaa. Ryan pisti kovat piippuun ja loi sivuston, jolla Eastinia voisi parjata. Ryan veti pidemmän korren, ja Eastin lahjoitti 10 000 dollaria Autism Speaks -järjestölle.

Julkimot myös käyvät vuoropuhelua faniensa kanssa, jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Sons of Anarchy -sarjan Kurt Sutter vastailee seuraajiensa kysymyksiin hanakasti ja avaa toisinaan myös luomansa sarjan mytologiaa 140 merkin pituisissa tilityksissä.

Twitter-tilejä luodaan nykyään myös fiktiivisille hahmoille. Joskus tilin takana on sarjan tuottajat, kuten Breaking In -komediasarjan Dutch-hahmon kohdalla on tapahtunut. Innokkaat fanit voivat myös luoda tilin hahmojen nimissä, kuten on käynyt jo kuopatun Studio 60 -sarjan kohdalla. Halukkaat voivat seurata Matt Albien ja Danny Trippin edesottamuksia, jotka seurailevat sarjan käänteitä.

TV Squad -sivuston kriitikko Maureen Ryan koosti taannoin kattavan listan sarjojen tuottajien ja näyttelijöiden Twitter-tileistä. Käy kurkkaamassa, onko suosikkisi jo löytänyt Twitterin ihmemaan.

Yksi mies loistaa poissaolollaan: Aaron Sorkin, tuo sosiaalista mediaa kavahtava sanaseppo/Emmy-/Oscar-voittaja. Kenties hän kynäilee parhaillaan elokuvaa Twitterin kulissien takaisista salakähmäisyyksistä. Facebookin perustamiskuviothan hän jo selätti.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Hetki Kati Metsolan kanssa

Tiistaina vierähti kuukauden päivät siitä, kun Pre-Text Oy allekirjoitti historiallisen av-käännöstoimistoa koskevan työehtosopimuksen. Kyselimme tuntemuksia Pre-Text Oy:n toimitusjohtajalta, Kati Metsolalta.

Metsolan olo oli helpottunut allekirjoittamisen jälkeen:
- Kuten yleensä, itse päätöksen teko oli vaikeinta, mutta sen jälkeen asiat ovat loksahtaneet paikoilleen.

Hän oli saanut paljon palautetta kentältä sopimuksen rustaamisen jälkeen, ja koko prosessin aikanakin häntä kannustettiin kovasti, mitä Metsola kiitteli.

Kysymykseen siitä, miksi Pre-Text allekirjoitti sopimuksen ainokaisena toimistona, Metsola tilitti taululle:
- Ellei nyt tehdä jotain, kilpailu ja hintojen polkeminen jatkuu maailman tappiin asti. Pienellä suomalaisella yrityksellä ei ole mitään mahdollisuuksia suuria kansainvälisiä vastaan.

Hän myös herätteli alalla toimivia yrittäjäkääntäjiä.
- Ikävä totuus on, että niin kauan kuin löytyy kääntäjiä, jotka tekevät puoli-ilmaiseksi näitä töitä, niin kauan myös isot firmat pystyvät tekemään yhä halvempia tarjouksia asiakkaille.

Metsola halusi antaa vaihtoehdon sekä asiakkaille että kääntäjille. Hän tähdensi, että voitettavaa on paljonkin ja erityisesti yhdessä kääntäjien kanssa.
- Alan tilanteen parantaminen ei ole eikä saakaan olla vuoden tai kahden asia vaan pitkän tähtäyksen projekti.

Kippistelyä sopimuksen kunniaksi

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Askel oikeaan suuntaan

28.2. on suomalaisen kulttuurin päivä. Tästä päivästä lähtien se on myös toimistoissa työskentelevien av-kääntäjien juhlapäivä, sillä tänään allekirjoitettiin ensimmäinen heitä koskeva työehtosopimus. Yli vuoden kestänyt prosessi saavutti ensimmäisen pysäkkinsä, kun suomalainen av-käännösyritys Pre-Text Oy sitoutui allekirjoittamaan Ylen ja Maikkarin käyttämään Yhtyneet-työehtosopimukseen pohjautuvan sopimuksen.

Pre-Textin toimitusjohtaja Kati Metsola allekirjoittaa sopimuksen Journalistiliiton Petri Savolaisen seurassa.

Kääntäjät tyrmistyivät, kun loppumetreille mukana keikkunut SDI Media vetäytyikin pois sopimuspöydästä viime perjantaina, 25.2. Ylikansallinen yritys teki, vastoin freelance-kääntäjiensä toiveita, lyhytnäköisen päätöksen jättäytyä pois sopimuksesta, joka olisi tuonut käännösfirmojen välistä kilpailua kestävämmälle pohjalle. SDI on jo jonkin aikaa ollut Suomessa taloudellisissa vaikeuksissa, ja se on menettänyt asiakkaita pääasiassa toiselle kansainväliselle firmalle, Broadcast Textille. Ilmeisesti SDI ei ole kyennyt kilpailemaan hinnoissa BT:n kanssa, ja on vaikea kuvitella, että se ilman työehtosopimuksen tarjoamaa minimipohjaa pystyy niin koskaan tekemäänkään. Vaikuttaa siltä, että SDI roikkui mukana neuvotteluissa loppuun saakka tyydyttääkseen kääntäjiään, mutta aikomusta sopimuksen allekirjoittamiseen ei ollut missään vaiheessa.

Kääntäjien keskuudessa orjapiiskurin maineessa oleva Broadcast Text puolestaan jätti leikin kesken jo heti alkuun kuitaten ajatuksen työehtosopimuksesta utopistiseksi. BT:llä ei olisi ollutkaan mitään syytä sopimukseen sitoutumiseen, sillä tällä hetkellä sillä on hallussaan ylivoimaisesti suurin osa Yhtyneet-sopimuksen ulkopuolella teetettävistä av-käännöstöistä Suomessa, jotka se on voinut saada itselleen ainoastaan tekemällä kaikkein alhaisimpia tarjouksia. Ne se rahoittaa suoraan kääntäjien palkkioista, paitsi maksamalla jo alkuunsa alhaisia palkkioita, myös pakottamalla kääntäjät yrittäjän asemaan korottamatta kuitenkaan palkkiota tasolle, josta olisi mahdollista hoitaa yrittäjyyteen kuuluvia kuluja, kuten eläkemaksuja ja vakuutuksia. Myös SDI pyrkii muuttamaan viimeisetkin työsuhteiset freelancerinsa yrittäjiksi, säästäähän firma silloin huomattavasti työnantajakuluissa.

Työehtosopimuksella haluttaisiin lisäksi estää toimistoja myymästä kääntäjiensä käännöksiä vapaasti eteenpäin maksamatta lisäkorvauksia kääntäjälle. Tälläkin hetkellä television pääkanavilla pyörii Broadcast Textin kääntäjien kääntämiä ohjelmia, jotka on alun perin käännetty esim. DVD:lle ja jotka firma on myynyt uudelleen tv-kanavalle. Palkkion firma laittaa suoraan omaan pussiinsa antamatta kääntäjälle mitään. Kaiken lisäksi DVD-töistä maksetaan jo alkujaan huonompi palkkio kuin Suomen televisioon tulevasta käännöksestä. Ei luulisi olevan kohtuuton vaatimus, että kääntäjä saisi osuutensa oman käännöksensä uudelleen myymisestä.

Yleisradiolta toivotaan työehtosopimuksen huomioimista

134 toimistojen kääntäjää lähetti Yleisradioon vetoomuksen, että talon edelleen käynnissä olevassa  käännöstöiden kilpailutuksessa otettaisiin huomioon toimistoja koskeva työehtosopimus. Tämä on perusteltu toive, sillä Yle ilmoittaa itsekin, että sitä ohjaavat yhteiskuntavastuuta heijastavat arvot kuten suomalaisuus, luotettavuus ja ihmisten arvostaminen, ja että se tukee media-alan kehittymistä. Tässä valossa olisi hyvin outoa, jos Yle jättäisi huomioimatta av-toimistojen TES:in, vaikka se onkin toistaiseksi vain yhden toimiston allekirjoittama. Pre-Textin valitsemalla Yle viestittäisi tukevansa av-käännösalan kestävämpää kehitystä.

Työehtosopimus on toistaiseksi pitkälti symbolinen, sillä sen allekirjoitti vasta yksi työnantajaosapuoli, ja mm. sen vähimmäispalkkioita koskevat määräykset tulevat voimaan vasta 1.1.2012. Pää on kuitenkin avattu. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada koko av-käännösala työehtosopimuksen piiriin ja tehdä toimistojen TES-sopimuksesta yleissitova. Tällöin ala tervehtyisi, kun toimistot kilpailisivatkin hinnan lisäksi laadulla, toimitusvarmuudella ja työolosuhteilla. Kääntäjät voisivat tehdä työnsä kunnolla kiireessä hutiloimatta ja kädestä suuhun elämättä.  Siihen on vielä pitkä matka, mutta ensimmäinen askel on sentään otettu.

Tyytyväiset neuvottelijat
 - U & A

maanantai 31. tammikuuta 2011

Lisää mietittävää YLElle

Edellisessä blogitekstissä mainittu YLEn kilpailutus aiheutti lisää pohdintaa.

Av-käännösten teettäminen halvalla onnistuu yksinkertaistettuna siksi, että aina tulee uusia innokkaita, jotka rakastavat elokuvia ja TV-sarjoja ja haluavat työskennellä niiden parissa vaikka puoli-ilmaiseksi. Mikäli tätä kannustetaan, av-käännösalan ammattimaisuus on vaarassa romahtaa. Ongelma on siinä, että havaittuaan alan vaativaksi mutta huonosti tuottavaksi, moni joutuu ennen pitkää hakeutumaan muihin töihin. Tilalle tulee toki uusia innokkaita, mutta ammattitaito alalla ei pääse kehittymään suuren vaihtuvuuden vuoksi.

Alalle tekijöitä houkuttavat nimenomaan elokuvat ja näytellyt TV-sarjat. Monella on mielessä jopa ihan jokin tietty elokuva tai sarja, jota he haaveilevat pääsevänsä kääntämään. Karu totuus on, että uudet tulijat laitetaan kääntämään reality-huttua ja täyteohjelmia, joita juuri kukaan ei katso, jotta kukaan ei huomaa aloittelevan kääntäjän kömpelöitä käännöksiä. Tahti on nimittäin niin hektinen, ettei kunnon perehdytystä ole aikaa antaa, eikä kaikkia aloittelijoidenkaan käännöksiä ehditä oikolukea, saati sitten kauemmin (kenties yli puoli vuotta!) alalla olleiden. Käännösfirma saattaa ”valvoa laatua” nappaamalla ajoittain massasta jonkun pahaa-aavistamattoman vasta-alkajan räpellyksen, haukkua sen yksityiskohtaisesti maanrakoon ja pelotella sillä muut kääntäjät tarkistamaan neuroottisesti omaa käännöstään yhä uudelleen, kunnes heidän tuntipalkakseen muodostuu jo miinusmerkkinen luku.

Entäpä sitten YLE, mitä jos sielläkin aletaan tilata halpiskäännöksiä? Kuinka moni innokkaista aloittelijakääntäjistä haaveilee kääntävänsä asiaohjelmaa tai tiededokumenttia? Aika harva. Siinä voi aloittelijan motivaatio tehdä hyvää työtä olla koetuksella. Entä miten käy taustatutkimuksen, kun palkkio on kehno? Ei sitä kovin huolellisesti tee mieli tehdä. Ja miten moni av-käännösalalle hinkuva hihkuu innosta, kun pääseekin tekemään ohjelmatekstityksiä? Ei kääntämistä alkuunkaan, vaan vaikkapa uutisten tai siitepölyvaroitusten tekstittämistä suomesta suomeksi. Onko sekin vielä niin hohdokasta, että tekee mieli tehdä loistavaa työtä pikkupalkalla?


lauantai 29. tammikuuta 2011

Laatu on silleen fifty-sixty

Yleisradio kilpailuttaa parhaillaan alihankkijoita toimittamaan suomen- ja ruotsinkielisiä televisiokäännöksiä ja ohjelmatekstityksiä. Ohjelmatekstitykset ovat pääasiassa kuulovammaistekstityksiä kotimaisiin ohjelmiin, ja lakimuutoksen myötä kaikissa ohjelmissa tulee olla tekstitys viimeistään vuonna 2016. Lisäksi YLE haluaa ostaa arkistokäännöksiä, siis käännösfirmoilla mahdollisesti jo olemassa olevia tekstityksiä, jotka muokattaisiin YLEn käyttöön sopivaksi. Tämän oletetaan tulevan halvemmaksi kuin kokonaan uuden käännöksen teettäminen.

Kokonaan käännöstoimintaa ei ulkoisteta, sillä vaikka YLE on jo pitkälti hankkiutunut eroon kuukausipalkkaisista kääntäjistään ja mm. ulkoistanut animaatiodubbaukset, freelancer-kääntäjät ovat edelleen Yhtyneet-työehtosopimuksen suojassa, joka sallii vain tietyn prosenttimäärän ulkoistamisen. Silti tarjolla on aikamoinen kakku: 300 tuntia av-käännöksiä ja 700 tuntia ohjelmatekstityksiä vuodessa. Tarkoitus on jakaa molemmat kakut kolmelle toimittajalle, mikäli sopivia toimittajia löytyy tarpeeksi. Tarjousten jättämisaika päättyy maanantaina 31.1.

Av-kääntäjät seuraavat prosessia suurella mielenkiinnolla, eikä vähiten toimistojen jälleen maanantaina 31.1. (!) jatkuvien työehtosopimusneuvottelujen vuoksi. Tarjouskilpailussa av-kääntäjiä onkin eniten kuohuttanut tieto, että alihankkijan valinnassa hinnalle annetaan 60 prosentin painoarvo ja laadulle vain 40 prosenttia. Tämä sotii vastaan av-kääntäjien pitkällistä taistelua nostaa alansa ansiotasoa akateemista koulutusta vastaavaksi. Laadun väheksyminen puolestaan on suoraan katsojan väheksymistä. YLE ilmeisesti liittyy Nelosen, TV Viiden ja Suomi-TV:n joukkoon asenteellaan, että laatu on sivuseikka, kunhan halvalla saadaan, katsojat tuskin välittävät. Valtion laitokselta odottaisi moraalisempaa toimintaa. Painoarvo pitäisi ehdottomasti olla laadussa ja prosentit vähintääkin 50/50.


 Torstaina käännöstoimistojen listoilla olevat av-kääntäjät lähettivätkin vetoomuksen YLEen, jossa vedotaan YLEä näyttämään tietä muille tv-kanaville ottamalla huomioon käynnissä olevat käännöstoimistojen TES-neuvottelut ja valitsemalla yhteistyökumppanikseen TESiin sitoutuvan yrityksen. Vetoomuksen allekirjoitti 135 kääntäjää Broadcast Textiltä, SDI-Medialta, Pre-Textiltä sekä ulkomailla toimivilta PrimeTextiltä, Ordiovisionilta, Filmtextarnalta, Uptempolta, IMS Medialta, Softitlerilta ja Technicolorilta. Mukana oli myös joitakin hiljattain alalta heikon palkkiotilanteen vuoksi poistuneita.

YLEllä on nyt tilaisuus ottaa iso askel kohti av-käännöstoiminnan laadun ja koko alan terveemmän kehityksen edistämistä. Toivottavasti siellä ymmärretään tehdä myös pitkällä tähtäimellä järkevä ratkaisu.

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Jäähyväiset Bo Bradylle

Kirjoittanut Laura Ruuttunen

Työasioita, käännettäviä ohjelmia siis, tulee ja menee. Milloin ”kohudokumentti”, milloin risteilyteollisuuden masinoima mainosmatkailusarja, milloin lapsenkasvatusneuvoja. Yhtä en kuitenkaan olisi vaihtanut, ellei olisi ollut pakko.

Muistatteko, kuinka legendaarisessa Frendit-sarjassa Joey näytteli Days of Our Lives -sarjassa? Kyseessä oli fiktiivinen versio meilläkin nähdystä Päivien viemää -saippuaoopperasta. Frendien katsojat varmaan luulivat, että sarjassa parodioitiin Viemäreitä raskaasti, kun fiktiivisessä versiossa nähtiin muun muassa aivojensiirtoleikkaus. Viemäreitä kääntäneenä tiedän: ei ollut tarvetta parodioida. ”Ne tekevät sen itse”, näin Paavo Haavikkoa siteeratakseni.

Päivien viemää tapahtuu fiktiivisessä Salemin kaupungissa (sisämaan kaupunki, jossa kuitenkin on avomerisatama), mutta seikkailut ovat vieneet Salemin asukkaita kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiinkin paikkoihin. Jostain syystä Salemin väen veri vetää kovasti erilaisille saarille (vaiko aina sittenkin sille yhdelle ja samalle?), joille yhteistä on, että niitä on mahdoton löytää nykyaikaisilla paikannusmenetelmillä. Joudutaan saarille vasten tahtoakin: ikävin tapa oli kai se, kun Salemissa riehuvan sarjamurhaajan uhrit päätyivätkin tuonpuoleisen sijaan ihmesaarelle.

Elämän peruselementit, syntymä ja kuolema, ovat aina olleet vahvasti läsnä salemilaisten arjessa. Mahtoi olla Samanthalle stressaavaa, kun ei voinut tietää, onko toinen syntymässä olevista kaksosista myös aviomiehen Lucasin vai sittenkin arkkivihollissukuun DiMeroihin kuuluvan raiskaaja-rakastetun EJ:n. Toisaalta Jennifer sai kärsiä aviomiehen menettämisen tuskan moneenkin otteeseen ja totesi miehelleen Jackille: ”Kun kolmannen kerran palasit kuolleista, ajattelin, etten jaksa enää aloittaa alusta.” Sarjan historiassa on nähty kymmeniä liikuttavia kuolleistanousemisia. Miten toivoa herättävää!

Toisaalta lempinäyttelijästään voi joutua luopumaan noin vain, vailla varoitusta. Näyttelijävaihdoksien kanssa sarjassa oltiin kuin ei oltaiskaan. Yhtäkkiä Shawn ei ollutkaan Shawn eikä Stephanie Stephanie, ja toisaalta kuitenkin oli. Kerran vaihdos sentään käsikirjoitettiin: mystisessä Lähi-idän sodassa (jossa aiemmin mainittu Samantha sabotoi ystäviensä tekemisiä mieheksi tekeytyneenä) haavoittunut Phillip kävi kuin kävikin naamanvaihtoleikkauksessa.


Mitä olen Viemäreiltä saanut? Laarini niin täyteen campia, että selviän hyväntuulisena läpi seuraavat kymmenen vuotta, vaikka televisiosta tulisi miten laadukasta puolalaista draamaa tahansa. Tärkein anti on kuitenkin ollut kääntäjärinkimme Salem Sisters, jonka kesken on puitu niin fiktiivisiä bioaseita kuin mystisen hanskakäden henkilöllisyyttäkin. On järjestetty kolligallup Salemin salskeimmasta uroksesta (voittajaksi selviytyi Prinssi Uljas -osastoa edustava Austin Reed) ja hihitelty nerokkaimmille jaksonnimikeksinnöille.

Hyvästi siis lemmikkini, oikeamielinen, karski epäonnen ritari Bo Brady. Kun sukusi jonakin päivänä vihdoin nujertaa DiMerat, jossain kaukana lämpö läikähtää rinnassani, ja muistan: Kuin ehtyy tiimalasin hiekka, on elämämmekin päivien viemää.

keskiviikko 29. joulukuuta 2010

Lisätietoa The Pacific -sarjan suomennoksesta

Eilen kävi ilmi, että The Pacific -sarjan DVD-julkaisu saa uudet suomennokset. Alan ihmisenä A. Armoton ei malttanut jättää asiaa sikseen, vaan soittipa Warner Brosin maajohtaja Ismo Hietaselle ja kyseli lisätietoja sattuneesta.

Kerta ei ollut ensimmäinen, kun julkaisujen käännöksiä viilataan. Toisinaan sitä on sattunut elokuvien kohdalla. Hietanen osasi kertoa, että muun muassa LA Confidential -elokuvan tekstitykset on käännetty uudemman kerran.

Hietasella ei ollut tietoa siitä, mikä käännöstoimisto oli toimittanut käännöksen. HBO-kanava lienee tehnyt sopimuksen Yhdysvalloissa vaikuttavan toimiston kanssa, joka on sitten teettänyt käännöksen alihankintana.

Kun The Pacific -sarjan käännöksistä alkoi kaikua palautetta, Warner Bros tarkistutti käännöksen laadun parilla kääntäjällä ennen kuin kommentoivat sitä HBO:n päähän. Kanava päätti suomentaa sarjan uudelleen ennen joulua. Uusi käännös on tekeillä, mutta vielä ei ole tietoa, mihin julkaisuerään se ennättää. Varmaa on, että uuden suomennoksen lisääminen tuleviin julkaisueriin on melkoinen menoerä.

Hietasen mielestä kyse oli kääntäjän ammattitaidottomuudesta. Hän ei osannut arvioida, olisiko tiukalla aikataululla tai huonolla palkkiotasolla ollut osuutta asiaan. Levittäjäyhtiöillä ei ole resursseja valvoa käännösten laatua, vaan ne luottavat toimistojen ammattitaitoon. Näin ollen uuden käännöksenkin laatu on HBO:n ja käännöstoimiston välinen asia.

Toivottavasti sarja saa ansaitsemansa suomennoksen ja kääntäjä asianmukaisen palkkion. Tässä tilanteessa edellinen seikka on melko taattu, mutta entäs se jälkimmäinen?